Akuutti Flashcards

(81 cards)

1
Q

SLT: määritelmä

A

● Myös distaalinen lihaslaskimotukos kuuluu syviin laskimotukoksiin

● Alaraajojen syvien laskimoiden lisäksi laskimotromboosi voi esiintyä satunnaisesti
○ yläraajan alueella
○ lantion laskimoissa
○ keskuslaskimokatetriin liittyen
○ sydämen oikean puolen lokeroissa
○ sinus- ja porttilaskimoissa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

SLT: altistavat tekijät

A
○ Aikaisemmin sairastettu SLT tai KE
○ Vaikea infektio, sydämen vajaatoiminta
○ Lihavuus
○ Ehkäisypillerit
○ Estrogeenihoito tai raskaus
○ Immobilisaatio (vuodelepo, lentomatka, luunmurtumat)
○ Leikkaus
○ Syöpä
○ Perinnöllinen taipumus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

SLT: kliininen kuva

A

○ Jalan turvotus, kipu
○ Pinnallisten laskimoiden laajeneminen (ei suonikohjut)
○ Homanin oire (nilkan fleksio aiheuttaa pohjekivun)

● Jopa 50 %:a SLT:stä esiintyy ilman kliinisiä oireita.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

SLT: ennakkotodennäköisyyksien arviointi

A

○ Aktiivinen syöpä (hoito meneillään tai annettu viimeisten 6 kk aikana, palliatiivinen hoito) -> 1 p.

○ Paralyysi, pareesi tai jalan äskettäinen kipsaus -> 1 p.

○ Vuodepotilaana yli 3 vrk, pitkä lentomatka tai isompi leikkaus viimeisten 4 vkon aikana -> 1 p.

○ Paikallinen palpaatioarkuus pitkin syvää laskimojärjestelmää -> 1 p.

○ Koko alaraaja turvonnut -> 1 p.

○ Säären ympärysmitta yli 3 cm suurempi oireettomaan jalkaan nähden -> 1 p.

○ “Pitting”-turvotus (pahempi oireellisessa jalassa) -> 1 p.

○ Hyvin näkyvät pinnalliset laskimot (ei suonikohjut) -> 1 p.

○ Vaihtoehtoinen diagnoosi vähintään yhtä todennäköinen kuin SLT -> –2 p.

● 3 p tai enemmän = suuri todennäköisyys, SLT:n riski n. 75 %
● 1–2 p = kohtalainen todennäköisyys, SLT:n riski n. 17 %
● 0 p = pieni todennäköisyys, SLT:n riski n. 3 %

● Jos D-dimeeri on negatiivinen ja pisteitä < 3, ei muita tutkimuksia tarvita.
● Jos D-dimeeri on positiivinen tai pisteitä vähintään 3, tehdään
kompressiokaikututkimus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

SLT: tutkimukset

A

■ FiDD:
○ Suurentuneita arvoja todetaan tromboosin lisäksi useissa muissakin tiloissa (esim. vaikea infektio/inflammaatio, syöpä, traumat, leikkaukset, raskaus).
○ Normaali FiDD riittää poissulkemaan laskimotromboosin, jos epäily kliinisen kuvan perusteella on korkeintaan kohtalainen

■ Alaraaja-UÄ (virka-aikaan):
○ Tutkimus on luotettava proksimaalisten (v. femoralis ja v. poplitea)
laskimotromboosien diagnostiikassa, mutta säären alueella osuvuus
on huonompi
○ Kohtalainen tai suuri todennäköisyys mutta 1. UÄ (jossa tutkittu vain nivus-
ja polvitaive) jää negatiiviseksi → UÄ uusitaan 1-2 vkon kuluttua jos FiDD positiivinen
- Jos koko alaraaja tutkittu 1. kerralla → luotettava
○ Jos laskimotromboosin epäily on suuri, voi potilaalle aloittaa LMWH
tutkimusta edeltävästi

■ Ennen hoidon aloittamista (tai 1 kk antikoagulaatiohoidon lopettamisen
jälkeen) tulee ottaa P-Trombot:
○ < 50-vuotiaalta potilaalta jo 1. tukoksen yhteydessä, ainakin jos tukos on idiopaattinen tai ilmaantunut raskauden tai e-pillereiden käytön aikana
○ ≥ 50-vuotiaalta potilaalta, jos tukokseen liittyy seuraavia piirteitä:
- toistuva idiopaattinen tukos
- tukokset lähisukulaisilla
- anamneesissa lisäksi valtimotukoksia, toistuvia keskenmenoja
tai sikiökuolemia
- tukos epätyypillisessä paikassa (aivo-, maksa-, perna-, portti-, mesenteriaali- tai munuaislaskimo).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

SLT: hoitopaikan valinta

A

■ Hoito toteutetaan pääsääntöisesti kotona.

■ Sairaalassa hoidetaan
○ vaikeaoireinen tukos
○ potilaat, joilla on muita hoitoa komplisoivia sairauksia (monisairas) tai sairauksia, jotka altistavat verenvuodoille (esim. vaikea munuaisten vajaatoiminta)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

SLT: AK-hoito

A

○ Pienimolekyylinen hepariini:
● Klexane 1 mg/kg × 2 s.c. tai 1.5 mg/kg × 1 s.c.
● Fragmin 100 KY/kg × 2 tai 200 KY/kg × 1 s.c.
● Innohep 175 KY/kg × 1 s.c. (sopii myös munuaisten vt:ssä jos
GFR >20-30
● Jatketaan väh 5 vrk ja kunnes INR hoitotasolla

○ Marevan aloitetaan samanaikaisesti 5 mg/päivä. Iäkkäillä ja sydämen ja maksan vajaatoiminnassa suositeltava aloitusannos on 3 mg.

○ Vaihtoehtoina Marevanille NOAC:
● Xarelto ja Eliquis aloitetaan suoraan ilman LMWH:ta.
● Pradaxaa edeltävästi käytetään pienimolekyylistä
hepariinia (väh 5 vrk), minkä jälkeen aloitetaan
vakioannoksinen dabigatraani

○ Raskaana → LMWH

○ Syövän aktiivihoito → LMWH 3-6 kk → sitten LMWH tai Marevan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

SLT: AK-hoidon kesto

A

3 kk
- Ensimmäinen tukos ja tilapäinen altistava tekijä (esim. leikkaus, trauma, immobilisaatio, hormonaalinen ehkäisy tai korvaushoito, raskaus)

Väh. 3-6 kk
- Ensimmäinen tukos ilman altistavaa tekijää

Pysyvä
- Ensimmäinen tukos potilaalla, jolla on
● aktiivinen syöpä
● fosfolipidivasta-aineita toistetuissa määrityksissä (3 kk:n välein)
● FV:n tai protrombiinin (FII) homotsygoottinen geenivirhe
● pysyvä antitrombiinin tai proteiini C:n vajaus
● pysyvä proteiini S:n vajaus ja laskimotukoksia lähisuvussa
● kahden tai useamman trombofilian yhdistelmä
● yksilöllisen arvion mukaan, jos muu pysyväisluonteinen riskitekijä
- Toistunut tukos ilman altistavaa tekijää
- Ensimmäinen henkeä uhkaava tukos ilman altistavaa tekijää
- Ensimmäinen tukos ilman altistavaa tekijää epätavallisessa paikassa (esim. vatsan alueen laskimoissa, sinuslaskimotukos)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

SLT: liuotushoito

A

SLT:n liuotus
■ Liuottamalla (ensisijaisesti paikallisesti) voidaan yrittää hoitaa trombeja, jotka
○ ovat tuoreita (alle 2 viikkoa oireita) ja
○ ulottuvat nivusligamentin yläpuolelle tai proksimaalisesti yläraajan tukoksessa ja
○ aiheuttavat vaikeita oireita ja huomattavan turvotuksen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

SLT: muu hoito

A

■ Heti alkuvaiheessa jalan sidonta yhdyslaskimoiden vajaatoiminnan estämiseksi
- Jalkaterästä polveen ulottuva proksimaalisuuntaan kevenevä
kimmoisa sidos
- Jos turvotus ulottuu reiden alueelle, sidonta nivuseen asti

■ Potilas mobilisoidaan heti, kun kliininen tila sen sallii.

■ Paineluokitellun (luokka II), yleensä polvipituisen lääkinnällisen hoitosukantarve ja hoidon kesto tulee arvioida yksilöllisesti.
- Rutiininomaisesta lääkinnällisen hoitosukan käytöstä ei ilmeisesti ole hyötyä posttromboottisen oireyhtymän estossa, mutta se voi vähentää turvotusta tai kipua.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

SLT: seuranta

A

Potilaille järjestetään seurantakäynti, viimeistään kun antikoagulaatiohoito aiotaan
lopettaa.
○ Selvitetään potilaan vointi, mahdolliseen aiemmin diagnosoimattomaan
altistavaan tekijään viittaavat seikat sekä taudin uusiutumiseen ja posttromboottiseen oireyhtymään liittyvät seikat.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Keuhkoembolia: milloin epäilet?

A

Keuhkoembolian ennakkotodennäköisyyden arvion tulee kuulua jokaisen rintakipu- ja hengenahdistuspotilaan erotusdiagnostiikkaan, varsinkin jos potilaalla on altistavia tekijöitä (samat kuin SLT:ssä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Keuhkoembolia: oireet

A

○ Hengenahdistus, takypnea ○ Rintakipu
○ Yskä, veriyskä
○ Kollapsi

● Takypnea ja takykardia korreloivat keuhkoembolian vaikeusasteeseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Keuhkoembolian todennäköisyyden arviointi

A
  • Laskimotukoksen oireet ja löydökset -> 3 p.
  • Muut diagnoosit epätodennäköisempiä kuin keuhkoembolia -> 3 p.
  • Syketaajuus yli 100/min -> 1.5 p.
  • Immobilisaatio (> 3 pvää vuodepotilaana), pitkä lentomatka tai leikkaus 4 viikon sisällä -> 1.5 p.
  • Aiempi laskimotukos tai keuhkoembolia -> 1.5 p.
  • Veriyskä -> 1 p.
  • Syöpä (hoidossa, hoidettu 6 kk:n sisällä tai palliatiivinen hoito) -> 1 p.

Keuhkoembolian kliininen todennäköisyys
● Pieni (10 %): < 2 p.
● Kohtalainen (30 %): 2–6 p.
● Suuri (65 %): > 6 p.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Keuhkoembolia: tutkimukset

A

■ Pulssioksimetrilla mitattu matala happisaturaatio voi antaa vihjeen keuhkoemboliasta

■ Labrat: 
○ Astrup:
- PaO2 < 9 kPa on tavallinen löydös
- Matala hiilidioksidin osapaine (PaCO2 alle 4.5 kPa)
- Normaali ei sulje pois

■ Thorax-rtg

■ EKG:
○ sinustakykardia
○ rintakytkentöjen (V1–3) T-inversiot
○ pRBBB tai SIQIII(TIII)

■ ECHO:
○ Nopeutensa takia sydämen kaikututkimus on ensisijainen tutkimus, jos epäillään suuren vaaran keuhkoemboliaa

■ Jos KE:n todennäköisyys on vähintään kohtalainen, aloitetaan Klexane ennen kuvantamistutkimuksia.
○ Jos ennakkotodennäköisyys on suuri → keuhkovaltimoiden TT-angiografia (ota Krea ensin)
- Jos TT on vasta-aiheinen varjoaineen tai säderasituksen vuoksi tai on kliininen epäily SLT:stä -> ensisijaisesti alaraajojen UÄ
○ Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä isotooppitutkimus

■ Jos ennakkotodennäköisyys on pieni tai keskisuuri, tutkitaan D-dimeeri.
○ Jos D-dimeeri on negatiivinen, keuhkoembolia on suljettu pois eikä jatkotutkimuksia tarvita
○ Jos D-dimeeri on positiivinen, jatketaan tutkimuksia kuten ennakkotodennäköisyyden ollessa suuri (ks. yllä).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Keuhkoembolia: yleishoito

A

■ Verenkiertosokin hoito:
○ Varovainen nesteytys
○ Tarvittaessa verenpainetta nostavat lääkkeet (noradrenaliini, dopamiini, tarvittaessa adrenaliini)
○ Happilisä
○ Sedatoidaan tarvittaessa opioideilla, esim morfiini 4–6 mg i.v.
○ Liuotushoito tai embolian mekaaninen hoito

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Keuhkoembolia: trombin hoito

A

Suuren riskin keuhkoembolia hoidetaan liuotuksella

■ Tenekteplaasi (Metalyse®), alteplaasi (Actilyse®) tai reteplaasi (Rapilysin®).
- Klexane aloitetaan yhtä aikaa liuotushoidon kanss

■ Marevan aloitetaan vasta liuotushoidon jälkeen

■ Mikäli liuotushoito ei korjaa potilaan kliinistä tilaa tai on vuotovaaran vuoksi vasta-aiheinen, voidaan tapauskohtaisesti harkita embolian mekaanista hajoittamista katetrin avulla, paikallista liuotushoitoa tai kirurgista embolektomiaa.

Kohtalaisen riskin keuhkoemboliassa, jossa keuhkoembolia-TT- tai ECHO:ssa todetaan merkkejä oikean kammion kuormituksesta tai sydänlihasmerkkiaineet tai pro-BNP ovat koholla, liuotushoitoa voi harkita mikäli kliininen tila huononee antikoagulaatiohoidon aikana.
■ Yli 2 viikkoa vanhaa keuhkoemboliaa ei kannata liuottaa.

○ Pienen riskin keuhkoembolia hoidetaan aina antikoagulanteilla.
■ Valikoiduilla potilailla voidaan hoitaa kotona vastaavasti kuin SLT:kin tai lyhyen, alle 24 t seurannan jälkeen.

Keuhkoembolian jatkohoito on sama kuin SLT:ssä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Elvytys

A

Katso hoitokaavio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Diabeettinen ketoasidoosi: keskeistä

A

● Muista aina mitata verensokeri potilaalta, jolla on mitä tahansa epäselviä oireita!!!

● Totea akuuttia hoitoa vaativa sairaus verensokerin kohoamisen aiheuttajana

● Ketoasidoosi kuuluu aina sairaalahoitoon

● Jos et ota hyperglykeemistä ei-ketoottista potilasta sairaalaseurantaan, varmista, että

  • potilas saa insuliinia ja nesteytystä
  • verensokeri alkaa vähentyä
  • potilas kykenee huolehtimaan itsestään ja saa apua voinnin mahdollisesti heiketessä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Ketoasidoosi: tavallisimmat aiheuttajat

A

● Diabeettisen ketoasidoosin syy on insuliinin puute, jonka syynä voi olla

  • tuore diabetes
  • insuliinihoidon keskeytyminen syystä riippumatta
  • akuutti infektio
  • äkilliset vakavat sairaudet kuten sydäninfarkti
  • insuliinipumpun toimintahäiriö

● Pumppuhoidossa olevat diabeetikot menevät muutamissa tunneissa ketoasidosiin esim. insuliinipumpun toimintahäiriön yhteydessä
- pumpuissa käytetty insuliini on pikainsuliinia eikä se varastoidu ihon alle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Diabeettinen ketoasidoosi: oireet ja löydökset

A
● Janon tunne
● Virtsaamisen tarve
● Pahoinvointi
● Vatsakipu
● Rintakivut
● Takykardia
● Laihtuminen (diagnosoimaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes)
● Kuumeilu (infektio)
● Heikentynyt tajunta
● Syvä hyperventilaatio (Kussmaulin hengitys)
● Asetonin haju hengityksessä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Diabeettinen ketoasidoosoi: laboratoriolöydökset

A

● P-Gluk yleensä > 15 mmol/l
- HUOM: Epäile raskaana olevilla ja huonokuntoisilla potilailla ketoasidoosia jo matalammallakin sokeritasolla

● Veressä ketoaineet (P-Keto-O) ovat koholla (mahdollista mitata pikamittarilla)

● Astrupissa metabolinen asidoosi
- HUOM: kompensoidussa asidoosissa pH on normaali mutta BE < –2.5.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Diabeettinen ketoasidoosi: erotusdiagnoosi

A

● Hypoglykemia
● Hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä
● Maitohappoasidoosi
● Ureeminen kooma
● Myrkytykset, vammat, aivoverenkiertohäiriöt, sydänperäiset syyt
● Alkoholisteilla esiintyvä ketoasidoosi ilman hyperglykemiaa alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Diabeettinen ketoasidoosi: kliininen tutkimus

A

● Yritä löytää infektiopesäke!

  • Keuhkojen auskultaatio
  • Iho, erityisesti varpaanvälit ja sääret (ruusu)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Diabeettinen ketoasidoosi: laboratoriotutkimukset
``` ● Gluk ● Na, K ● Virtsan liuskatestit sekä viljely ● CRP ja B-Leuk, jos infektion merkkejä ● aB-Astrup, jos käytettävissä Krea ● Ca-Ion, Mg, Pi ● EKG ja troponiini tarvittaessa ● Thoraxkuva ```
26
Diabeettinen ketoasidoosi: hoidon periaatteet
``` Diabeettisessa ketoasidoosissa tulee antaa ● Nestehoito ● Insuliinihoito ● Asidoosin korjaus ● Kaliumvajeen esto ja korjaus ```
27
Diabeettinen ketoasidoosi: nestehoito
● Käytetään isotonista (0.9 %) NaCl-liuosta - Jos potilaalla on P-Na > 134 mmol/l, käytetään 0.45-prosenttista NaCl-liuosta tai Ringer-liuosta ● 1 000 ml ensimmäisten 30–60 min:n aikana ● N. 500 ml/t (4–14 ml/kg/t dehydraation vaikeuden mukaan), kunnes verensokeri on < 12 mmol/l, minkä jälkeen infuusionesteeksi vaihdetaan G5-liuos
28
Diabeettinen ketoasidoosi: insuliinihoito
● Ensisijaisesti käytetään pikavaikutteista insuliinia jatkuvana laskimoinfuusiona ○ Alkuannos 0.15 yks./kg ○ Jatkohoitona laskimoinfuusio 0.1 yks./kg/h - Tarvittaessa infuusionopeutta muutetaan siten, että P-Gluk-pitoisuus pienenee 2 mmol/l/t. ● Jos mahdollisuutta laskimoinfuusioon ei ole, annostellaan pikainsuliini lihakseen. ○ Alkuannos 10–20 yks. ○ Jatkoannos 0.1 yks./kg tunnin välein ● P-Gluk-seuranta tunnin välein
29
Diabeettinen ketoasidoosi: asidoosin korjaaminen
● Asidoosi korjaantuu yleensä insuliinia antamalla ja nestehoidolla ● Vaikean asidoosin (pH < 7.0) korjaus bikarbonaattia antamalla edellyttää ○ Annostuksen määrittämistä ja vasteen seuraamista aB-Astrup-tutkimuksen avulla
30
Diabeettinen ketoasidoosi: kaliumvajauksen esto ja korjaaminen
● K < 3.0 mmol/l: annetaan kaliumkonsentraattia/-kloridia 35 mmol/tunti infuusionesteeseen lisättynä - HUOM: insuliinihoidon voi aloittaa, kun K > 3.3 mmol/l ● K 3.0–4.0 mmol/l: kaliumlisä 25 mmol/tunti ● K 4.0–5.3 mmol/l: kaliumlisä 20 mmol/tunti ● K > 5.3 mmol/l: ei kaliumlisää. ● Elektrolyyttiseuranta 1–2 t:n välein ● HUOM.! Rytmihäiriövaaran vuoksi kaliumia ei saa infusoida nopeasti suoraan konsentraattina ● Kaliumsubstituutiota on usein tarve jatkaa p.o. 1–3 g/vrk muutaman päivän ajan infuusion päättymisestä.
31
Akuutti vatsa: erityisen kiireellistä hoitoa vaativat tilat
● Vatsa-aortan aneurysman ruptuura ● Vatsakalvotulehdus (peritoniitti) - pääsääntöisesti tila vaatii leikkauksen, jossa syy selviää ● Suolitukos - kipujen lisääntyminen ja muuttuminen jatkuviksi viittaa strangulaatioon -> heti leikkaus ● Abdominaalikatastrofi - vatsakivun lisäksi yleistilan huononeminen, diureesin väheneminen ja sekavuus - akuutti suolistoiskemia eteisvärinän aiheuttaman embolisaation tai sydänleikkauksen jälkitilan seurauksena. Vatsan palpaatioaristus ei vastaa kipua. ● Dehydraatio ja elektrolyyttimenetys - Nämä korjataan ennen mahdollista leikkausta
32
Akuutti vatsa: kirurgiset syyt
● Umpilisäketulehdus - Yleinen - Tulehdusarvot tavallisesti koholla, alkuvaiheessa eivät ehdi aina kohota - Pitkä anamneesi on usein yhteydessä periappendikulaariseen absessiin. ● Suolitukos - Leikkausarvet, tyrät, maligniteetin mahdollisuus - Alkuun aaltomainen kipu; strangulaation kehittyminen ja kipu jatkuvaksi -> epäily on leikkausindikaatio - Strangulaatiota karakterisoi jatkuva kipu, selvä défence, lämpöily ja kohoavat tulehdusparametrit ● Ulkusperforaatio - Hyvin nopea alku - Laudankovat vatsanpeitteet - Usein ulkustaudin ensioire - Kivun alku ylävatsalta ● Akuutti kolekystiitti - Koliikkikipu oikeassa kylkikaaressa, selvä palpaatioarkuus ja infektion kuva - Kaikututkimus - Kipu muuttuu jatkuvaksi kolekystiitin kehittyessä - Usein sappikivitaudin ensioire ● Akuutti haimatulehdus - Alkoholianamneesi tavallinen - Sappikivietiologia selvitettävä - Amylaasi voi olla normaali kroonisessa tai residivoivassa muodossa ● Mesenteriaaliembolia ja -tromboosi - Taudinkuva vaikeaselkoinen, usein strangulaation kaltainen - Selvä peritoniitti alkuun puuttuu, mutta potilas on selvästi sairas - Taustalla tavallisesti eteisvärinä tai muu sydän-verisuonisairaus. ● Koolonin komplisoitunut divertikuliitti - Tavallisin sigmasuolen alueella - Peritoniitti tai absessi, selvä paikallinen arkuus, lämpöily ja infektioparametrien kohoaminen - Suolitukos ja suolistoverenvuoto ovat mahdollisia. ● Volvulus - Sigmavolvulus tavallisin - Tukosoireet, perforaatiouhka - Diagnoosi vatsan natiivikuvasta - Keekumvolvulus kehittyy hitaammin ● Kiveksen kiertymä - Aristava kives - Usein kipu ja arkuus alavatsalla - Dopplerkaikututkimus - Epävarmassa tilanteessa herkästi eksploraatio
33
Akuutti vatsa: gynekologiset syyt
● Ektooppinen raskaus - Kipu, hartiapistos - Virtsan raskaustesti voi olla negatiivinen, pikatesti seerumista yleensä positiivinen ● Ovaarioperäinen syy - Munasolun irtoamiskipu - Munasarjatulehdus - Kystan ruptuura - Kystan torsio - Nuoren naisen akuutti alavatsakipu selviää usein laparoskopiassa ● Myooma - Torsio, nekroosi - Verenvuoto vatsaonteloon, infektio ● Endometrioosi - Kipu kuukautisten yhteydessä
34
Akuutti vatsa: ei-kirurgisia syitä
● Metaboliset häiriöt - diabeettinen ketoasidoosi, porfyria, hypertriglyseridemia (haimatulehdus), hyperparatyreoosi (haimatulehdus), uremia, hematologisiin sairauksiin liittyvät kiputilat, hemokromatoosi, Addisonin taudin kriisi, Sieni- ja raskasmetallimyrkytykset ● Tulehdukselliset syyt - Gastroenteriitti - Divertikuliitti - Tulehduksellinen suolistosairaus - Hepatiitti - Perihepatiitti - Mononukleoosi - Vyöruusu - Pyelonefriitti - Prostatiitti, epididymiitti, orkiitti - Sepsis ● Heijastekipu - sydäninfarkti, perikardiitti, pneumonia, pleuriitti, keuhkoinfarkti tai -embolia, spontaani pneumothorax, sydämen vajaatoiminta (maksastaasi), munuaiskivi, rectus abdominis -lihaksen verenpurkauma ● Immunologinen häiriö - angioneuroottinen edeema, polyarteritis nodosa, Henoch–Schönleinin purppura, allergia, eosinofiilinen gastroenteriitti, enteriitti tai koliitti
35
Akuutti vatsa: anamneesi
● Kivun alku - hyvin äkillinen alku viitaa usein perforaatioon - hitaampi kivun kehitys on tyypillistä tulehdustaudeille - hidas kivun kehitys viittaa kroonisluonteisiin tauteihin, kuten kasvaimiin ● Kivun paikka - säteileekö kipu? ● Kivun tyyppi - jatkuva vai kohtauksittainen - pahentaako liike, vai ovatko kaikki asennot huonoja ● Kivun yhteys syömiseen, virtsaamiseen, ulostamiseen? - Aterianjälkeinen kipu on tyypillisintä ulkustaudille ja tavallista sappikivitaudissa ● Onko kipu muuttunut? - Kivun lokalisoituminen esim. appendisiittiepäilyssä merkittävää ● Oksentelua tai pahoinvointia? - Ruokaoksentelu viittaa pylorustukokseen - Sappioksentelu viittaa ylhäällä sijaitsevaan ohutsuolitukokseen - Ulosteen oksentelu viittaa pitkittyneeseen, paksusuolessa tai ohutsuolen loppuosassa sijaitsevaan tukokseen. - Toksinen oksentelu liittyy myrkytyksiin ja infektion aiheuttamaan toksemiaan ● Ripulia tai ummetusta? - Ummetus on useimmiten krooninen vaiva - Ripulin, ulosteen veren ja liman sekä ulostamiskipujen syy on selvitettävä ● Virtsaoireita? - virtsaumpi, oliguria, virtsan väri, VTI-oireet ● Aiempi vatsakipuanamneesi ● Perussairaudet, lääkitykset ● Alkoholi, huumeet
36
Akuutti vatsa: status
● Yleisstatus - Keuhkojen ja sydämen auskultointi - Verenpaineen mittaus - (Neurologinen yleistutkimus) ● Vatsan inspektio - Vatsan muoto - Leikkausarvet - Ihomuutokset - Näkyvät tai tuntuvat tyrät - Näkyvä peristaltiikka ● Vatsan palpaatio - Yleiskäsitys vatsaontelon tilasta - Vatsanpeitteet (myötäävät vai jännittyneet, peritoneaalisesta ärsytyksestä merkkejä antavat, défence) - Kipumaksimi - Resistenssit, tyräportit ja askites ● Genitaalien palpaatio - Tyrät - Kiveksen arkuus ja turvotus - Vesikives ● Vatsan auskultointi - Kireitä metallimaisia kiihtyneitä ääniä (tukos) - Puuttuvatko äänet (paralyyttinen ileus) - Onko loiskintaa tukoksen seurauksena? ● Tuseeraus per rectum - Kasvain, verenvuoto, fissuuraan sopiva aristus - Eturauhanen: koko, konsistenssi, kyhmyt - Onko ampullassa ulostetta ja mikä on ulosteen väri?
37
Akuutti vatsa: laboratoriotutkimukset
``` ● PVK, NTP, CRP ● ALAT, AFOS, Bil, Bil-Kj, Amyl-P ● PLV ● EKG ● Gluk ```
38
Akuutti vatsa: kuvantamistutkimukset
● UÄ-tutkimus - Akuutin kolekystiitin, abdominaalisten absessien, aortta-aneurysman, gynekologisten sairauksien, abdominaalisen nesteen diagnostiikka ● Vatsan TT - Golden standard ● Vatsan natiiviröntgen - Voidaan (ehkä) nähdä: Onko vapaassa vatsaontelossa ilmaa (perforaatio) laajentuneita suolenmutkia tai nestepintoja (suolitukos)? - Ei voi käyttää näidenkään poissulkuun ● Thoraxkuva - Etsitään keuhkopussin effuusiota, perikardiittia tai sydämen vajaatoimintaa, keuhkojen infektioita ja varjostumia
39
Akuutti vatsa: ensihoito
● Selvitetään metabolisten häiriöiden aste ja aloitetaan nestehoito ● Aloitetaan virtsan mittaus ● Nenä-mahaletku on asetettava herkästi, jos potilas oksentelee ● Laajakirjoinen mikrobilääkehoito aloitetaan vasta sairaalassa, tavallisimmin anestesian induktion yhteydessä peritoniitin tai muun infektiotilan vallitessa, kun työdiagnoosi on tehty ● Vaikeimmat nestetasapainohäiriöt, ennen kaikkea dehydraatio, on korjattava ennen leikkausta - Infuusionesteeksi sopii isotoninen fysiologinen suolaliuos (NaCl 0.9)
40
Tajuton potilas: välittömät hoitotoimenpiteet
1. Varmistetaan ABC (airway, breathing, circulation) 2. Estetään aspiraatio 3. Poissuljetaan ja hoidetaan mahdollinen hypoglykemia ● Harkinnan mukaan - Tiamiinin anto alkoholisteille ennen glukoosia - Myrkytysantidoottien (naloksoni, flumatseniili) anto ● Kun potilaan tila on vakaa, aloitetaan tajuttomuuden syyn selvittäminen - Tarkista silminnäkijät, perussairaudet, lääkitykset
41
Tajuttomuuden syyt
``` VOI IHME! V = Vuoto kallon sisällä O = O2, anoksia I = Intoksikaatio I = Infektio (meningiitti) H = Hypoglykemia (diabetes) M = Matala verenpaine E = Epileptinen kohtaus ! = Simulaatio ``` ``` MIDAS M = Meningiitti I = Intoksikaatio D = Diabetes A = Anoksia S = Subduraalihematooma ``` HUOM! Katso kaavio (terveysportti)
42
Tajuttomuuden päätyypit
1. Rakenteellinen kallonsisäinen syy ● Aivoinfarkti, aivoverenvuoto, aivokontuusio, aivokasvain, aivoabsessi tms. tilaa vievä prosessi ● Tentoriumin yläpuoliseen syyhyn viittaavat dysfaattinen puhehäiriö, toispuolihalvaus (hemipareesi), konjugoitu katsedeviaatio (”potilas katsoo vaurioon päin, poispäin hemipareesista”) ja positiivinen Babinskin merkki hemipareesin puolella ● Tentoriumin alapuoliseen syyhyn viittaavat silmien dyskonjugaatio, silmävärve (nystagmus), nielemisvaikeus, puheen puuroutuminen (dysartria), liikkeiden haparointi (ataksia), toispuolihalvaus, katsedeviaatio halvauksen puolelle (”potilas katsoo poispäin vauriosta”), neliraajahalvaus, molemminpuolinen positiivinen Babinskin merkki, takaraivopäänsärky, oksentelu. ● Diagnostiikka perustuu neurologiseen statukseen ja neuroradiologiaan -> Pään TT on perustutkimus 2. Systeeminen tai diffuusi aivoperäinen syy, esim. metabolinen, toksinen, hypoksinen tai septinen aiheuttaja (60–70 % tapauksista) ● Neurologiset paikallislöydökset puuttuvat, status on pääsääntöisesti ”symmetrinen” (ei puolioireita) - Tyypillisiä löydöksiä ovat sekavuus, uneliaisuus, myokloniset nykinät, asterixis-ilmiö (käsien lepattava vapina) vapina ja esim. pistemäisen pienet pupillit (opioidimyrkytys) ● Kliinisen tutkimuksen ohella laboratoriokokeet ovat diagnostiikan kulmakivi 3. Keskushermoston infektio (meningoenkefaliitti, enkefaliitti) ● Status on ”meningistinen”, potilas kuumeilee, niska on jäykkä ja ennen tajuttomuutta esiintyi sekavuutta. ● Diagnoosi perustuu likvorilöydökseen ja veriviljelyihin. 4. Epileptinen tai muu kouristuskohtaus tai näiden jälkitila ● Diagnoosi perustuu silminnäkijähavaintoihin kouristuksesta, aiempaan kouristustaipumukseen ja aivosähkökäyrään (EEG) - Puremajäljet kielen reunassa viittaavat kouristuskohtauksen jälkitilaan
43
Tajuttoman potilaan tutkiminen: yleisstatus
● Havainnoidaan yleistila, pää, niska, kieli, iho, kehon lämpötila, hengityksen haju, hengitystyyppi, sydämen ja verenkierron tila, keuhkoauskultaatio, vatsa, raajat. ● Etsitään merkkejä traumasta, infektiosta, niskajäykkyydestä, hyper- tai hypotensiosta, kroonisesta sairaudesta (maligniteetti, keuhkot, maksa, munuaiset, sydänsairaus, immuunipuutos), myrkytyksestä (mm. pistosjäljet).
44
Tajuttoman potilaan tutkiminen: GCS
``` ● GCS (3-15 pistettä) ● Silmien avaaminen ◦ Spontaanisti 4 ◦ Puheelle 3 ◦ Kivulle 2 ◦ Ei vastetta 1 ● Puhevaste ◦ Orientoitunut 5 ◦ Sekava 4 ◦ Irrallisia sanoja 3 ◦ Ääntelyä 2 ◦ Ei mitään 1 ● Paras liikevaste ◦ Noudattaa kehotuksia 6 ◦ Paikallistaa kivun 5 ◦ Väistää kipua 4 ◦ Flexio kivulle 3 ◦ Extensio kivulle 2 ◦ Ei vastetta 1 ```
45
Tajuttoman potilaan tutkiminen: neurologinen status
1. Tajunnan tason määrittämiseksi tutkitaan: Silmien avaaminen, paras liikevaste (tarvittaessa kipuvaste, esim. supraorbitaali- tai sternumkivulle) ja paras puhevaste -> GCS 2. Neuro-oftalmologinen status ● Havainnoidaan pupillit (koko, symmetrisyys, valoreaktiot), papillit (venapulsaatio, staasipapilli, verenvuodot) ja silmien liikkeet (lepoasento, spontaanit liikkeet, tarvittaessa okulokefaalinen heijaste) 3. Aivorunkoheijasteet ● Luomi- ja korneaheijaste: testaavat yläponsin toimintaa ● Yskimisrefleksi: testaa alaponsin toimintaa ● Okulokefaalinen heijaste kuuluu myös aivorunkoheijasteisiin ja testaa alaponsia 4. Neurologiset puolioireet ● Havainnoidaan puolierot spontaaneissa liikkeissä, kipuvasteissa, raajojen tonuksessa, reflekseissä, Babinskin merkissä.
46
Tajuton potilas: laboratoriotutkimukset
``` Perustutkimuksiin kuuluvat ● EKG ja thorax-röntgen ● B-Gluk, aB-verikaasut ● PVKT, CRP ● CK, TnT ● Krea, GFR, Urea, Na , K, Ca ● ALAT, GT ● APTT, INR ● U-KemSeul + viljely ● Harkinnan mukaan EtOH ja intoksikaationäytteet ```
47
Tajuton potilas: neuroradiologiset tutkimukset
● Pään tietokonetomografia (TT) - Yleensä tajuttoman potilaan ensisijainen kuvantamistutkimus ● Aivojen magneettikuvaus (MK) - Lisää tarkkuutta takakuopan, aivorungon ja aivojen valkean aineen suhteen - Epäily herpesenkefaliitista on MK:n erityisindikaatio. ● TT-angiografia, MK-angiografia - Tarpeen, jos mahdollinen aivoverisuonilöydös vaikuttaa hoitolinjoihin, esim. epäiltäessä basilaaritromboosia, sinustromboosia, aivovaskuliittia tai kaulasuonen dissekoitumaa.
48
Tajuton potilas: muut tutkimukset
● EEG - Harkinnan mukaan, jos potilas on kouristanut ennen tajuttomuutta tai epäillään ns. nonkonvulsiivista status epilepticusta ● Likvori - Aina epäiltäessä infektiota (tai tulehduksellista keskushermostosairautta) tai jos tajuttomuuden syy ei muuten selviä
49
Tajuton potilas: välittömästi henkeä uhkaavat syyt -> sulje nämä ensin pois!
1. Nopeasti etenevä kallonsisäinen prosessi, joka johtamassa aivoherniaatioon ja aivorunkokompressioon ● Potilaan tajunnantaso laskee nopeasti. ● Pupillit ovat asymmetriset, toinen suuri ja valojäykkä (okulomotoriuspareesi). ● Kyseessä on neurokirurginen hätätilanne, välitön pään TT tarpeen 2. Aivopaine on koholla ● Esiintyy päänsärkyä, oksentelua, tai silmänpohjissa todetaan salpausnysty (staasipapilli). ● Kyseessä on neurokirurginen hätätilanne, välitön pään TT tarpeen. 3. Tajuttomuus antikoaguloidulla tai muusta syystä verenvuotoon alttiilla potilaalla (esim. hemofilia) ● Tyypillisesti on todettavissa neurologinen paikallisoire ja muutos tajunnantasossa. ● Epäile aivoverenvuotoa, kunnes on toisin osoitettu. ● Kyseessä voi olla neurokirurginen hätätilanne, välitön pään TT tarpeen. 4. Basilaaritromboosi ● Tyypillisesti esiintyy jäykistelyä, tajunnantason laskua, puheen puuroutumista, silmien liikehäiriö, toispuolihalvaus, neliraajahalvaus. ● Kyseessä on neurologinen hätätilanne, välitön TT + TT-angio tai MK + MK-angio tarpeen. 5. Bakteerimeningiitti ● Tyypillisesti esiintyy sekavuutta, päänsärkyä, kuumeilua, niskajäykkyyttä, kouristuskohtaus, ihomuutoksia (petekiat) ● Hoito (antibiootti) aloitetaan välittömästi, likvoritutkimus (+ veriviljelyt) on diagnoosin kulmakivi.
50
Epileptinen kouristuskohtaus: milloin hoidan?
● Yli 5 min kestänyttä epileptistä kohtausta on hoidettava kuten uhkaavaa status epilepticusta - Valtaosa epilepsiakohtauksista on lyhyitä (alle 4 min) ja ne loppuvat itsestään - Ensiapulääkitys aloitetaan, jos kesto >5 min tai jos kohtaus toistuu, ennen kuin potilas toipuu edellisestä ● Kuolleisuus ja vammautumisen riski lisääntyvät, kun tajuttomuus-kouristuskohtaus on kestänyt yli 30 min ● Status epilepticus vaatii sairaalaseurantaa ja etiologisia selvittelyjä (aivojen kuvantaminen, selkäydinnestenäyte, lisälaboratoriotutkimukset) sekä hoitoa tilanteen lauettuakin
51
Epileptinen kohtaus: 10 ensimmäistä minuuttia
1. Vitaalitoiminnat turvataan ja niitä seurataan ● Ilmatiet auki, hapetus, tarvittaessa hengitysteiden ylläpito ● EKG-monitorointi, pulssioksimetri 2. Tiamiini (Neuramin®) 100 mg i.v. (annetaan ennen hypoglykemian korjausta) 3. Hypoglykemian tunnistus (pikamittari) ja hoito 4. Diatsepaami i.v. 5–10 mg hitaasti tai loratsepaami 4 mg 2 min:n aikana ● Ensiapulääkkeenä käytetään joko posken limakalvolle midatsolaamia 10 mg tai rektaalista diatsepaamia 10 mg 5. Esitiedot ja kliininen tutkimus 6. Laboratoriokokeet: PVKT, CRP, Na, K, Krea, epilepsialääkkeiden pitoisuudet, myrkytysverinäytteet
52
Epileptinen kohtaus: 10-40 minuuttia
1. Fosfenytoiini-kyllästys (ProEpanutin), mikäli kyseessä ● Yli 10 min jatkunut, toistuvia bentsodiatsepiiniannoksia vaatinut kohtaus ● Saman päivän aikana 3 krt uusinut kohtaus 2. Tarvittaessa kouristelujen jatkuessa annetaan lisää ● Diatsepaamia 5 mg:n lisäannoksina ad 30 mg i.v. TAI ● Toistetaan loratsepaami 4 mg i.v. 5–10 min:n kuluttua edellisestä annoksesta - Diatsepaamin vaikutus kestää vain 15–30 min, kun taas loratsepaamin vaikutus kestää 12–24 tuntia 3. Tarvittaessa voidaan antaa vielä lisää fosfenytoiinia, valproaattia tai levetirasetaamia
53
Epileptinen kohtaus: yli 40 min kestävä kouristelu
Potilas siirretään tehohoitoon, jossa on mahdollisuus yleisanestesiaan joko midatsolaamilla, propofolilla tai tiopentaalilla.
54
Akuutti munuaisvaurio: määritelmä
● Akuutissa munuaisvauriossa (AKI) glomerulusten suodatuskyky huononee, jolloin happo-emäs- ja nestetasapaino häiriintyvät ja typpiaineenvaihdunnan lopputuotteet kertyvät ● Kreatiniinipitoisuus suurenee 24–48 t:n kuluessa vaurion alusta ja virtsaneritys vähenee ●Tyyppipotilas on vanhus, jolla on jo ennestään heikentynyt munuaistoiminta ja joka saa esim. äkillisen ripulin tai munuaistoksisia lääkkeitä (esim. tulehduskipulääkkeet, ACE:n estäjät) ● ACE:n estäjän, diureetin ja tulehduskipulääkkeen yhdistelmä lisää akuutin munuaisvaurion riskiä
55
Akuutti munuaisvaurio: prerenaaliset syyt
● Munuaisten heikentynyt perfuusio: hypovolemia, hypotensio, verenkiertohäiriöt - Esim. ripuli, hikoilu, verenvuoto, kirurgiset toimenpiteet, palovamma, sydämen vajaatoiminta, lääkkeet (ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat, tulehduskipulääkkeet)
56
Akuutti munuaisvaurio: renaaliset syyt
● Iskeeminen vaurio: sepsis, pitkittynyt prerenaalinen syy ● Toksinen vaurio: suonensisäiset röntgenvarjoaineet, lääkkeet (esim. aminoglykosidit, siklosporiini), myrkyt (etyleeniglykoli, sienimyrkyt), rabdomyolyysi, hemoglobiini ● Verisuonitaudit: emboliat, tromboottinen mikroangiopatia ● Nefriitit: esim. pyelonefriitti, myyräkuume, lääkkeiden aiheuttama interstitielli nefriitti, glomerulonefriitti
57
Akuutti munuaisvaurio: postrenaalisia syitä
● Prostatahyperplasia (tavallisin virtsankulkueste ja virtsaummen syy), kasvain, virtsatiekivi, virtsarakon toimintahäiriöt ym.
58
Akuutti munuaisvaurio: riskitekijät
● Ennestään heikentynyt munuaistoiminta (eGFR < 60 ml/min, P-Krea > 100 µmol/l) tai muu perussairaus, kuten diabetes, sydän- ja verisuonisairaus ● Korkea ikä ● Nefrotoksiset lääkkeet ● Kirurginen toimenpide iäkkäällä ● Suonensisäiset varjoaineet ● Vakava äkillinen sairaus, kuten sepsis, rabdomyolyysi
59
Akuutti munuaisvaurio: kliininen kuva
● Oliguria (alle 30 ml/t tai alle 400 ml/vrk), anuria (alle 100 ml/vrk), mutta virtsamäärä voi olla normaalikin - täydellinen anuria viittaa yleensä virtsankulkuesteeseen ● Hypovolemiassa alhainen verenpaine ja viileät raajat ● Hypervolemiassa turvotukset etenkin alaraajoissa, korkea verenpaine, kohonnut kaulalaskimopaine ● Pahoinvointi, ruokahaluttomuus ● Tylppä kipu ja koputusarkuus munuaisseudussa akuutissa munuaistulehduksessa ● Yleistilan lasku (voi olla vanhuksella ainoa oire) ● Kuume infektion merkkinä (esim. sepsis, pyelonefriitti tai myyräkuume) ● Ihomuutokset (esim. purppura vaskuliiteissa)
60
Akuutti munuaisvaurio: diagnostiikka
● Laboratoriokokeet ● U-KemSeul tutkitaan heti, U-Solut ja U-BaktVi - Tumma väri ja liuskakokeen positiivinen Hb viittaavat rabdomyolyysiin – tutki CK. - Proteinuria, hematuria ja lieriöt viittaavat sisäsyntyiseen munuaissairauteen ● Krea ja eGFR, Na, K, P-Ca, P-Pi, Astrup - Kontrolloi kreatiniiniarvo pikaisesti, jos se on yllättäen koholla - Hyperkalemia on akuutin munuaisten vajaatoiminnan vakavin komplikaatio - Asidoosi pahentaa hyperkalemiaa ● CRP, PVKT, P-Gluk ● EKG (hyperkalemia?) ja thoraxröntgen (kongestio/edeema?) ● Virtsarakon palpaatio, residuaalin määritys ja TPR etenkin miehillä ● Munuaisten ja virtsateiden kaikututkimus - Hydronefroosi viittaa postrenaaliseen esteeseen - Turvonneet munuaiset viittaavat akuuttiin parenkyymitautiin. - Kutistuneet munuaiset viittaavat taustalla olevaan krooniseen munuaistautiin ("acute-on-chronic") ● Munuaisbiopsia tehdään ESH:ssa, kun epäillään akuuttia glomerulonefriittiä (runsas proteinuria, hematuria, punasolulieriöt).
61
Akuutti munuaisvaurio: hoito
● Akuuttia munuaisvauriota ei voida hoitaa lääkkeillä ● Lopeta mahdollisesti nefrotoksiset lääkkeet ● Virtsantulon seuranta: katetri, jos potilas ei pysty virtsaamaan itse - Virtsan eritys mitataan tunneittain - Anuriassa katetri poistetaan infektiovaaran vuoksi ● Virtsaumpi tai muu kulkueste, kun rakko on palpoitavissa - Virtsan erityksen äkillinen loppuminen ilman hypovolemiaa - Kestokatetri tai perkutaaninen kystostomia - Perussyy hoidetaan ● Happi tarvittaessa (SpO2 > 94 %) ● Dehydraatio korjataan - Viileäraajainen potilas, systolinen verenpaine matala (esim. < 90 mmHg), ei staasirahinoita keuhkoista (esim. ripuloiva vanhus) - Ringerin liuosta 1 000–2 000 ml 2–4 t:ssa - Infuusiota jatketaan, kunnes hypovolemian oireet helpottavat ja virtsaneritys käynnistyy - Verenpainetavoite (systolinen) on yli 100 mmHg. Tarvittaessa inotroopit (esim. noradrenaliini). - Varo liiallista nestekuormaa ja keuhkopöhöä (silloin CPAP-hoito). ● Hyperkalemia ja asidoosi korjataan ● Furosemidi - Voidaan kokeilla suurenevin annoksin, kun on varmistettu, ettei potilaalla ole hypovolemiaa -> jatketaan, mikäli virtsaneritys käynnistyy ● Harkitse korvaushoitoa (dialyysi, jatkuva filtraatio) seuraavissa tilanteissa: - ylinesteytys - hyperkalemia (P-K > 6.5 mmol/l) - metabolinen asidoosi (pH < 7.2; HCO3 < 15 mmol/l) - jatkuva oliguria (virtsan eritys < 200 ml/12 t) tai huomattavasti suurentunut P-Urea (> 35 mmol/l) ja kreatiniini (> 500 µmol/l )
62
Sepsis: oireet
● Yleistyneen tulehdusvasteen (SIRS) kriteerit - Kehon lämpötila > 38 °C tai < 36 °C - Nopea syke > 90/min - Tihentynyt hengitys > 20/min tai pCO2 < 4.3 kPa spontaanihengityksellä - Leukosyyttiarvo > 12 × 109/l tai < 4 × 109/l tai > 10 % epäkypsiä neutrofiilejä ● Yleisiä sepsisoireita: yleinen sairaudentunne, särky, vilunpuistatukset, väsymys ja heikotus, pahoinvointi ja oksentelu, iho-oireet (usein petekiat, verenpurkaumat), matala verenpaine, sekavuus
63
Sepsis: status
Kliininen tutkimus: ● pulssi, verenpaine, pulssioksimetria, hengitystiheys ● sydämen ja keuhkojen auskultaatio ● vatsan palpaatio ja auskultaatio ● ihon tutkiminen ● suun ja nielun tutkimus ● imusolmukealueiden palpaatio ● anaaliseudun inspektio
64
Sepsis: laboratoriotutkimukset
● PVK, NTP, CRP ● VVx2, PLV ● EKG, Thorax ● Mikäli oireet <12 h, CRP voi olla sepsiksessä normaali - Leukosyytit oivat nousta ennen CRP:tä - Pieni trombosyyttiarvo tukee sepsiksen tai muun vakavan infektion diagnoosia (muista myyräkuume) ● Veriviljely tehdään 2 kertaa ennen mikrobilääkehoidon aloitusta - Veriviljely on syytä ottaa myös mikrobilääkehoidon aikana, jos kuume jatkuu - Veriviljely on usein, mutta ei aina, positiivinen sepsiksessä
65
Sepsis: hoito
● Antibiootti mahdollisimman nopeasti!!! - Voi pelastaa potilaan - Konsultoi jatkohoitopaikkaa ja yritä ottaa VVx2 ennen hoitoa - Antibiootiksi esim. kefuroksiimi, keftriaksoni, G-penisilliini ● Nestehoito elektrolyyttiliuoksella (esim. Ringer) sokin korjaamiseksi - Tarve voi olla litroja - Tarvittaessa noradrenaliini, mikäli verenpaine ei nouse ● Sepsisepäily kuuluu sairaalahoitoon - Lääkäri herkästi saattajaksi
66
Addisonin kriisi: oireet
``` Voimakkaat hypokortisolismin oireet ● Voimakas väsymys ja astenia ● Matala verenpaine ● Pahoinvointia ja oksentelua ● Heikentynyt tajunnan taso ● Anamneesissa laihtuminen, ihon pigmentaatio ``` Addisonin kriisi voi ilmaantua infektion tai voimakkaan stressin aikana potilaalle, jolla on hoitamaton hypokortisolismi.
67
Addisonin kriisi: tutkimukset ja löydökset
Heti epäilyn herättyä tutkitaan ● PVK, K, Na, P-Gluk, Krea, P-Korsol, EKG - Potilailla hyponatremia, hyperkalemia, joskus myös hyperkalsemia - Hypoglykemia - Normosytaarinen anemia ● Mahdollisesti otetaan infektionäytteet ja thoraxkuva Akuuttihoidon aikana seurataan Hkr, K, Na ja P-Gluk
68
Addisonin kriisi: hoito
● Hydrokortisonikorvaushoito - Epäilyn herättyä, tuloksia odottamatta aloitetaan korvaushoito: - Hydrokortisonia 100–200 mg i.v. (Solu-Cortef) - Tämän jälkeen jatkohoito alenevin annoksin ● Nestetasapainon ja elektrolyyttihäiriöiden hoito - Tavoitteena on korjata hypovolemia ja dehydraatio sekä mahdollinen hyponatremia ja hypoglykemia - NaCl 0.9 % 1 000 ml ensimmäisen tunnin aikana, jatkoon 500 ml/tunti ● Mikrobilääkehoito aloitetaan, jos on viitteitä bakteeri-infektiosta
69
Hengenahdistus: diagnoosin kiireellisyys
● Diagnosoi VÄLITTÖMÄSTI - vierasesine hengitysteissä - anafylaksia ● Diagnosoi PÄIVYSTYKSELLISESTI - spontaani ilmarinta - keuhkoembolia - keuhkopöhö - astmakohtaus - COPD:n pahenemisvaihe
70
Hengenahdistus: äkillisesti alkaneen taustalla
● Vierasesine hengitysteissä - Pikkulapset ja aspiroivat vanhukset - Sisäänhengitys saattaa vinkua ● Astmakohtaus ● Anafylaktinen reaktio - Äkillinen hengenahdistus seuraa esim. lääkkeen antoa, rokotusta tai hyönteisen pistoa - Uloshengitys saattaa vinkua ● Spontaani ilmarinta - Hengitysäänet ovat hiljaisia ilmarinnan puolella - Potilaat ovat yleensä nuoria tupakoivia aikuisia ● Keuhkoembolia - Potilaalla on usein riskitekijöitä. - Rintakipu ja yskä ovat tavallisia - Suureen emboliaan liittyvät sokin oireet ja huono happeutuminen - Pienehkö embolia terveellä yksilöllä on vähäoireinen - Auskultaatiolöydös vaihtelee: normaali, rahinoita tai vinkunoita tai molempia - Takypnea - Astrup: pO2 on alentunut tai normaali, pCO2 usein alentunut, pH koholla (sekundaarinen hyperventilaatio) - EKG ja thorax, mutta usein nämä ovat normaalit - Negatiivinen FiDD poissulkuun ● Äkillinen sydänperäinen keuhkopöhö - Yleensä kuuluu karkeita inspiratorisia rahinoita - Kaulalaskimot ovat veren täyttämiä. Periferia on kylmä. - Sydämen vajaatoiminta on usein tiedossa - Sydänlihasiskemia tai -infarkti ovat yleisimmät syyt - EKG ja thoraxkuva ovat aina patologiset ● Ei-sydänperäinen keuhkopöhö - Aikuisten ARDS: savu, toksiset kemikaalit, useat vakavat taudit - Myrkylliset kaasut - Uimisen laukaisema keuhkopöhö (SIPE) - EKG usein normaali ● Rytmihäiriö - Eteisvärinä, eteislepatus tai SVT ● Häkämyrkytys - HUOM: pulssioksimetriarvo on normaali, vaikka potilaalla on vaikea hypoksemia ● Hyperventilaatio-oireyhtymä tai paniikkihäiriö - Potilas on nuorehko - pO2 on suuri ja pCO2 pieni, pH korkea (respiratorinen alkaloosi)
71
Hengenahdistus: tuntien-vuorokauden kuluessa alkaneen taustalla
● Astman tai COPD:n akutisoituminen - Hengitysäänet vinkuvat - Vaikeassa astmakohtauksessa/emfyseemassa hiljaiset hengitysäänet - Oireet pahentuvat infektion, allergeenin ja/tai rasituksen vaikutuksesta ● Sydämen kroonisen vajaatoiminnan vaikeutuminen ● Pneumonia; bakteeri tai virus - Muista aspiraatio vanhuksilla ja neurologisilla potilailla (huonontunut nielemisfunktio, alentunut tajunnantaso) ● Allerginen alveoliitti - Maanviljelijän homepölykeuhkossa esiintyy kuumetta ja hengenahdistusta heinien käsittelyn jälkeen. Hienojakoiset basaaliset rahinat Kuume ja yskä ● Pleuraeffuusio - Hengitysäänet ovat hiljaisia basaalialueella, painumus perkussiossa ● Toistuvat pienet keuhkoemboliat eli keuhkoembolisaatio - Hengästymistaipumus, takykardia ja takypnea - Taudinkuva hiipivä ja salakavala ● Anemia; yleensä GI-vuoto, synkopeetaipumus ● Epästabiili angina ● Useat SVT-potilaat kokevat hengenahdistuksen tärkeimmäksi oireeksi. ● Nitrofurantoiinin aiheuttama keuhkoreaktio
72
Hengenahditus: viikkojen-kuukausien aikana kehittyneen taustalla
● Krooninen vasemman kammion vajaatoiminta ● Obstruktiiviset keuhkosairaudet - Astma - Keuhkoahtaumatauti ● Keuhkofibroosia aiheuttavat sairaudet - Idiopaattinen keuhkofibroosi - Sarkoidoosi - Lääkkeiden aiheuttamat keuhkovauriot - Sädehoidon aiheuttama pneumoniitti ● Rintakehän rakennehäiriöt, esim. selkärankareuma, kyfoosi ● Lihavuus ● Neuromuskulaarisairaudet - MS-tauti, ALS, lihasdystrofiat - Palleahalvaus ● Yöllinen hengenahdistus - Uniapnea - Ylipainoon liittyvä hengitysvajaus
73
Hengenahdistus: anamneesi
● Onko tiedossa astma, keuhkoahtaumatauti tai sydänvika? ● Tuntuuko hengenahdistusta myös levossa? ● Onko hengenahdistusta yöllä? ● Onko rintakipua tai tukehtumisen tunnetta kurkussa? ● Onko yskää, (veri)ysköksiä, yöllistä yskää tai ortopneaa? ● Mihin oireiden ilmaantuminen liittyi? ● Mikä on ajankohtainen lääkitys ja sen muutokset? - huomioi nitrofurantoiini, amiodaroni ● Onko infektio-oireita? ● Helpottaako liikkuminen? ● Huimaako? ● Mikä on psykososiaalinen tilanne?
74
Hengenahdistus: status
● Hengitystiheys - Normaali HF 12-16/min - HF > 25/min selvästi poikkeava - estääkö hengenahdistus puhumista? ● Ihon ja huulten väri ● Keuhkojen auskultaatio - onko puolieroa? - kuivia tai kosteita rahinoita tai vinkunoita? ● Sydämen auskultaatio - rytmi, sykenopeus, sivuäänet ● Turvotukset ● Yli- tai alipaino, rintakehän muoto ja hengitysliikkeet ● Kroonisen hypoksemian merkit: kellonlasikynnet, rumpupalikkasormet
75
Hengenahdistus: tutkimukset
● Thorax - Useimmiten normaali esim. astmassa, keuhkoemboliassa, laryngotrakeiitissa ja keuhkoputkitulehduksessa, hyperventilaatiossa sekä anemiassa ● EKG - Kaikilta keski-ikäisiltä ja vanhemmilta potilailta ● Sp02 - Sp02 < 92 % selvästi poikkeava - kroonisesti keuhkosairailla poikkeavan alhaisina voidaan pitää arvoja < 90–88 % ● CRP, PVKT, NTP ● Astrup - Hengityksen vajaatoiminta, jos pO2 < 8.0 kPa ja/tai pCO2 > 6.0 kPa ● Uloshengityksen huippuvirtausmittaus (PEF) ja spirometria ● FiDD: keuhkoemboliaepäilyssä ● Sydämen ECHO: sydänperäiset syyt
76
Hengenahdistus: hoito
● Aiheuttajan mukaan ● Oireenmukaisena hoitona happea maskilla tai viiksillä, jos potilaalla on hypoksemia - Jos potilaalla COPD tai lihavuus, taipumus hiilidioksidiretentioon -> vältetään nostamasta SpO2-tasoa yli 90–92 %:n.
77
Anafylaksia: keskeistä
● Adrenaliinia annetaan mahdollisimman nopeasti lihakseen anafylaksiaksi epäillyssä reaktiossa!!! - Älä pelkää adrenaliinin antoa
78
Anafylaksia: aiheuttajat
● Periaatteessa mikä tahansa ● Ruoka-aineet: Pähkinät, kala, äyriäiset, sitrukset, kananmuna, maito ● Lääkeaineet: antibiootit (penisilliini ja sulfa), kipulääkkeet (opioidit, tulehduskipulääkkeet, ASA), biologiset lääkkeet ● Rokotteet, verivalmisteet ● Hyönteisten pistot: ampiainen, mehiläinen, hyttynen ● Röntgenvarjoaineet, verituotteet, tutkimuksissa tai hoidossa käytetyt allergeenivalmisteet ● Luonnonkumi: käsineet, katetrit, kondomit, puhallettavat ilmapallot
79
Anafylaksia: oireet
● Mitä nopeammin oireet alkavat ja etenevät, sitä vaikeampi reaktio on ● Ensioireet - Ihon kuumotus, punoitus, pistely tai kutina - Takykardia - Täyteläisyyden tunne kurkussa, rinnassa, yskiminen - Mahdollisesti pahoinvointi, oksentelu ● Ensioireita seuraavat - Ihon turvotus (erityisesti silmäluomissa, huulissa), limakalvoturvotus (angioedeema) - Nokkosihottuma - Kurkunpään turvotus, käheys, vinkuva hengitys, yskänpuuskat - Vatsakipu, pahoinvointi, ripuli, oksentelu - Verenpaineen lasku, hikoilu, kalpeus - Vaikeimmissa tapauksissa kurkunpään tukkeutuminen, sokki, hengityksen ja sydämen pysähtyminen
80
Anafylaksia: erotusdiagnoosi
● Akuutti astma - Ei iho-oireita - Verenpaine on normaali tai koholla - Alkaa usein päivien kuluessa ● Pyörtyminen - Ei iho- tai hengitysoireita - Bradykardia ● Hereditaarinen tai hankinnainen angioedeema - Ei nokkosihottumaa - Adrenaliini on heikkotehoinen. ● Muu sokkitila, keuhkoembolia, aspiraatio tai hengitysteiden tukos
81
Anafylaksia: hoito
● Keskeytä heti mahdollisen altistavan aineen anto 1. Adrenaliini - Aikuiselle 0.5 ml i.m. reiden ulkosivulle - Lapsille 0,01 ml/kg - Annos voidaan toistaa 5–15 min:n kuluttua - Tarvittaessa aloitetaan adrenaliini-infuusio 2. Vitaalitoimintojen ylläpitäminen - Potilas asetetaan puoli-istuvaan asentoon (hypotensiossa makuulle) - Varmistetaan, että potilas hengittää: annetaan tarvittaessa happea naamarilla - Laitetaan aukiolotipaksi Ringer/NaCl-liuos - Seurataan verenpainetta, sykettä ja sydämen toimintaa 3. Glukokortikoidi laskimoon - Metyyliprednisolonia aikuiselle 80–250 mg (Solu-Medrol) - Lapselle 2 mg/kg - Prednisoloni 30–50 mg p.o. ja jatkohoitona muutaman päivän ajan 4. Beeta2-sympatomimeetti - Astmaoireisiin auttavat adrenaliini ja glukokortikoidi - Hengitettävä lääke kuten astmakohtauksessa, esim. salbutamoli 2.5–5 mg nebulisaattorilla 5. Antihistamiini voimakkaassa ihoreaktiossa - Aikuiselle: setiritsiini 10 mg tai hydroksitsiini 25–50 mg p.o. - Jatkohoitona muutaman päivän ajan 6. Seuranta - Vähintään 6–8 h:n seuranta on tarpeen myös hävinneen tai lieventyneen reaktion jälkeen - Tarvittaessa sairaalaseuranta - Reaktio voi uusia, yleensä 8 h kuluessa - Kotiin Epipen