Solu Flashcards
1
Q
Onko, bakteerella, arkeilla tai tumallisilla kalvon ympäröimiä soluelimiä?
A
Vain tumallisilla
2
Q
DNA:han liittyneita histoneita löytyy.. (bakteeri, arkki tai tumallinen)
A
Arkeilla ja tumallisilla
3
Q
Introneita löytyy (arkit, bakteerit, tumalliset)
A
Bakteereissa harvinaisia, osassa geenejä arkeilla ja tumallisilla
4
Q
Rengasmainen kromosomi (arkit, bakteerit, tumalliset)
A
bakteereilla ja arkeilla
5
Q
Introni
A
geenin osa, joka ei koodaa proteiinia
6
Q
Eksoni
A
geenin osa, joka koodaa proteiinia
7
Q
Onko laakamadoilla ruumiinontelo?
Entä verenkierto- ja hengityselimiä?
Entä tapahtuuko ravinnon otto ja poisto suun kautta?
Kaksikylkinen vai säteittäissymmetrinen?
A
Ei,ei, kyllä, kaksikylkinen
8
Q
Kalojen verenkierto on..
A
Yksinkertainen, kaksilokeroinen sydän
9
Q
Matelioiden verenkierto on..
A
Kaksinkertainen vaillinainen, yleensä kolmilokeroinen sydän, jossa hapekas ja hiilidioksidinen veri pääsevät sekoittumaan.
10
Q
Nisäkkäiden verenkierto on..
A
Kaksinkertainen täydellinen, nelilokeroinen sydän
11
Q
Onko nivelmadoilla ruuansulatuskanava?
Umpinainen verisuonisto ja sydän?
Keuhkot?
Millainen hermosto?
A
kyllä, umpinainen verisuonisto mutta ei sydäntä, vaan sykkivät suonet, nivelmadot hengittävät suoraan ihon läpi tai kiduksilla. Tikapuumainen hermosto
12
Q
Polttiaiseläinten lisääntyminen?
Selkäranka/jänne?
Säteittäissymmetrissiä tai kaksikylkisiä?
A
Suvullinen ja silmikoituminen, ei, säteittäissymmetrisiä
13
Q
Selkäjänteiset jaetaan kolmeen alajaksoon…
A
vaippaeläimet, suikulaiset ja selkärankaiset
14
Q
Eliöt jaetaan kolmeen domeeniin…
A
Arkit, bakteeri ja aitotumaiset
15
Q
Metanogeenit
A
Metaania tuottavia arkkeja
16
Q
Letaalitekijä
A
Alleeli joka aiheuttaa yksilön menehtymisen, usein jo kehitysvaiheessa. Usein resessiivisiä
17
Q
Lintujen sukupuolen määrittää … kromosomit
A
Z ja W, naaras ZW ja uros ZZ
18
Q
Eräillä hyönteisillä uros yksilöt …ploidisia ja naaraat …ploidisia
A
haploidisia ja diploidisia
19
Q
Sakkaroosi eli … rakentuu …
A
ruokosokeri, glukoosista ja fruktoosista
20
Q
Maitosokeri eli… rakentuu …
A
laktoosi, glukoosista ja galaktoosista
21
Q
mallassokeri eli … rakentuu..
A
maltoosi, glukooseista
22
Q
Sokeriketjujen liittyessä proteineihin ja lipideihin muodostuu..
A
glyko-proteiineja ja glykolipidejä
23
Q
Sokereita elimistö käyttää..
A
energialähteinä, varastoina ja rakennusaineina
24
Q
Kun rasvoja halutaan käyttää energialähteinä ne muutetaan…
A
triglyseriseiksi
25
Lipolyysi
lipidien hajotusreaktio, jossa triglyseridit hajotetaan glyseroliksi ja rasvahapoiksi
26
Proteiinit koostuvat...
yhteenliittyneistä aminohapoista
27
Solukalvo koostuu..
fosfolipideistä, jotka muodostavat kaksoiskalvon ja kalvoproteiineistä
28
Perifeerinen proteiini ja sen tehtävät
kalvon pinnalla sijaitseva proteiini, kiinni lipideissä tai integraalisissa proteiineissä, toimivat osana solukalvon kuljetusta, sidoskohtana ja reseptorina
29
Golgin laite on toiselta nimeltään kasvisolussa...
diktyosomi
30
Solukalvon 3 erityyppistä lipidiä
glyserofosfolipidit, kolesteroi ja sfingolipidit
31
Kolesterolia on noin ...% solukalvon lipideistä, mikä on kolesterolin merkitys?
33% estää jäätymistä ja vähentää solukalvon juoksevuutta
32
Karkeapintaisen solulimakalvoston (RER) pinnalla... ja siellä tapahtuu...
ribosomeja, proteiinien muokkaus
33
Sileäpintaisen solulimakalvoston (SER) pinnalla tapahtuu..
lipidisynteesi
34
Golgin laitteen toiminta
Toimii solun pakkaamona. Muokkaa proteiineja fosforylaatiolla, glykosylatiolla ja sulfaatiolla
35
Rasvahappojen hajottamiseen erikoistunut soluorganelli
peroksisomi
36
Mikrovilluksien koko ja tehtävä
100nm paksuja, lisäävät solun pinta-alaa absorptiota ja aineenvaihduntaa varten
37
Värekarvat koko ja tehtävä
300nm paksuja,liikuttavat solua ympäröivää nestettä tai liikuttavat solua
38
Mikrofilamentit koko ja tehtävä
7nm mittaisia, toimivat solun tukiranketeina ja vastaavat solun sisäisistä liikkeistä
39
Mikrotubulukset koko ja tehtävä
25nm pituisia, kuljetusreittejä rakkuloille ja soluorganelleille
40
Välikokoiset säikeet koko ja tehtävä
10nm pituisia, yhdistävät solukalvon proteiinit tumakoteloon ja pitävät solua koossa.
41
Sytosoli
Soluneste, väkevää ja sisältää paljon kaliumia ja vähän natriumia ja kalsiumia.
42
Vakuoli
Kasvisolussa hoitaa lysosomin tehtävää, voi täyttää suurimman osan solusta, koostuu nesterakkuloista
43
Kasvisolun soluseinä koostuu..4kpl
selluloosasta, hemiselluloosasta pektiinistä ja ligiinistä
44
Nukleoli
tumajyvänen
45
Nukleoidi
rengasmainen pakkaantunut kromosomi, bakteereilla yksi
46
Nukleotidi
DNA:n rakenneyksikkö, koostuu emäsosasta, sokeriosasta ja fosfaatista
47
Nukleoni
Liittyy fysiikkaan :)
48
Mesosomi
soluhengityskalvosto, esim bakteerilla mitokondion tehtävää ajamassa
49
Plasmidi
Rengasmainen kromosomi, bakteereilla useita
50
Kuljetus solukalvon lävitse voi tapahtua...3kpl
Kanavien lävitse, rakkulaliikenteellä, passiivisella ja fasiloidulla diffuusiolla
51
Eksosytoosi
Solu vapauttaa eritettä kudosnesteeseen kuljetusrakkulan avulla, joka yhdistyy solukalvoon.
Säädeltyä ja säätelemätöntä. Säädellyssä tapahtuu vain reseptorivälitteisestä signaalista.
52
Endosytoosi
Solu ottaa sisälleen materiaalia, solukalvoon kiinnittynyt rakkula kuroutuu sytoplasmaan
53
Mitkä aineet pääsevät solukalvon läpi passiivisella diffuusiolla?
Pienet poolittomat molekyylit
54
Miten ionit pääsevät solukalvon läpi?
Kanavien kautta aktiivisesti tai gradientin mukaan
55
Millä intergraalisella proteiinilla munuaiset tehostavat veden kulkua solukalvon läpi?
Akvaporiineilla
56
Millaisia erilaisia kanavia kalvoproteiinit voivat muodostaa?
Passiivisia vuotokanavia, jännitteestä riippuvia kanavia ja ligandeista riippuvia kanavia
57
Natrium-kaliumpumppu eli
Na+/K+ ATPaasi, muodostaa solukalvon lepojännitteen
58
Tärkeä solukalvon pumppu, mm. lihassoluissa lepotilan palauttamiseksi
Ca++pumppu / kalsiumpumppu
59
Kanava, joka päästää vain yhden komponentin kerrallaan solukalvosta läpi
uniportti
60
Antiportti
Päästää yhden molekyylin sisään ja yhden ulos
61
Symportti
Päästää sisään kaksi ainetta, joista toinen käyttää toisen kykyä hyväksi kulkea gradienttia pitkin
62
Pumppuproteiinit
Kuljettavat aineita elektrokemiallista gradienttia vastaan, aktiivista eli kuluu ATP.ta
63
Kuinka molekyylit ja rakkulat liikkuvat solussa?
Moottoriproteiinit kiinnittyvät liikutettavaan aineeseen ja liikuttavat sen mikrofilamentteja pitkin solun eri osiin. Esim myosiini moottoriproteiini ja aktiini mikrofilamenttina lihaksissa
64
Miten syöjäsolut liikkuvat?
Ne muodostavat eteensä aktiiniverkon mikrofilamenteista ja loppu solu raahautuu sitä pitkin
65
Miten siittiöt liikkuvat?
Siittiöillä on liikkumista varten siima, jossa moottoriproteiinina toimii dyneiini.
66
Mistä solujen väliset sidokset muodostuvat?
Kalvoproteiineista
67
Mitä solujen väliset liitokset mahdollistavat ?
tiedon vaihto solujen välillä, kudoksen muodostus ja synkronoitu liike
68
Liitostyypit solujen välillä 5kpl
tiivis liitos, vyöliitos, aukkoliitos, desmosomi, hemidesmosomi
69
Selitä eri liitostyypit
Tiivisliitos; soluvälitila olematon -> estää molekyylien liikkeen, proteiinit vieri vieressä, esim. suolen epiteelissä ja munuaisten tiehyissä
Vyöliitos; kiertää solun ympäri, mikrofilamenteistä koostuva verkko, mahdolistaa supistuksen ja liikkeen, saattaa avata tiivisliitosta
Desmosomi; Pyöreä ja suppea liitos, sytoplasmassa siihen kiinnittyy välikokoisia säikeitä. Antaa soluille kestävän rakenteen
Aukkoliitos; Läpäisee solukalvon ja mahdollistaa nopean kemiallisen tai sähköisen tiedonsiirron. Tasaa solujen ravintoaineita ja aineenvaihduntaa. Koostuu sadoista konneksiinimolekyylien muodostamista lieriökanavista. Kanava sulkeutuu ja avautuu solun antaman signaalin mukaisesti. Esim. sydämessä
Hemidesmosomi; Liittää epiteelisolun tyvikalvoon.
70
Solun jakautumisen vaiheet
Interfaasi, mitoosi ja sytokineesi
71
Kauanko solunjakautuminen kestää (eläinsolu)?
22h
72
Interfaasin vaiheet ja niiden tapahtumat
G1-vaiheessa sytoplasma kasvaa
S-vaiheessa DNA-synteesi ja kromosomien kahdentuminen
G2- Vaiheessa mitokondrioiden kahdentuminen ja tarkistus, että kaikki on valmiina solujakautumiseen
73
Mitoosin vaiheet
profaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi
74
Profaasin tapahtumat
Sentrosomit muodostavat mitoosisukkulan ja siirtyvät solun eri navoille. Kromosomit kondensoituvat
75
Metafaasin tapahtumat
tumakotelo on hajonnut, mikrotubulukset ovat tarttuneet kromosomeihin, kromosomit asettuvat metafaasilevyyn solun keskelle
76
Anafaasin tapahtumat
Sisarkromatidit irtoavat toisistaan ja liikkuvat solun vastakkaisille puolille
77
Telofaasin tapahtumat
Kromosomit alkavat dekondensoitua ja tumakotelo alkaa muodostua niiden ympärille.
78
Sytokineesi
Solulimakalvosto ja golgin laite hajoavat osiin, solu irtoaa alustastaan ja muista soluista. Soluorganellit jaetaan, supistusrengas muodostuu ja solu jakautuu
79
Apoptoosin eteneminen
Solukuolemassa solu kutistuu, sen tukiranka hajoaa, organellit pysyvät ehjinä ja kromatiini ympäröidään solukalvolla, fagosyytit keräävät osat talteen.
80
Nekroosi
Solun hallitsematon tuhoutuminen, aiheuttaa tulehdusta ja tuhoa ympäröivään kudokseen.
81
Kuinka bakteerit voidaan ottaa solun sisään?
Fagosytoosilla eli solusyönnillä. Muistuttaa endosytoosiä
82
Mitä solun rakenneosia esitumallisilla on?
Solukalvo, soluseinä, ribosomi, kromosomi, solulima sekä mesosomi
83
Lysosomi
Kalvorakenteinen soluelin, jonka tehtävänä on pilkkoa soluun kuljetettuja vierasaineita. Lysosomit tuotetaan golgin laitteessa.
84
Solukalvon tehtävät
Rajaa solun, mekaaninen tuki, säätelee aineiden liikettä soluun ja sieltä ulos, ylläpitää homeostasiaa, viestien välitys solun sisä- ja ulkopuolen välillä, liitokset muihin soluihin, solujen väliset vuorovaikutukset
85
Kalvon ympäröiviä soluelimiä
Tuma, solulimakalvosto, golgin laite, endosomit, lysosomit, peroksisomit, mitokondriot, viherhiukkaset, vakuolit
86
Diffuusio
Aineen kulkeutuminen suuremmasta pitoisuudesta pienempään solukalvon tai ionikanavien läpi.
87
Avustettu diffuusio
Kuljettajaproteiinit helpottavat aineiden siirtymistä
88
Osmoosi
Veden diffuusio puoliläpäisevän kalvon läpi
89
Aktiivinen kuljetus solukalvon läpi
Aineen kuljetus pitoisuuseroa vastaan kalvopumpuilla ja kuljettajaproteiineilla (pienet molekyylit). Suuret molekyylit endosytoosilla ja eksosytoosilla.
90
Ensimmäiset esitumalliset ilmestyivät...
3,5 mrd vuotta sitten
91
Ensimmäiset tumalliset ilmestyivät...
1,5 mrd vuotta sitten
92
Ensimmäiset monisoluiset ilmestyivät
700 milj. vuotta sitten (Prekambri), sienieläimet
93
Aitotumaiset jaetaan...
Protoktisteihin eli alkueliöihin, kasveihin, sieniin sekä eläimiin
94
Prokaryootteja ovat...
Arkit ja bakteerit
95
Sinilevä kuuluu...
Bakteereihin (sinibakteeri)
96
Monisoluisia eliöitä ovat
Kasvit, sienet ja eläimet. Jotkin alkueliöt myöskin monisoluisia.
97
Miten monisoluisen eliön solut eroavat yksisoluisisten eliöiden soluista?
Monisoluisilla eliöillä solujen erikoistuminen ja eri tehtävät.
98
Yksilönkehityksen aikana solujen erilaistumista ja kehittymistä kudoksiksi ohjaa...
Induktiivinen viestintä signaali- ja viestimolekyylien sekä geenien ilmentymistä säätelevien proteiinien avulla, jotka ohjaavat solun toimintaa ja erilaistumista.
99
Eläinsolussa yksilönkehitystä säätelevät lisäksi... (uniikki eläinsoluille)
homeoottiset geenit, jotka viestivät soluille tiedon siitä, minkä rakenteen mitäkin osaa niiden on tarkoitus muodostaa
100
Tumajyvänen
Tumajyväsessä tuotetaan ribosomit, sisältää proteiineja ja ribosomaalista rna:ta
101
Mihin epiteelikudos kiinnittyy?
Tyvikalvoon, josta se saa ravinteita. Epiteeli kiinnittyy sen kautta muihin kudoksiin
102
Solukarva
Solun liikkumiskykyinen rakenne, mahdollistaa esim siittiöiden liikkeen sekä liman kuljetuksen keuhkoputkistossa
103
Esitumallisten yhtäyttämiseen kykenevä soluelin
Tylakoidikalvosto
104
Keskusjyväsiä löytyy ainoastaan ...soluista
Eläinsoluista
