Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Biologia > Ekologia > Flashcards

Ekologia Flashcards

(84 cards)

Start Studying
1
Q

Eliöiden luokittelu pienimmästä isoimpaan

A

laji, suku, heimo, lahko, luokka, pääjakso/kaari, kunta, domeeni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Konvergenttinen evoluutio

A

Samankaltaisia rakenteita on syntynyt eri lajeille samojen valintapaineiden seurauksena

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Analoginen

A

Erisyntyinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Homologinen

A

Samansyntyinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Prokaryootti

A

Esitumallinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Eukaryootti

A

Aitotumallinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Tumallisten eliöiden neljä kuntaa ovat?

A

Alkueliöt, kasvit, sienet, eläimet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Protoktisti

A

alkueliö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Sukupolven vuorottelu millä kasveilla

A

sammaleet, sanikkaiset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Kaksoispölytys millä ryhmällä

A

koppisiemeniset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Sienien soluseinä muodostuu

A

Kitiinistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Sienien lisääntyminen suvullista vai suvutonta

A

Molempia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Sienet ovat toisenvaraisia eliöitä eli …. Saavat ravintonsa toimimalla… (3kpl)

A

Heterotrofeja

hajottajina, loisimalla tai toimimalla symbioosissa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Eläimillä elintoimintoja ohjaa (2kpl)

A

Hermosto ja hormonit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Muuntelu

A

Saman lajin eliöyksiliden erot, populaatioiden väliset erot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Kasvupaikkamuoto

A

Ympäristötekijöiden aiheuttama fenotyyppi, ei periydy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Geneettinen muuntelu

A

Samankaltaisissa olosuhteissa elävien eliöiden muuntelu, eroja aiheuttaa mm. mutaatiot ja suvullinen lisääntyminen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Geenipooli

A

populaation geenisisältö, kaikkien alleelien joukko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Rekombinaatio

A

Perintötekijöiden yhdistyessä muodostuva muuntelu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Diploidia, haploidia, polyploidia

A

kaksin- , yksin ja moninkertainen kromosomisto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Luonnonvalinta

A

Ympäristön biottisten- ja abioottisten tekijöiden yhteisvuorovaikutus, jonka seurauksena parhaiten soveltuvat säilyvät ja lisääntyvät.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Perustajanvaikutus

A

Pienen populaation vallatessa uusi alue, sen muuntelu ei välttämättä vastaa alkuperäisen lajin/populaation muuntelua. Eri geenit yleistyvät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Avainsopeuma

A

Ominaisuus, joka tekee yksilöstä erityisen kilpailukykyisen, geeni yleistyy. Esim. Kasvien juuuret sirryttäessä mereltä maalle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Sopeutumiskäyttäytyminen / adaptiivinen radiaatio

A

Kantalaji jakautuu luonnonvalinnan perusteella useiksi eri lajeiksi. Syy usein ympäristöteijöiden muuttuessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Pullonkaulailmiö
Populaatokoko pienenee radikaalisti, tietynlaiset geenit selviävät, lajin kehitys jatkuu selviytyneillä yksilöillä.
26
Kemosynteesi
Energiantuotantotapa, perustuu epäorgaanisten yhdisteiden hapettamiseen.
27
Hapen ilmaantuessa (5 seurausta)
- Myrkylliset kaasut hapettuivat - Otsonikerroksen muodostuminen - Soluhengityksen mahdollistuminen - Happi myrkyllistä joillekkin eliöille - Happi uusi valintatekijä
28
Kasvullisen lisääntymisen tavat 4kpl
rönsyt, juurakot, mukulat, varret
29
Suvuton lisääntyminen eläimillä esim. 2kpl
laakamadot jakautumalla, kirvat partenogeneettisesti
30
Soitimen hyöty
Lajien välisten risteymien estäminen, perustuu vaistotoimintojen ketjuun, jotka usein uniikkeja lajeille.
31
Reviirin hyöty
Auttaa varmistamaan poikasten ravinnonsaannin. Vähentää kilpailua
32
Tekijäinvaihdunta / Crossing over
Meioosissa vastinkromatidien vaihdos, aiheuttaa uusia geeniyhdistelmiä
33
Suvullisen lisääntymisen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia 7kpl
Kutu- ja soidinkäyttäytyminen ja seksuaalivalintaan vaikuttavat piirteet, Sisäisen siitoksen mahdollistavat muutokset esim. ulkoiset sukuelimet, kuorellinen muna, munien kätkeminen ja haudonta, sikiökalvo, kohtu ja istukka, poikasista huolehtiminen
34
Transposonit
Hyppivät geenit, dna jakso, jolla on kyky siirtyä paikasta toiseen kromosomissa.
35
Makroevoluutio
Mutaatiot ja luonnonvalinta johtavat uusien lajien syntyyn, lajiutuva populaatio oltava eristyksissä geenivirran estämiseksi.
36
Megaevoluutio
Uusien eliöryhmien kehittyminen, tunnetuin megaevoluutio kambrin räjähdys
37
Kulttuurievoluutio
Käyttäytyminen muuttuu yksilöiden välisen oppimisen kautta. Ei vaikuta perimään, parantaa menestymistä
38
Fossiilien iän määritys alle ja yli 50 000 vuotta vanhoille fossiileille
Alle 50 000 vuotta radiohiili (hiili-14 isotooppi), vanhemmille fossiilia ympäröivästä kerroksesta uraani-lyijy ja kalium-argon menetelmillä.
39
Eri fossiilityypit 6kpl
kivettymät, valelmat, painanteet, mikrofossiilit, subfossiilit, kemialliset fossiilit
40
Fossiilisarjojen merkitys tutkimuksessa
niiden avulla voidaan osoittaa jonkin lajin asteittainen kehitys. esim. valaat
41
Elävät fossiilit
Eliöt, jotka eivät ole juurikaan muuttuneet vuosimiljoonien aikana
42
Elämän ajanjaksot (kaudet) 12kpl
Prekambrikausi, kambrikausi, ordoviikkikausi, siluurikausi, devonikausi, hiilikausi, permikausi, triaskausi, jurakausi, liitukausi, tertiäärikausi (=paleogeeni+neogeenikausi), kvartäärikausi
43
Milloin esiintyivät ensimmäiset dinosaurukset?
Triaskaudella, 250-200 milj. v.s.
44
Milloin kehittyivät paljassiemeniset kasvit?
Permikaudella 300-250 milj. v.s.
45
Milloin kehittyivät ensimmäiset nisäkkäät, entä milloin istukalliset nisäkkäät?
Jurakaudella ensimmäiset nisäkkäät 200- 140 milj. v.s., | Liitukaudella istukalliset nisäkkäät 140-60 milj. v.s.
46
Milloin kehittyivät sammakkoeläimet?
Hiilikaudella 360-300 milj. v.s.
47
Milloin dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon?
60 milj. v.s Liitukauden lopussa.
48
Endosymbioosi-teoria
Alkeellinen solu on ottanut sisäänsä bakteereja, jotka eivät ole hajonneet vaan alkaneet toimia soluorganelleina. esim. mitokondrio ja kloroplasti
49
Ensimmäiset eliökunnan monisoluiset eliöt olivat
sienieläimiä
50
Ensimmäisillä monisoluisilla eliöillä solukerrosten määrä
2
51
Avainsopeumat maalle siirryttäessä
kasvien juuret, johtosolukko, pintasolukko, tukiranka, kyky hengittää ilmaa, vankat raajat, kuivuuden sieto
52
Milloin oli suurin sukupuutto?
Permikauden lopussa 250 milj. v.s.
53
Ekosysteemi
Muodostaa bioottiset ja abiottiset tekijät
54
Ekologinen lokero
Kuvaa lajin sopeutumista ympäristöönsä.
55
Peruslokero
Tilanne jossa laji ei kohtaa kilpailua
56
Ympäristötekijää, joka rajoittaa eniten elinvoimaisuutta kutsutaan...
minimitekijäksi
57
Ympäristön kantokyky
Resurssin määrittävät populaation suurinta mahdollista kokoa. Ylittyessä seurauksena kannan romahtaminen .
58
Lajien väliset vuorovaikutussuhteet 6kpl
saalistus, komensalismi, amensalismi, neutralismi, kilpailu, mutualismi
59
Autotrofi
Omavarainen eliö
60
Ekosysteemin perustuotanto jaetaan ...
brutto- ja nettoperustuotantoon
61
Ravintoketjun eri tasoja kutsutaan... muodostavat yhdessä ...
trofiatasoiksi, ekologisen pyramidin
62
Energian ohivirtaus
Saadusta energiasta vain 10% voidaan varastoida/käyttää kasvuun, joka siirtyy seuraavalle trofiatasolle. Loput kuluvat mm. elintoimintoihin .
63
Monimuotoisuuteen eli luonnossa esiintyvän vaihtelun määrä summautuu 3 kpl
Lajinsisäinen geneettinen muuntelu, lajimonimuotoisuus, lajien väliset erot suuria.
64
Mistä rehevöityminen aiheutuu?
Ravinnekuormituksen seuraamasta levien ja kasvien lisääntymisestä, jotka aiheuttavat mm. happikadon. Ravinnekuormitus voi tulla ulkoa päin (ihminen) tai vesistöstä itsestään voi takaisinliueta saostuneita ravinteita (vesistön sisäinen kuormittuminen).
65
Miten ihminen aiheuttaa rehevöitymistä/ravinnekuormitusta?
Vesistöihin ajautuu ravinteita mm. maa-ja metsätalouden, asutuksen ja kaupunkien alueilta. Typpikuormitus on peräisin ilmalaskeumasta, johon syynä mm. epäpuhtaat polttoprosessit.
66
Hyviä indikaattorilajeja happamoitumiselle
naava- ja luppolajit
67
Happamat laskeumat ovat seurausta...
savujen rikkioksidin ja typpioksidin muodostaessa vesihöyryn kanssa happoja.
68
Miten happamoitumista voidaan vähentää?
Vähentämälä rikkipitoisuutta polttoaineissa, savukaasuissa rikinpoisto.
69
Miten pienhiukkaspitoisuudet vaikuttavat ilmastoon?
noki ja tuhka viilentävät ilmastoa vähentämällä maapallolle päätyvän säteilyn määrää.
70
Missä metaania syntyy?
Anaerobiset hajottajat tuottavat metaania soissa ja kosteikoissa esim. riisiviljelmät, metaania syntyy myös märehtijöiden pötsissä
71
Miksi merenpinnan kohoaminen ei kuitenkaan pienentäisi Suomen pinta-alaa?
Suomessa käynnissä vielä viime jääkaudesta johtuva maankohoaminen.
72
Miksi lämpeneminen kiihdyttäisi ilmastonmuutosta?
Meriin liuennutta hiilidioksidia vapautuisi ilmakehään
73
Hiilinielu
Tuottaa vähemmän hiilidioksidia kuin sitoo.
74
Mitä ovat ympäristömyrkyt?
Ihmisen toimesta luontoon päässeitä haitallisia aineita. Metyylielohopea, kadmium, lyijy, PCB, Dioksiini
75
Miten ympäristömyrkkyjä voidaan vähentää?
Savukaasujen puhdistuksella, puhtaalla polttotekniikalla,turvallisella hyönteistorjunnalla, ongelmajätteiden keruulla, öljypäästöjen estämisellä ja öljyntorjunta menetelmillä
76
Miten eliöt ovat sopeutuneet UV-säteilyä vastaan?
Ihopigmentti, karvoitus, pintasolukko
77
Onko bakteereissa RNA-polymeraaseja?
1
78
Peptidoglykaani eli...
Mureiini, bakteereilla soluseinän rakennusaine
79
Kommensalismi
Pöytävieraus, jossa toinen osapuoli hyötyy toisesta haittaamatta sitä (+,0) Esim. päällyskasvit käyttävät toista puuta kasvualustanaan
80
Ammensalismi
Toinen eliö aiheuttaa toiselle haittaa hyötymättä itse siitä mitenkään. esim. hirvi talloo kasvin (-,0)
81
Neutralismi
Eliöt eivät hyödy toisistaan, eivätkä haittaa toisiaan (0,0)
82
Parasitismi
Toinen eliö hyötyy toisesta haitaten sitä. Esim. Lapamato (+.-)
83
Mutualismi
Eliöt hyötyvät toisistaan, symbioosissa eliöt tarvitsevat toisia elääkseen (+,+)
84
Saalistus
Toinen eliö käyttää toista eliötä ravintonaan (kokonaan tai osittain) (+,-)

Biologia (15 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions