YLE

Question 1

Kohonnut verenpaine: anamneesi

Answer 1

• Perussairaudet: erit. DMII, kihti, astma, nefropatia
• Lääkitys: estrogeeni, glukokortikoidit, sympatomimeetit, NSAID, SSRI/SNRI, antipsykootit
• Sukuanamneesi: hypertensio, DMII, dyslipidemia, sydäninfarktit nuorena sekä muut sydän- ja verisuonitaudit
• Elintavat: ruoka (suola, rasva, kasvikset), paino, liikunta, alkoholi, tupakka, huumeet, lakritsi

Question 2

Kohonnut verenpaine: status

Answer 2

• Sydän- ja keuhkoauskultaatio, valtimosuhinat
• Pulssit, raajojen turvotukset
• Mahan palpaatio
• BMI, vyötärönympärys
• Silmänpohjatutkimus mikäli diast. RR > 120 mmHg

Question 3

Kohonnut verenpaine: labrat

Answer 3

• PVK, NTP (hypokalemia/hyperaldosteronismi)
• Glukoosi, lipidit
• KemSeul, U Alb/Krea
• EKG
• Sydämen vajaatoimintaepäily -> BNP, Thorax

Question 4

Verenpainetauti: hoidon aloitus

Answer 4

• Optimaalinen < 120 / < 80
• > Tarkistusmittaus 5 v:n välein
• “Normaali” 120–129 / 80–84
• > Elintapaohjeet ja tarkistusmittaus 2 v:n välein
• “Tyydyttävä” (korkea normaali) 130–139 / 85–89
  -> Elintapaohjeet ja verenpainetason arviointi 4 kk:n aikana
  ■ Lääkehoidon aloittamista voidaan harkita, jos potilaalla on DM I tai DM II ja munuaisten vajaatoiminta.
• Kohonnut verenpaine:
• Lievästi tai kohtalaisesti kohonnut 140–179 / 90–109
  -> Elintapaohjeet ja verenpainetason arviointi 2 kk:n aikana
  ■ Lääkehoito aloitetaan, jos kotona mitattu tai ambulatorinen verenpaine on koholla (> 135/85 mmHg) elintapahoidosta huolimatta.
  ■ Jos potilaalla on oireinen sydän- ja verisuonisairaus tai munuaissairaus, annetaan elintapaohjeet ja lääkehoito aloitetaan ilman seurantaa, kun verenpainetaso on varmistettu riittävällä määrällä mittauksia
• Huomattavasti kohonnut ≥ 180 / ≥110
• > Verenpainetason arviointi 1–2 viikon aikana, elintapaohjeet ja hoidon aloitus
• Hypertensiivinen kriisi ≥ 200 / ≥130
  -> Välitön hoito
  ■ Oireeton →
  ● Hoidon aloitus 3–4 lääkkeen yhdistelmällä, esim. amlodipiini 5 mg +bisoprololi 5 mg + hydroklooritiatsidi 12.5 mg + enalapriili 10 mg.
  ● Hoitovaste tarkistetaan 1–3 vrk:n kuluessa.
  ■ Päänsärky/huimaus → Catapresan 0.5-1 amp (voidaan uusia 30-60 min jälkeen)
• Isoloitunut systolinen hypertensio ≥ 140 / < 90
• > Verenpainetason arviointi

Question 5

Verenpainetauti: kotihoito

Answer 5

Kotimittaukset
- vähintään 4 päivän ajan, kaksoismittausten keskiarvo (aamu + ilta)

Elintapaohjeet

• enemmän vihanneksia ja hedelmiä
• enemmän täysjyväviljaa
• vähemmän suolaa (< 5 g/pvä)
• liikuntaa: väh. 30 min 5 krt/vko
• laihdutus 5-10% ruumiinpainosta
• tupakoinnin lopetus
• alkoholin vähentäminen

Question 6

Verenpainetauti: tavoitetaso

Answer 6

○ Tavallisesti <140/90, kotimittauksissa 135/85
■ Optimaalinen RR on <120/80 mmHg.
■ Normaali RR on < 130/85 mmHg
■ Tyydyttävällä tasolla (korkea normaali) verenpaine on 130–139/85–89 mmHg

○ Iäkkäät (>80-v): RR <150/90

○ DM: RR <140/80

○ Albuminuria, munuaisten vajaatoiminta, sairastettu sydän- tai aivoinfarkti: RR
< 130/80

Question 7

Verenpainetauti: lääkitys

Answer 7

○ ACE-estäjä: Cardace (ramipriili) 2,5 mg -> nosta 5 mg 1 kk jälkeen (maksimiannos 10 mg)

• NTP-kontorlli 1 kk kuluttua
• Kontraindikaatiot: munuaisten vajaatoiminta vanhuksilla, vaikea aortta- tai mitraalistenoosi, raskaus
• Ei raskaana oleville
• Maksimivaikutus 3-4 vkon kuluttua
• Haittavaikutukset: yskä

○ AT-salpaaja: Losartan 50 mg -> voidaan myöshemmin nostaa 100 mg (voi aloittaa 0,5 tabl 100 mg)

• NTP-kontrolli 1 kk kuluttua
• Vaikutus 3-6 vkon kuluttua

○ Kalsium-salpaaja: Amlodipiini 5 mg -> voidaan nostaa 10 mg

• Ei lab. kontrollien tarvetta
• Haittavaikutukset: jalkojen turvotus

○ Diureetit: Hydrex semi 25 mg / Hydrex 50 mg (hydroklooritiatsidi) tai Diurex mite 2,5/25 mg / Diurex 5/50 mg (amiloridi ja hydroklooritiatsidi)

• Hyvä vanhoille naisille (hidastaa osteoporoosia), tai jos nesteretentiota tai yhdistelmänä
• Kontraindikaatiot: munuaisten vajaatoiminta
• Ei ensisijaisesti potilaille joilla on: DM II, MBO, kihti
• Na ja K-kontrolli 1-2 kk, jatkossa 1 vuoden välein

○ Beetasalpaaja: Bisoprololi 5–10 mg × 1

• Ensisijaisvalinta sepelvaltimotautia sairastaville tai jos potilaalla on muita beeta­salpaajahoidon indikaatioita, kuten rytmihäiriöitä
• Käytetään myös yhdistelmähoidossa
• Kontraindikaatiot: bradykardia ja johtumishäiriöt, astma, voi pahentaa sydämen vajaatoimintaa

Question 8

Verenpainetauti: lääkkeiden yhdistäminen

Answer 8

○ Parhaat yhdistelmät
■ ACE:n estäjä/ATR:n salpaaja ja kalsiumkanavan salpaaja
■ ACE:n estäjä/ATR:n salpaaja ja diureetti (tai suolarajoitus alle 5 g/vrk)
■ Beetasalpaaja ja kalsiumkanavan salpaaja (Amlodipiini, Zanidip (lerkanidipiini))
■ Kalsiumkanavan salpaaja ja diureetti

○ Mahdollisia yhdistelmiä
■ Beetasalpaaja ja diureetti (tai suolarajoitus alle 5 g/vrk)
- Tulisi välttää ensisijaisena lääkityksenä potilailla, joilla on metabolinen oireyhtymä
■ Beetasalpaaja ja ACE:n estäjä
- Ei ole verenpaineen laskun kannalta optimaalinen yhdistelmä, mutta tätäkin voidaan käyttää, jos se on muusta syystä aiheellinen (esim. sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta).

○ Varottava yhdistämästä
■ Beetasalpaaja ja verapamiili tai diltiatseemi
- Yhdistelmä voi aiheuttaa liiallisen bradykardian, verenpaineen laskun tai sydämen vajaatoiminnan vanhukselle sekä potilaalle, jonka sydänlihaksen toiminta on huonontunut.
■ Verenpainepotilaiden hoidossa ei tule käyttää RAS-järjestelmää lamaavien lääkkeiden (ATR:n salpaaja, ACE:n estäjä, reniinin estäjä) yhdistelmiä, koska ne lisäävät haittavaikutuksia, mutta eivät vähennä sydän- ja verisuonitapahtumia.

○ Kolmen lääkkeen yhdistelmähoito
■ Diureetti, ACE:n estäjä/ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja/beetasalpaaja
■ Beetasalpaaja, vasodilatoiva kalsiumkanavan salpaaja ja diureetti

○ Neljän–viiden lääkkeen yhdistelmähoito
■ Diureetti, ACE:n estäjä/ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, beetasalpaaja
■ Hyperaldosteronismin yhteydessä spironolaktoni on tehokas lisälääke, jolla voi korvata usein ACE:n estäjän.

Question 9

Verenpainetauti: seuranta

Answer 9

○ Lääkityksen vaikutukset arvioidaan 1–2 kk:n kuluttua hoidon aloituksesta tai muutoksesta
■ Kotimittaukset, puhelinaika ja lab. kontrollit
● NTP ACE-estäjillä ja ATR-salpaajilla
● Na ja K diureeteilla

○ Jatkossa vuosikontrollit

Question 10

Verenpainetauti: vuosikontrolli

Answer 10

○ Vointi, lääkehoidon sopivuus, syke, verenpainetaso (kotimittaukset)

○ Elintapahoidon toteutuminen: tupakointi, paino, liikunta, alkoholi,
ravintotottumukset

○ NTP (eGFR) diureettia, ACE:n estäjää, ATR:n salpaajaa ja reniininestäjää
käyttäviltä; muilta tarpeen mukaan.

○ P-Gluk, lipidit, ALAT tilanteen mukaan

○ EKG, eGFR ja U-Alb/Krea tilanteen mukaan elinkomplikaatioiden
seuraamiseksi

Question 11

Verenpainetauti: ESH-konsultaatio

Answer 11

○ Hypertensiivinen hätätilanne päivystyksenä

○ Epäily sekundaarisesta hypertensiosta:
■ Nuori potilas (alle 30-vuotias)
■ Systolinen verenpaine yli 220 mmHg tai diastolinen yli 120 mmHg
■ Äkkiä alkanut tai vaikeutunut hypertensio
■ Hoitotavoitetta ei saavuteta 3-4 lääkkeellä
■ Sekundaariseen hypertensioon viittaavat oireet tai löydökset
■ Potilaalla merkittäviä kohde-elinvaurioita (LVH, albuminuria,
silmänpohjalöydöksiä)
■ Munuaissairaus
■ Hypokalemia ilman diureettia

○ Epäillään vahvasti pseudohypertensiota
■ Potilaat ovat yleensä iäkkäitä, ja syynä on olkavarsivaltimon
kalkkiutuminen, jolloin mansettimenetelmällä tehty mittaus antaa liian
suuria arvoja todelliseen painetasoon nähden

○ Vaikeus löytää sopivaa lääkitystä

○ Raskaudenaikainen hypertensio

Question 12

Alkoholi: liikakäytön merkkejä

Answer 12

○ Suurentuneet maksa-arvot, maksasairaus, haimatulehdus
○ Kouristukset, epilepsia
○ Unettomuus ja masentuneisuus
○ Toimintakyvyn ja suoritusten heikkeneminen, työstä poissaolot
○ Ihmissuhdeongelmat, käytöshäiriöt
○ Pikkuaivoatrofia, polyneuropatia
○ Tapaturma-alttius, myrkytykset
○ Ihottumat, ihon punoitus, teleangiektasiat
○ Hormonihäiriöt: alkoholi maskulinisoi naisia ja feminisoi miehiä (mm. impotenssi)
○ Ylipaino
○ Hypertriglyseridemia, hyperurikemia ja kihti
○ Kohonnut verenpaine, rytmihäiriöt, kardiomyopatia

Question 13

Alkoholi: riskirajat

Answer 13

○ Miehillä ≥ 24 ja naisilla ≥ 16 annosta/ vko tai

○ Miehillä ≥ 4 ja naisilla ≥ 2 annosta säännöllisesti päivittäin tai

○ Miehillä ≥ 7 ja naisilla ≥ 5 annosta kerralla (toistuen viikoittain)

○ Iän ja sairauksien myötä elimistön kyky sietää alkoholia heikkenee, joten
ikääntyneillä keskimääräiset riskirajat ovat enintään 7 annosta alkoholia viikossa ja enintään 2 annosta kerralla.

Question 14

Alkoholi: anamneesi

Answer 14

○ Kysy suoraan ja selkeästi: määrä laaduittain (esim. olut, siideri, viini, väkevät)

○ AUDIT-kysely
■ Liikakäytön riskiraja on miehillä 8 ja naisilla 6 p.
■ Kolmen ensimmäisen kysymyksen AUDIT-C: raja miehillä 6 p ja naisilla 5 p
■ Vain kysymys 3: raja 2 p

○ AUDIT C-kysely
1. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? 
 ei koskaan (0)
 noin kerran kuussa tai harvemmin (1)
 2-4 kertaa kuussa (2)
 2-3 kertaa viikossa (3)
 4 kertaa viikossa tai useammin (4)

2. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia?
 1-2 annosta (0)
 3-4 annosta (1)
 5-6 annosta (2)
 7-9 annosta (3)
 10 tai enemmän (4)

3. Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia?
 en koskaan (0)
 harvemmin kuin kerran kuussa (1)
 kerran kuussa (2)
 kerran viikossa (3)
 päivittäin tai lähes päivittäin (4)

Question 15

Alkoholi: tutkimukset

Answer 15

○ Osoitus: alkometri tai määritys verestä, viitteellisenä hengityksen haju

○ Lab:
■ S-CDT, desialotransferriini
● Spesifein
● Viitearvo < 2.5 %
● Sopii myös käytön vähentämisen seurantaan

■ Glutamyylitransferaasi (GT)
● Sopii käytön vähentämisen seurantaan (pienenee hitaasti, puoliintumisaika n. 26 vrk).
● Suurenee myös muiden sairauksien (hepatobiliaariset sairaudet, DM, ylipaino) ja joidenkin lääkeiden käytön (amitriptyliini, fenatsoni, fenytoiini, varfariini) yhteydessä

■ ALAT, ASAT
● Normaalistuvat 2 viikon abstinenssin jälkeen
● Epäspesifejä (myös lihavuus, DM, anaboliset steroidit, jotkut
lääkkeet ja luontaistuotteet, sydämen vajaatoiminta, sydänlihasvaurio, sappitietukos, virushepatiitit, maksakasvaimet suurentavat)

■ MCV
● Ei sovellu seurantaan (puoliintumisaika 120 vrk).
● Myös mm. B12-vitamiinin tai folaatin puutos, retikulosytoosi
(vuoto tai hemolyysi), myelodysplasia suurentavat

Question 16

Alkoholin riskikäyttäjä: lyhytneuvonnan periaatteista

Answer 16

○ Sopii riskikäyttäjälle, mutta ei välttämättä auta alkoholiriippuvaista

○ Kysy tutkittavan omaa arviota alkoholin käytöstä ja siihen liittyviä huolia

○ Käy läpi alkoholin vaikutuksia terveydentilaan
■ Huonontaa unta
■ Masentuneisuus
■ CNS haittoja: keskittymisvaikeudet, muistihäiriöt, tasapainovaikeudet
■ Vaikuttaa negatiivisesti mielialaan
■ Syöpäriski kohoaa
■ Nostaa RR → MI- & AVH-riski koholla
■ Maksan vajaatoiminta → vuotoriski nousee
■ Haimatulehdus
■ Impotenssi miehillä, hedelmättömyys naisilla
■ Polyneuropatia (sormien ja varpaiden tunnottomuus)
■ Tapaturma-alttius

○ Vertaile potilaan alkoholinkulutusta suhteessa keskikulutukseen ja hänen ystäväpiiriinsä

○ Arvioi halukkuutta muutokseen ja motivoi kohtuukäyttöön

○ Mielenterveystalo.fi

Question 17

Alkoholin riskikäyttäjä: Lyhytneuvonta ja seuranta

Answer 17

RAAMIT
■ Rohkeus – tue rohkeuteen ja uskoon muutoksen mahdollisuudesta
■ Alkoholitietous – anna yksilöllistä tietoa
■ Apu – ole apuna muutoksessa
■ Myötätunto – osoita kiinnostusta ja ymmärrystä
■ Itsemääräämisvastuu – vastuu muutoksesta on potilaalla
■ Toimintaohjeet – mieti yhdessä vaihtoehtoisia toimintamalleja
juomisen tilalle

○ Sovi seuraavat tapaamiset (1–3), tavoite ja kuinka käyttöä vähennetään (selkeästi yksilöitynä esim. raja kertakäytölle tai käyttöpäivien määrälle)

○ Jos henkilö ei esim. 3 kk:n lyhytneuvonnan aikana pysty vähentämään alkoholinkulutustaan, olisi hänet ohjattava tiiviimpään hoitoon päihdehuollon yksiköihin.

Question 18

Alkoholiriippuvuuden hoito

Answer 18

○ Psykososiaalisilla hoidoilla ja terapioilla saadaan ilman lääkkeitä vähäinen tai kohtalainen vaikutus lievässä ja keskivaikeassa riippuvuudessa

○ Terapioihin yhdistettynä valvottu naltreksoni- tai disulfiraamilääkitys (Antabus) parantaa ja akamprosaattilääkitys saattaa parantaa hoitotulosta

Question 19

Refluksitauti: oireet

Answer 19

● Refluksitaudin tyypilliset oireet

○ Närästys tarkoittaa polttavaa kipua tai epämiellyttävää tuntemusta, joka alkaa epigastriumista tai rintalastan alaosan korkeudelta ja säteilee kaulalle (oire on syytä kuvata potilaalle)

○ Tuntuu ruokailun jälkeen, maaten ja rasituksessa
■ Etenkin runsas syöminen, rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, väkevät
alkoholit ja happamat mehut aiheuttavat närästystä

○ Toinen pääoire on käänteisvirtaus (regurgitaatio), joka tarkoittaa
mahansisällön nousua kurkkuun ilman pahoinvointia tai oksentamista

○ Ruokatorven ulkopuolisia manifestaatioita voivat olla laryngiitti, astma,
krooninen yskä, hampaiden kiillevauriot

● Refluksitaudin diagnostiset kriteerit ovat refluksioireiden esiintyminen vähintään
2x/vko ja elämänlaadun heikkeneminen oireiden takia.

Question 20

Refluksitauti: anamneesi

Answer 20

○ Oireiden kesto ja esiintymisfrekvenssi (kertoja/viikko)

○ Esiintyykö vain päivällä vaiko myös yöllä

○ Onko hälyttäviä oireita?
■ Nielemisvaikeus, nielemiskipu
■ Oksentelu, verioksentelu
■ Laihtuminen
■ Anemia

Question 21

Refluksitauti: diagnoosi

Answer 21

● Ellei hälyttäviä oireita ole ja potilas on alle 50-vuotias, voidaan refluksitauti-diagnoosi asettaa ilman skopiaa

● Jos tutkittavalla on refluksioireiden lisäksi dyspeptisiä oireita (ruokailun jälkeinen täyteläisyyden tunne, varhainen kylläisyys, ylävatsakipu (epigastrinen kipu) tai polttelun tunne), tähystystutkimus on syytä tehdä erotusdiagnostisessa mielessä mm. ulkustaudin poissulkemiseksi

● Jos hälyttäviä oireita on → skopiaan
○ Varhaista tähystystä puoltavat myös ikä > 50–55 v, NSAID tai ASA:n käyttö,
tupakointi, runsas alkoholin käyttö sekä lähisuvussa todetut ylä-GI-kanavan syövät

● Hoitokokeilu:
○ PPI-lääke tupla-annoksella 2-4 vkoa → jos ei auta → skopia

Question 22

Refluksitauti: hoito

Answer 22

○ PPI-lääke 4 vk
■ Jos oireet poissa, lääkkeetön hoito ja tarvittaessa lääkekuureja silloin tällöin
■ Jos oireet jatkuvat lääkityksen loputtua, jatka lääkitystä 4–8 vk
■ Tämän jälkeen käytetään pienimmällä oireet poissa pitävällä
annostuksella:
● 1⁄2–1 hoitoannoksesta päivittäin, kuureina tai muutaman päivän
välein

○ Mikäli 3 kk hoidolla ei vastetta, endoskopia-harkinta (pohdi myös ulkus- ja helikomahdollisuus)

○ Operaatioharkinta, jos jatkuvan lääkityksen tarve, ja potilas tätä haluaa

Question 23

Huonontunut kuulo: anamneesi

Answer 23

● Alku (erityisesti vamma, meluvamma)
○ Nopea tai vähitellen kehittyvä
○ Liittyikö alkuun jokin ulkoinen tekijä, kuten ponnistus, rasitus, paineenvaihtelu (lento, sukellus), lääkitys, punkinpurema, ylähengitystieinfektio tai vamma

● Lääkitys
○ Usein molemmat korvat, liittyy yleensä yliannostuksiin
- Esim. ASA, Furesis, aminoglykosidit

● Kesto

● Uni- vai bilateraalinen?

● Sairaudet

● Sukuanamneesi

● Muut oireet:
○ Korvakipu → otiitti?
○ Huimaus (vertigo)
○ Tinnitus
○ Kohtauksittainen huimaus + tinnitus + kuulon alenema → Meniere
○ Aivohermovaurioiden aiheuttamat oireet
○ Koordinaatiohäiriöt

Question 24

Huonontunut kuulo: hoidonarvio

Answer 24

● Päivystyksellistä arvioita vaativat
○ Acute sudden deafness: aihe päivystyslähetteeseen: jos oireet ovat alkaneet esim.
sukeltamisen, niistämisen, ruumiillisen ponnistuksen tai lentomatkan aikana, voi
kysymyksessä olla sisäkorvan kalvorakenteen repeämä → perilymfafisteli

● Kiireellinen arvio
○ Virka-aikana: Acute sudden deafness, ei yllä mainittuja oireita

● Meluvamma-potilas tutkitaan ja hoidetaan ESH:ssa

● Tärkykalvoreikä (vamma, akuutti tai krooninen tulehdus)
○ Valtaosa voidaan alkuvaiheessa hoitaa PTH:ssa
○ Erikoislääkärin konsultaatiota tarvitaan hälyttävien oireiden, kuten jatkuvan säryn,
huimauksen tai kasvohermohalvauksen yhteydessä tai tilanteen pitkittyessä
○ Huimaus vamman aiheuttaman tärykalvoreiän yhteydessä → sisäkorvavaurio →
päivystyksellisesti KNK
○ Krooninen tai akuutti tulehdus + Yleisvoinnin heikkeneminen, huimaus, voimakas kipu,
kasvohalvaus tai tajunnan häiriöt → päivystys

Question 25

Huonontunut kuulo: status

Answer 25

● Putsaa korva, jos tarvetta ● Uni- vai bilateraalinen ○ Bilateraalinen: barotrauma, meluvamma, ototoksiset lääkkeet ● Otoskopia ○ Vaha, otiitti, vierasesine, tärykalvo ● Weber, Rinner: ○ Konduktiivisessa eli johtumis(kuulo)viassa Weber lateraalistuu sairaaseen korvaan ja Rinnen testi on poikkeava ○ Sensorineuraalisessa eli aistimis(kuulo)viassa Weber lateraalistuu terveeseen korvaan ja Rinnen testi on normaali (positiivinen) ● Aivohermostatus (+ neurologinen status) ○ → erityisesti vestibulaariset vaikutukset ● Kuulon aleneman toteaminen (kuulon asteen alenema) ○ Kuiskaus: 15 cm ja 60 cm etäisyydeltä, toinen korva peitetään sormella ○ Kellon tikitys, sormien yhteen hierominen ○ Audiogrammi (jos mahdollista) ● Valsalvan testi (jos epäillään reikää) ○ Potilas puristaa sieraimet umpeen ja puhaltaa ilmaa korviin ○ Pienissä rei'issä voi kuulua suhinaa

Question 26

Huonontunut kuulo: erotusdiagnostiset vaihtoehdot

Answer 26

● Tavallisia ○ Meluvamma, barotrauma ○ Vahatulppa, furunkkeli, vierasesine, kasvain ○ Tärykalvoreikä, infektio, inflammaatio ``` ● Harvinaisempia ○ Ototoksiset lääkkeet ○ Otoskleroosi ○ Ikäkuulo ○ Meniere (kohtauksittain) ○ Sudden deafness ○ Labyrintiitti ``` ``` ● Yleissairauksia ○ Tertiärinen syfilis ○ TBC ○ Granulomatoottinen polyangiitti (Wegener) ○ MS (harvinaisissa tapauksissa) ○ Temporaaliarteriitti ```

Question 27

Huonontunut kuulo: diagnostiikkaa

Answer 27

Akuutti alku ■ Meniere: vertigo, kuulonalenema (paineen tunne), tinnitus. Endolymfan turvotus → Korvaklinikka ○ Hoitovaihtoehdot: diureetit, pahoinvointilääkkeet, myös kirurgisia hoitovaihtoehtoja (gentamysiini-injektio) ■ Sudden deafness: vain kuulon alenema, sensorineuraalinen. Usein unilateraalinen. Vaskulaarista etiologiaa epäilty → Korvaklinikka ■ Labyrintiitti: Otiitti leviää sisäkorvaan. Krooninen otiitti, joka leviää. Oireita: vertigo, pahoinvointi, oksentelua, kuulon alenema → Korvaklinikka Hiipiviä alku ■ Krooninen otiitti: ○ Krooninen luuotiitti: periferinen TK-reikä, kolesteatooma voi esiintyä ○ Krooninen limakalvo-otiitti: usein tärykalvoreikä sentraalisesti ■ Akustikusneurinooma: ○ Unilateraalinen tinnitus, unilateraalinen kuulonalenema, tasapainohäiriö ○ Harvoin vaikea tasapainohäiriö, adaptaatio helpottaa oiretta ○Tärkeä erotusdiagnostiikka Menieren taudissa (MRI) ``` ■ Otoskleroosi ○ Vahvasti perinnöllinen, ilmaantuu 20-30 v iässä ○ Kuulon alenema on konduktiivinen ○ Luiden skleroosi ○ Hoito: kuulolaite tai kiruginen hoito ``` ■ Prebyakuusi ○ Perinnöllinen ○ Sensorineuraalinen: erityisesti diskantti ○ Hoito: kuulolaita Akuutti ja/tai hiipivä ■ Meluvamma ■ Vahatulppa

Question 28

Huonontunut kuulo: kuulovian aste

Answer 28

Kuulovian aste luokitellaan yleensä paremman korvan kuulon mukaan - Lievä 20 dB < BEHL0.5–4 kHz < 40 dB - Keskivaikea 40 dB ≤ BEHL0.5–4 kHz < 70 dB - Vaikea 70 dB ≤ BEHL0.5–4 kHz < 95 dB - Erittäin vaikea BEHL0.5–4 kHz ≥ 95 dB

Question 29

Huonontunut kuulo: konduktiivinen vai sensorineuraalinen vika?

Answer 29

● HUOM: KATSO KUVAT ● Äänirautakokeet ○ Konduktiivisessa eli johtumis(kuulo)viassa Weber lateraalistuu sairaaseen korvaan ja Rinnen testi on poikkeava ○ Sensorineuraalisessa eli aistimis(kuulo)viassa Weber lateraalistuu terveeseen korvaan ja Rinnen testi on normaali (positiivinen) ● Konduktiivisessa kuuloviassa luujohtokynnykset ovat normaalit (20 dB tai paremmat) ja ero ilma- ja luujohtokynnysten välillä vähintään 15 dB taajuuksien 0.5–2 kHz keskiarvona ● Sensorineuraalisessa viassa luujohtokynnykset ovat huonommat kuin 20 dB eikä ilma- ja luujohtokynnysten ero ylitä 15 dB:ä ● Konduktiivisen ja sensorineuraalisen kuulovian yhdistelmää kutsutaan sekatyyppiseksi. Tällöin luujohtokynnykset ovat huonommat kuin 20 dB ja ilma- ja luujohdon ero on vähintään 15 dB. ● Audiogrammin luotettavuudesta ○ Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 10 dB:n tai pienemmät erot eivät ole mittaustarkkuuden rajoissa merkitseviä.

Question 30

Huonontunut kuulo: konduktiivisia kuulovikoja

Answer 30

● Käytännössä konduktiiviset kuuloviat ovat lähes aina ns. jäykkyystyyppiä, jossa konduktiivinen vika on suurimmillaan pienillä taajuuksilla ● Otiitti ○ Tavallisin ohimenevän kuulovian aiheuttaja ● Iso tärykalvoperforaatio ○ Kuulovika painottuu tavallisesti pieniin taajuuksiin ● Otoskleroosi ○ Alkaa pienillä taajuuksilla, leviää myöhemmin koko taajuusalueelle ○ Konduktiivinen kuulovika saattaa saavuttaa 60 dB:n tason; mukana voi olla myös sensorineuraalista kuulon huononemista ● Massatyyppiset konduktiiviset kuuloviat (suurissa taajuuksissa esiintyvät) ovat harvinaisia, esim. ○ atrofinen tärykalvo ○ kuuloluuketjun katkos

Question 31

Huonontunut kuulo: sensorineuraalisia vikoja

Answer 31

● Ikähuonokuuloisuus eli presbyakuusi ○ Aina sensorineuraalinen ○ Yleensä kuulokäyrä laskee suuria taajuuksia kohti mentäessä. Käyrän jyrkkyys vaihtelee. ○ Progression nopeus vaihtelee ● Meluvammat ○ Lievissä meluvammoissa kuulonheikkenemä on usein suurimmillaan 4 kHz:n (3–6 kHz) tienoilla (ns. 4 kHz:n dippi). ○ Pidemmälle edennyt meluvamma saattaa ulottua myös keskitaajuuksille, mutta puhdas krooninen meluvamma ei koskaan vaurioita aivan pieniä taajuuksia. ○ Mikään audiogrammityyppi ei oikeuta meluvammadiagnoosiin ilman riittävää altistusta! Muut samantapaisen kuulovian syyt on suljettava pois ● Menièren tauti ○ Yleensä erityisesti taudin alkuvaiheessa esiintyy fluktuoiva sensorineuraalinen kuulovika ○ Alkuvaiheessa ilmenee pienissä taajuuksissa, välillä kuulo voi olla täysin normaali. ○ Päivystystilanteessa kohtauksen aikana taudin alkuvaiheessa todettu matalan pään lasku voi nopeuttaa oikeaan diagnoosiin pääsemistä. ○ Myöhemmässä vaiheessa kuulonalenema on tasainen tai jopa suuriin taajuuksiin paheneva. Myöhäisvaiheessa kuulo ei yleensä fluktuoi mainittavasti ● Äkillinen kuulon heikkeneminen (sudden deafness) ○ Etiologia on tuntematon; todennäköisesti diagnoosin alla on useita tauteja. ○ Kuulovika on sensorineuraalinen. Muoto voi olla minkälainen hyvänsä. ○ Lievillä ja pieniin taajuuksiin keskittyvillä äkillisillä kuulon menetyksillä on paras ennuste. Kortikosteroidihoidosta saattaa olla apua, joskin käsitykset eri hoitojen hyödyistä vaihtelevat. Tuoreessa tutkimuksessa kortikosteroidihoidon hyöty on kyseenalaistettu ○ Kiireellisen lähetteen aihe ○ Aihe päivystyslähetteeseen: jos oireet ovat alkaneet esim. sukeltamisen, niistämisen, ruumiillisen ponnistuksen tai lentomatkan aikana, voi kysymyksessä olla sisäkorvan kalvorakenteen repeämä ● Pitkäaikainen välikorvan tulehdus ○ Jos pitkäaikaisen välikorvatulehduksen tai kolesteatoomataudin yhteydessä kuulo heikkenee äkillisesti, se saattaa olla merkki kiireellistä hoitoa vaativasta sisäkorvakomplikaatiosta ● Vestibulaarischwannooma (akustikusneurinooma, 8. aivohermon kasvain) ○ Tavallisesti todetaan hitaasti etenevä toispuolinen sensorineuraalinen kuulovika. ○ Painottuu usein suuriin taajuuksiin. ○ Vestibulaarischwannoomaan voi toisaalta liittyä millainen tahansa, jopa äkillinen tai fluktuoiva toispuolinen sensorineuraalinen kuulovika

Question 32

Huonontunut kuulo: konsultaation aiheet

Answer 32

● Pääsääntöisesti toispuolinen tai epäsymmetrinen kuulovika viittaa korvasairauteen, jonka syy tulisi selvittää ● Audiometrian tulos on lähettämisen aihe ainakin, kun sen perusteella ○ Tuntuu olevan aihetta kuntoutukseen; nyrkkisääntö: paremman korvan kuulotaso taajuuksilla 0.5–4 kHz on 30 dB tai huonompi (lapsilla 20 dB, vanhuksilla 30–40 dB) ○ on mahdollista, että kysymyksessä on vakava sairaus (kroonisen välikorvatulehduksen komplikaatio, vestibulaarischwannooma jne.) ○ on kysymyksessä muu hoitoa vaativa korvasairaus (liimakorvatauti, otoskleroositauti, äkillinen kuulon heikkeneminen jne.)

Question 33

Tyypin II diabetes: diagnoosi

Answer 33

● Diabetesdiagnoosi tehdään kohonneen paastoglukoosin (fP-Gluk ≥ 7.0 mmol/l) tai 2 tunnin sokerirasituksen jälkeen (P-Gluk ≥ 11.1 mmol/l) - Oireettomalta potilaalta vaaditaan 2 raja-arvon ylittävää mittausta - Jos hyperglykemian oireita je kertamittaus P-Gluk > 11, diagnoosi voidaan asettaa ● Myös HbA1c ≥ 48 mmol/mol (6.5 %) riittää diabeteksen diagnoosiin

Question 34

Tuore tyypin II diabetes: anamneesi

Answer 34

● Elämäntavat: liikunta, alkoholi, tupakka, makeiset, energiajuomat, sokerilimonadit, tyydyttynyt rasva, suola ● Sepelvaltimotaudin oireita voi olla jo diagnoosivaiheessa ● Sukurasite (tyypin 1 tai 2 diabetes, sepelvaltimotauti, hypertonia, lihavuus) - Sisaruksen riski saada tyypin 2 diabetes on 40 % – sukulaisten tutkiminen on suositeltavaa

Question 35

Tuore tyypin II diabetes: status

Answer 35

● Paino, pituus, painoindeksi ● Verenpaine ● Sydän ja suuret valtimot: auskultaatio ● Perifeeriset valtimot: palpaatio, dopplertutkimus ● Jalat (monofilamenttikoe) ● Näkö ● Silmänpohjien tutkiminen silmänpohjakuvauksella

Question 36

Tuore tyypin II diabetes: labrakokeet

Answer 36

● Paastoverensokeri ● HbA1c ● Virtsan ketoaineet (pääsääntöisesti negatiiviset tyypin 2 diabetesta sairastavalla) ● Kol , Kol-HDL , Trigly, Kol-LDL ● ALAT ● EKG ● TSH: hypotyreoosi todennäköisempi diabeetikoilla ● Krea ● Yövirtsan albumiini 10 (< 20 µg/min normaali, 20–200 µg/min mikroalbuminuria, > 200 µg/min makroalbuminuria) tai U-AlbKrea ● Ei rutiinisti C-peptidi- ja GAD-vasta-ainetutkimuksia

Question 37

Tyypin II diabetes: hoitotavoitteet

Answer 37

● HbA1c-tavoite on lääkehoidossa < 53 mmol/mol ● Verenpaine hoidetaan tehokkaasti: tavoite 140/80 mmHg ● Rasva-arvojen tavoitepitoisuudet: HDL miehillä > 1, naisilla > 1.3, Trigly < 1.7, LDL < 2.5 mmol/l (< 1.8 mmol/l, jos valtimotauti) ● ASA 100 mg annetaan kaikille, joilla on valtimotauti ● Kaikille tupakoinnin lopetus, painon pudotus, liikunta

Question 38

Tyypin II diabetes: lääkitys

Answer 38

● Lääkitys aloitetaan kun diagnoosi saadaan ● Jos yksi oraalinen diabeteslääke ei riitä laskemaan HbA1c-arvoa alle 53 mmol/mol, tulee aloittaa toinen ja kolmas lääke, ellei vasta-aiheita ole - Lopulta insuliinihoito, ellei oraalisilla/pistettävillä tähän päästä ● Lääkkeet 1. Metformiini 1000 mg x 2 (Diformin, Metforem) - aloitetaan porrastetusti 4 vkon aikana - kontraindikaatiot: munuaisten vajaatoiminta, maksasairaus, alkoholismi - tauotus infektioiden yms ajaksi 2. Sitagliptiini (Januvia) - gliptiinit ovat DPP-IV-inhibiittoreita - ei merkittäviä haittoja, eivät kovin tehokkaita 2. Empagliflotsiini (Jardiance) - SGLT2-estäjä - ei munuaisten vajaatoiminnassa, riski genitaali-infektioille 3. Liraglutidi (Saxenda/Victoza) - GLP-1-analogeja, pistettäviä, tehokkaita - ei yhdessä gliptiinien kanssa - Kela-korvaus: kokeiltuna 2 muuta lääkettä, BMI>30

Question 39

DM II vuosikontrolli: ennen vastaanottoa

Answer 39

○ Lab. kokeet: - PVK, NTP - P-Gluk, HbA1c (tavoite < 53 mmol/l, yksilöllinen!) - Lipidit (LDL-tavoite < 2,5 mmol/l, < 1,8 mikäli ASO-tauti tai mikrovaskulaarisia komplikaatioita) - nU-Alb/Krea - Krea - Virtsanäyte (U-KemSeul, U-Solut) ○ EKG

Question 40

DM II vuosikontrolli: anamneesi

Answer 40

○ Tarkista lääkitys - Jos potilaalla on verenpainetauti, tulisi hänellä aina olla joko ACE-estäjä tai ATR-salpaaja - Valtimotauti: ASA indisoitu, muuten pois ○ Tupakka ○ Yleisvointi ○ Ruokailutottumukset ○ Liikunta ○ Hypot (jos insuliini tai sulfonyyliurea käytössä) ○ Rintakipu, hengenahdistus ○ Kotimittaukset (gluk, RR) - Paastosokeri < 7 mmol/l, 2 h ruokailun jälkeen < 10 mmol/l - RR-tavoite < 140/80, TAI 130/80 mikäli mikroalbuminuria tai nefropatia tai aivo-/sydäninfarkti taustalla

Question 41

DM II vuosikontrolli: status

Answer 41

``` ○ Sydän- ja keuhkoauskultaatio ○ Verenpaine + distaaliset pulssit ○ Jalat, filamenttikoe ○ Pistopaikat (usein hoitaja tarkistaa) ○ Paino ○ Infektiot: iho, hampaat ``` ○ Silmänpohjakuvaus: 3 vuoden välein ellei muutoksia

Question 42

VTI: diagnostiikka

Answer 42

● Oireet kertovat virtsatieinfektion (VTI) tason. ○ Kystiitti: tiheävirtsaisuus, virtsaamispakko, kirvely virtsatessa ○ Pyelonefriitti: kuume, selkä- tai kylkikipu, CRP > 40 mg/l ● 18–65-vuotiailla perusterveillä naisilla satunnainen virtsarakon tulehdus voidaan diagnosoida ilman laboratoriotutkimuksia tyypillisten oireiden perusteella, kun sukupuolitautiin tai muuhun gynekologiseen tulehdukseen viittaavaa ei ole. ● Muilla potilailla kystiittiä epäiltäessä ja kaikilla potilailla pyelonefriittiä epäiltäessä diagnoosiin vaaditaan oireet ja PLV (U-Solut/U-KemSeul ja bakteeriviljely) ● Raskauden aikana seurantaviljely

Question 43

VTI: erotusdiagnostiikka

Answer 43

``` ● Seksitaudit, etenkin klamydia ● Virtsarakon kipuoireyhtymä (interstitiaalinen virtsarakkotulehdus) ● Yliaktiivinen virtsarakko ● Gynekologiset tulehdukset ● Eturauhastulehdus ● Krooninen lantionpohjan kiputila ```

Question 44

VTI: hoito

Answer 44

● Kystiitti hoidetaan naisella 3 vrk:n ja miehellä 7 vrk:n pituisella mikrobilääkehoidolla - Naisilla trimetopriimi, nitrofurantoiini, pivmesillinaami - Miehillä (sulfa)trimetopriimi, nitrofurantoiini, siprofloksasiini ● Pyelonefriitti hoidetaan munuaiskudokseen hyvin tunkeutuvalla mikrobilääkkeellä 5–10 vrk:n ajan - Siprofloksasiini 500 mg x 2 ● Miehillä VTI vaatii lisäksi - Eturauhasen palpaatio, residuaalin mittaus, PSA ja Krea - Mikäli kuumetta, hoitoaika 14 vrk (prostatiitti tai epididymiitti yleinen) - Herkästi urologin konsultaatio

Question 45

Tupakoinnin lopettaminen: motivoiva keskustelu (viisi A:ta)

Answer 45

● Kysy ja keskustele tupakoinnista vähintään kerran vuodessa (Ask; kesto askivuosina, määrä, hyödyt ja haitat, lopettamisyritykset). - Sairauden tutkimiseen, hoitoon tai ehkäisyyn liitettynä tupakoinnista kysyminen on luontevaa. - Tupakointitapa ja määrä (savuke, sikari, nuuska, piippu, sähkösavuke) - Kesto (yhteensä askivuosia; esim. 20 v ½ askia päivässä = 10 askivuotta) - Miten aiemmat lopettamisyritykset onnistuivat, mihin repsahti jne. ● Kerro lopettamisen tärkeydestä erityisesti potilaan mahdollisten sairauksien kannalta (Advise). ● Arvioi halukkuutta lopettamiseen (Assess). ● Mieti potilaan kanssa suunnitelma, keinot, lääkitys, tuki ja aikataulu (Assist). - Neuvo valmistautumisesta tilanteisiin, joissa tupakoinnin houkutus on suuri, sekä odotettavissa olevista vieroitusoireista. ● Sovi jatkokontaktit ainakin 1–2 viikon, 1 kk:n ja 3 kk:n kuluttua lopettamisesta (Arrange). - Myönteinen palaute auttaa onnistumisessa. - Jokainen päivä tupakoimatta on hyvä saavutus. - Ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon (organisoitu ryhmä, hoitaja, alueellinen osaamiskeskittymä).

Question 46

Tupakoinnin lopettaminen: lääkitys

Answer 46

● Varenikliini (Champix) - Tehokas: vähentää tupakoinnista saatavaa mielihyvää - Nikotiinireseptorin osittaisagonisti - Seuranta ● Buproprioni (Voxra) - Tehokas: estää katekoliamiineja - Voidaan yhdistää nikotiinikorvaushoitoon - Seuranta ● Nikotiinikorvaushoito - Lievittää vierotusoireita - Potilaalla oltava fyysinen nikotiiniriippuvuus! Tee Fagerströmin testi - Suositeltava hoitoaika 2-3 kk - Seuranta

Question 47

Anemia: määritelmä

Answer 47

Hemoglobiinirajat anemian määrittämiseksi: ● Lapset < 110 g/l ● Naiset 117–155 g/l ● Miehet 134–167 g/l Hemoglobiinin alenemista > 20 g/l yksilön normaalitasosta voidaan yhtä hyvin pitää vastaavana oireena

Question 48

Anemia: MCV:n tulkinta

Answer 48

● Mikrosyyttiset anemiat (MCV < 80 fl) ○ Raudanpuuteanemia ○ Kroonisen sairauden anemia (pieni osa) ○ Talassemiat (suomalaisessa alkuperäisväestössä harvinaisia) ``` ● Normosyyttiset anemiat (MCV 80–100 fl) ○ Kroonisen sairauden anemia (suurin osa) ○ Hemolyyttinen anemia (suurin osa) ○ Akuutti vuoto ○ Aplastinen anemia tai ydininfiltraatit ``` ``` ● Makrosyyttiset anemiat (MCV > 100 fl) ○ B12-vitamiinin puute ○ Folaatin puute ○ Verenmenetys (yli 2 vrk aiemmin tapahtunut vuoto tai hemolyysi aiheuttaa retikulosytoosia, joka ilmenee lievänä makrosytoosina) ○ Maksasairaus ○ Alkoholin suurkulutus ○ Muut (myelodysplasia, pahanlaatuinen veritauti, hypotyreoosi) ○ Makrosytoosi ilman anemiaa ```

Question 49

Anemia: diagnoosi

Answer 49

● Jos anemia on mikrosyyttinen, ei pitkäaikaissairauksia ja La normaali -> raudanpuuteanemia - Tutki Ferrit ja TfR ● TVK kaikissa muissa kuin selvissä raudanpuuteanemioissa ● Makrosytoosi anemian yhteydessä viittaa usein megaloblastiseen anemiaan - Tutki B-12, fS-Folaat ● Normosyyttinen anemia on yleensä kroonisen sairauden anemia eli sekundaarianemia (taustalla esim. krooninen infektio, autoimmuunisairaus, munuaisten tai maksan vt, syöpä) - Tutki E-Retik - Retikulosytoosi viittaa vahvasti vuotoon tai hemolyysiin - Retikulosytopenia viittaa huonontuneeseen punasolutuotantoon (esim. sekundaarianemiaan) ● Luuydintutkimusta tarvitaan, jos anemiaan ei saada vastausta seuraavista: - TVK, Ferrit, TfR, B12-vitamiini, fS-Folaat, hemolyysikokeet - Potilaalla ei ole mitään kroonista anemiaa selittävää yleissairautta

Question 50

Raudanpuuteanemia: syyt

Answer 50

● Fertiili-ikäiset naiset: kuukautiset, raskauden aikainen hemolyysi ● Vuodot, erit. gastrointestinaaliset ● Tutkimusjärjestys - Yli 50-vuotiaat: kolonoskopia - Alle 50-vuotiaat: gastroskopia

Question 51

Raudanpuuteanemia: hoito

Answer 51

● Rautasubstituutio oraalisesti - Rautamäärä on 100–200 mg, kerran vrk tai joka toinen vrk - B-Hb:n ja E-MCV:n normaalistuminen on odotettavissa 2–4 kk:n kuluessa. - Rautasubstituutiota jatketaan Hb-arvon normaalistumisen jälkeen vielä n. 6 kk varastojen täydentämiseksi ● Harkitse Ferinject iv, jos potilas ei siedä oraalista hoitoa, on raudan imeytymishäiriöitä, tai munuaispotilailla dialyysien yhteydessä

Question 52

Pogostan tauti: aiheuttaja ja oireet

Answer 52

● Aiheuttajana Sindbis-virus, jota levittävät elo-syyskuun hyttyset ● Tyypillinen taudinkuva: nivelkivut, kutiava makulopapulaarinen ihottuma vartalolla ja raajoissa, lihaskivut ja lievä kuume ● Muita mahdollisia oireita ovat väsymys, päänsärky ja pahoinvointi. ● Yleensä polyartriitti (usein 3–5 niveltä), erityisesti nilkka, sorminivelet, ranne ja polvi - Niveloireet ilmestyvät lähes samanaikaisesti muiden oireiden kanssa - Niveloireet ilmenevät tyypillisesti liikearkuutena, särkynä ja turvotuksena

Question 53

Pogostantauti: diagnoosi

Answer 53

● Ajankohta: valtaosa akuuteista pogostantautitapauksista esiintyy syyskesällä ● Kliininen tautiepäily tulee varmistaa serologisesti. - IgM- ja IgG-luokan Sindbis-virusvasta-aineita osoitetaan EIA-menetelmällä. - Diagnostisia löydöksiä ovat positiivinen IgM yhdessä näytteessä tai vasta-ainenousu parinäytteissä (näyteväli 1 viikko). - Mikäli oireiden alusta on näytteenottohetkellä alle viikko, ei negatiivinen vasta-ainetulos ole poissulkeva, vaan tarvitaan II-näyte ● Nivelneste on mononukleaari- tai niukasti polynukleaarivaltainen; - kokonaisvalkosolumäärä on tavallisesti alle 10 000. ● PVKT ja CRP ovat tavallisesti viitealueella. ● Erotusdiagnoosi: parvorokko, vihurirokko, vesirokko, nivelreuma

Question 54

Pogostan tauti: hoito

Answer 54

● Hoito on oireenmukainen. ● Tulehduskipulääkettä annetaan tarvittaessa. ● Iho-oireet häviävät muutamassa päivässä. ● Niveloireet kestävät yleensä muutamia viikkoja, mutta merkittävällä osalla potilaista oireet jatkuvat kuukausia tai jopa vuosia.

Question 55

Myyräkuume: aiheuttaja ja milloin epäillä?

Answer 55

● Puumala-viruksen aiheuttama akuutti infektiotauti - Usein tongittu maata tms mökillä ● Epäile, jos äkilliseen kuumetautiin sairastuneella potilaalla todetaan - trombosytopenia - hematuria - proteinuria - suurentunut CRP-pitoisuus.

Question 56

Myyräkuume: oireet ja löydökset

Answer 56

Oireet - Kuume, päänsärky, selkäkipu, pahoinvointi, polyuria... Löydökset - Proteinuria, hematuria, suurentunut Krea, trombosytopenia, suurentunut CRP...

Question 57

Myyräkuume: diagnoosi

Answer 57

● Diagnostiikka perustuu tyypilliseen kliiniseen kuvaan ja serologiaan. ● Ensivaiheen tutkimukset avohoidossa: PVKT, CRP, Krea, U-KemSeul ● Puumalaviruksen vasta-aineet

Question 58

Myyräkuume: hoito

Answer 58

● Virustauti, oireenmukainen hoito ● Lievät tapaukset voidaan hoitaa avohoidossa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla ○ Nestehoito ○ Kipujen hoito - Parasetamoli. NSAID:eja tulee välttää ○ Potilaan voinnin ja laboratorioarvojen tiheä seuranta: väh. 2–3 vrk välein ● Sairaalahoitoon lähettämisen aiheet: ○ heikentynyt yleistila ○ sokin oireita tai löydöksiä ○ nestetasapainon häiriö (hypo- tai hypervolemia) ○ voimakkaat kivut ○ akuutti munuaisvaurio (suurentunut kreatiniinipitoisuus tai virtsamäärien selvä väheneminen) ○ virtsan liuskatestissä albumiinin määrä vähintään ++ ○ vaikea trombosytopenia (B-Trom alle 50 × 109/l) ○ epävarmuus diagnoosista