Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Biologia > Ihmisbiologia; Hermosto ja aivot > Flashcards

Ihmisbiologia; Hermosto ja aivot Flashcards

(88 cards)

Start Studying
1
Q

Mitkä solut muodostavat hermoston?

A

Hermosolut ja hermotukisolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Anatomisesti eli rakenteellisesti hermosto voidaan jakaa;

A

Keskushermostoon ja ääreishermostoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Keskushermoston muodostavat;

A

Aivot ja selkäydin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mikä aivojen osa säätelee umpieritysrauhasten toimintaa?

A

Hypotalamus ja aivolisäke

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Aivot vastaavat…

A

Kehosta saapuvista viesteistä, niiden käsittelystä ja käskyjen lähettämisestä. Oppimisesta, muistista, toiminnan suunnittelusta sekä ohjauksesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mistä ääreishermot lähtevät?

A

Selkäytimestä, poislukien aivohermot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Hermoston solujen uusiutuminen

A

Hermosolut eivät syntymän jälkeen juurikaan uusiudu. Hermosolujen kantasoluja kuitenkin vähän hippokampuksen alueella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Pisimmillään neuronin aksoni voi olla…

A

Jopa metrin mittainen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Mistä hermosolu saa viestinsä?

A

Toiselta hermosolulta tai aistinsolulta yleensä dendriitteihinsä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Neuronin ja lihassolun välinen liitos

A

Synapsia muistuttava hermoliitos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Gliasolu

A

Hermotukisolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Ääreishermoston gliasoluja ovat…

A

Schwannin solut, tehtävänä muodostaa myeliinituppi, joka koostuu lipideistä ja proteiineista, sekä sateelliitisolut, jotka ympäröivät neuroneiden soomaosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Keskushermoston gliasoluja ovat…

A

Oligodendrosyytit; muodostavat myeliinitupen aksonin ympärille, Astrosyytit osallistuvat mm. aivoveriesteen muodostamiseen ja ympäristön kemiallisen koostumuksen ylläpitoon, Mikrogliasolut hoitavat makrofagien tehtävää keskushermostossa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Hermoiksi katsotaan…Ne muodostuvat…

A

Selkäydinhermot ja aivohermot sekä niiden haarat, yleensä aksoneista ja niitä ympäröivistä myeliinitupista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Hermoja jotka välittävät aistinelimistä saatavaa informaatiota kutsutaan…

A

Sensorisiksi hermoiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Hermoja, jotka välittävät supistumiskäskyjä lihaksiin kutsutaan…

A

Motorisiksi hermoiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Samassa hermossa voi olla sekä sensorisia, motorisia ja autonomisia hermosyitä. Oikein/Väärin

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Mikä laukaisee hermosolun toiminnan

A

Ärsyke toisesta aistinsolusta tai neuronista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Lepotilassa hermosolun sisäinen varaus ja ulkoinen varaus

A

Sisällä negatiivinen, ulkopuolella positiivinen ;lepopotentiaali

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Mitkä aineet aiheuttavat lepopotentiaalin?

A

Solun sisäpuolella positiivisesti varautuneet kalium-ionit ja negatiivisesti varautuneet proteiinit, aminohapot ja fosfaatit.
Ulkopuolella positiivisesti varautuneet natrium- ja kalsium-ionit.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Mikä ylläpitää lepopotentiaalia?

A

Ionipumput, joista tärkein on natrium-kaliumpumppu. Pumppaa kolme natrium-ionia solun ulkopuolelle ja kaksi kalium-ionia sisään.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Aktiopotentiaali

A

Ärsykkeen seurauksena solukalvon läpäisevyys muuttuu ionikanavien aukeamisen seurauksena, jolloin natrium virtaa solun sisään. Sisäinen jännite muuttuu positiiviseksi. Depolarisaatio.Natriumkanavat sulkeutuvat ja kaliumkanavat aukeavat, jolloin negatiivisesti varautunut kalium virtaa ulos. Repolarisaatio, hyperpolarisaatio. Etenee pitkin solukalvoa, koska jännitemuutos saa aikaan viereisten ionikanavien avautumisen. (positiivinen palautesäätely) Impulssi etenee neuronin dendriitistä sooman kautta aksoniin. Ionikanavat sulkeutuvat nopeasti aktiopotentiaalin laukeamisen jälkeen, ja ionipumput palauttavat tasapainon pumppaamalla kaliumin ja nariumin takaisin lepopotentiaalia vastaavalla konsentraatiolla. Tämän jälkeen seuraava aktiopotentiaali on mahdollinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Mikä vaikuttaa aktiopotentiaalin laukeamiseen

A

Ärsytyksen voimakkuus; ylitettävä tietty kynnysarvo, jotta impulssi lähtee etenemään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Palautumisaika eli

A

Refraktaariaika

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Synapsi
Hermosolut liittyvät toisiinsa synapsien avulla, joka muodostuu toisen solun hermopäätteestä ja toisen dendriitistä, joiden välissä on synapsirako. Viestit välittyvät synapsiraossa välittäjäaineiden avulla. Esim. noradrenaliini. Impulssi saa aikaan välittäjäaineiden vapautumisen eksosytoottisesti synapsirakoon, josta aine kiinnittyy seuraavan solun solukalvon reseptoreihn, josta impulssi jatkaa matkaansa. Välittäjäaineet otetaan takaisin hermopäätteisiin tai ne hajotetaan entsyymien avulla.
26
Parkinsonin tauti
Aiheutuu dopamiinia välittäjäaineena käyttävien neuroneiden tuhoutumisesta.
27
Kipulääkkeiden vaikutus
Kipulääkkeet estävät välittäjäaineita tarttumasta reseptoreihin, jolloin kipuviesti ei kulje.
28
Yleisin välittäjäaine
Asetyylikoliini
29
Refleksien säätely tapahtuu...
Selkäytimessä
30
Mitkä suojaavat keskushermostoa?
Selkäranka ja kallo, kolme aivo-selkäydinkalvoa; pehmeäkalvo, lukinkalvo ja kovakalvo. Lukinkalvon ja pehmeäkalvon välissä lukinkalvonontelo, jossa aivoselkäydinnestettä eli likvoria.
31
Missä likvor syntyy?
Aivokammioissa.
32
Likvorin funktio
Iskunvaimennus, tuki ja ravinteiden välitys hermosoluille.
33
Aivojen paino
1,5kg
34
Aivolohkot
Otsalohko, päälakilohko, takaraivolohko, ohimolohko
35
Aivojen osat
Isoaivot, pikkuaivot, aivokurkiainen, väliaivot, aivolisäke. Aivorunko johon kuuluu; keskiaivot, aivosilta,ydinjatke selkäydin.
36
Harmaa aines on..
Neuronien soomaosia ja dendriittejä
37
Harmaa aines muodostaa...
Aivokuoren ja tumakkeita
38
Vaalea aines on...
Neuronien myeliinitupellisia aksoneita
39
Hermoratojen tehtävä
Yhdistää aivojen eri osat ja viestien tuominen aivokuoren ja muiden aivojen osien sekä selkäytimen välillä.
40
Miksi aivojen tutkiminen on erityisen haastavaa?
Neuroneiden ja niiden yhteyksien valtava määrä sekä se että useimpien toimintojen suorittaminen vaatii useamman aivoalueen aktivoitumista (yhteistyötä)
41
Isoaivot vastaavat...
Korkeammasta aivotoiminnasta; aistihavaintojen tiedostaminen, liikkeiden tahdonalainen säätely, älylliset toiminnot.
42
Isoaivot jaetaan... Joita yhdistävät...
Oikeaan ja vasempaan aivopuoliskoon, aivokurkiaisen hermoradat
43
Vasen aivopuolisko vastaa esim.
Puheen tuottamisesta ja ymmärtämisestä,
44
Otsalohkon tehtävät
Säätelee tahdonalaisia liikkeitä, puheen tuotto, tunteet sekä vaikuttaa persoonallisuuteen ja tietoisuuteen
45
Ohimolohkon tehtävät
Vastaanottaa ja tulkitsee ääni-ja hajuaistimuksia
46
Hippokampuksen tehtävät
Muisti
47
Päälakilohkon tehtävät
Käsittelee elimistöstä tulevia kosketus- paine- lämpö- ja kipuärsykkeitä
48
Takaraivolohkon tehtävät
Näköaistimusten käsittely
49
Aistiärsykkeen kulku aivoissa ja käsittely
Ärsyke kulkeutuu ensin primaariselle aistinaluelle joka tuottaa yksinkertaisia aistimuksia. Näitä vertaillaan assosiaatioalueilla, joilla tapahtuu tarkempaa tulkintaa ja aistien yhdistämistä.
50
Väliaivot sijainti ja väliaivojen alueet ja tehtävät
Väliaivot sijaitsevat isoaivojen ja aivorungon välissä. Väliaivojen alueella sijaitsee talamus sekä hypotalamus, jotka säätelevät autonomista hermostoa ja aivolisäkkeen välityksellä elimistön umpirauhasten eritystä.
51
Pikkuaivojen tehtävä ja sijainti
Huolehtivat liikkeiden hienosäädöstä, muokkaavat isoaivojen lihaksin lähettämiä käskyjä niin, että käskyt ovat tarkempia ja tarkoituksen mukaisia. Sijaitsevat pään takaosassa alhaalla.
52
Aivorungon alueet
Ylhäältä alas; Keskiaivot, aivosilta ja ydinjatke. Harmaan aineksen seassa tumakkeita.
53
Aivorungon tehtävät
Yhdistää isoaivot, pikkuaivot ja selkäytimen. Aivohermojen pääasiallinen kiinnittymiskohta. Säätelee monia elämän kannalta välttämättömiä toimintoja; hengitys, sydämen syke, ruuansulatus, valvetila ja seksuaalinen kiihottuminen. Plus Keskiaivojen, aivosillan ja ydinjatkeen uniikit tehtävät.
54
Keskiaivojen tehtävät
Liikkeiden säätely, silmän pupillien valon reagointiin ja silmän liikkeiden säätelyyn.
55
Aivosillan tehtävät
Unen, hengityksen, nielemisen, virtsaamisen, kasvonliikkeiden ja asennon säätelyyn
56
Ydinjatkeen tehtävät
Sydämen syke, hengitys ja verisuonten supistumisen säätely
57
Tyvitumakkeet sijainti ja tehtävät
Isoaivojen sisäosissa sijaitsevia harmaan aineen kerääntymiä. Käsittelevät aivokuorelta lihaksiin lähteviä käskyjä ennen liikkeen toteuttamista.
58
Limbinen järjestelmä
Sijaitsee aivokuoren ja väliaivojen sisäosissa. Koostuu evolutiivisesti vanhoista osista/rakenteista. Siihen kuuluu aivokuoren alaisia tumakeryhmiä esim. hippokampus ja amygdala ja sillä on yhteyksiä mm. hypotalamukseen. Tärkeä tunteiden ja motivaation syntymisessä.
59
Amygdala
Mantelitumake, sijaitsee ohimolohkoissa ja osallistuu tunteiden prosessointiin, tunneälyn syntyyn ja muistojen talletukseen.
60
Aivoverkosto
Epätarkasti rajautuva, aivorungon alueella vaikuttava säätelyjärjestelmä, joka ylläpitää vireystilaa aktivoimalla muita aivojen alueita
61
Selkäydin
Selkäydin sijaitsee selkärangankanavassa, jossa myös verisuonia, hermoja, selkäydinkalvoja ja aivo-selkäydinnestettä eli likvoria. Ydinjatkeen suora jatke, Päätehtävänä välittää viestejä kehon ja aivojen välillä. Säätelee monia refleksejä. Vaalea aines pinnalla ja harmaa sisällä (toisinkuin aivoissa). Selkäytimen etupuolella sijaitsevat motoriset neuronit ja takapuolella sensoriset hermoradat
62
Ääreishermosto jaetaan anatomisesti...
Isoaivojen pohjasta lähteviin aivohermoihin ja selkäydinhermoihin jotka lähtevät selkäytimestä.
63
Ääreishermosto jaetaan toiminnallisesti...
Autonomiseen ja somaattiseen hermostoon
64
Autonominen hermosto voidaan jakaa...
Sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon
65
Autonomisen hermoston tehtävät ja säätelykeskus
Rauhasten, sydämen, keuhkojen ja sileiden lihasten toiminta. Hypotalamus säätelee suurinta osaa
66
Sympaattisen hermoston tehtävät
Lisää suorityskykyä ; nostamalla sykettä, verisuonia ja keuhkoputkia laajentamalla, ja sokeria vapauttamalla verenkiertoon.
67
Parasympaattisen hermoston tehtävät
Aktiivisimmillaan levätessä; Aktivoi mm. ruuansulatuselimistön toimintaa.
68
Parasympaattisen ja sympaattisen hermoston välittäjäaineet
Sympaattisella hermostolla noradrenaliini ja parasympaattisella asetyylikoliini
69
Refleksi
Eli heijaste on nopea ja automaattinen reaktio ärsykkeeseen, joka kerrasta toiseen pysyy lähes muuttumattomana.
70
Eri refleksityyppejä
Suojaheijaste, venytysheijaste ja asentoheijaste.
71
Esimerkki suojaheijasteesta
Koukistusheijaste; raaja aistii kipua -> vetäytyy kohti kehoa, pois kivun aiheuttajasta. Silmän räpäytysheijaste
72
Miksi refleksien tutkiminen on tärkeää lääkärintyössä?
Neurologisten vaurioiden johdosta refleksit voivat puuttua tai olla korostuneita.
73
Hermoimpulssien kulkureittiä refleksissä kutsutaan...
heijaste eli refleksikaareksi
74
Yksinkertaisin refleksikaari koostuu...
Sensorisesta ja motorisesta hermosta.
75
Venytysheijaste
Jos lihas venyy äkillisesti, sitä lähtee impulsseja selkäytimeen, josta lähtee motorisia hermoja pitkin supistumiskäsky lihakseen.
76
Asentoheijaste
Perustuu silmistä, nivelistä ja jänteistä tuleviin viesteihin, ylläpitäen tasapainoa. Kehon kallistuessa yhteen suuntaan, vastakkaisen puolen lihakset supistuvat ja korjaavat asennon ja pitäen henkilön pystyssä
77
Mitä on oppiminen?
Kyky muuttaa toimintaansa aiempien kokoemuksien perusteella. Vaatii uuden tiedon aktiivista jäsentämistä ja muokkaamista, jonka seurauksena syntyy uutta ymmärrystä.
78
Mitä on muisti?
Kyky painaa asioita mieleen, palauttaa ne tarvittaessa mieleen ja säilyttää asioita mielessä.
79
Mihin oppiminen ja muistaminen perustuu aivoissa.
Perustuvat aivoissa tapahtuviin muutoksiin, joissa tärkeimpänä uusien synapsien syntyminen ja vanhojen vahvistaminen sekä pitkäaikainen voimistuminen missä ärsyke tuottaa yhä voimakkaamman vasteen.
80
Muisti jaetaan...
Sensoriseen muistiin, työmuistiin ja pitkäaikaiseen muistiin
81
Työmuistin "sijainti"
Otsalohko
82
Kuinka asiat saadaan siirettyä työmuistista pitkäaikaiseen muistiin?
Toistamalla asioita.
83
Työmuistin ja pitkäaikaisen muistin ero
Työmuistin määrä on hyvin rajallinen, samaan aikaan on verrattava työmuistin asioita aiempiin muistoihin. Pitkäaikaisen muistin katsotaan olevan lähes rajaton.
84
Eritysen tärkeät aivojen osat muistamisen kannalta
Hippokampus, aivokuoren ohimolohkot, pikkuaivot sekä muut assosiatiiviset alueet
85
Säilömuisti voidaan jakaa...
Episodiseen eli elämänkerralliseen muistiin, eli asiat mitä tapahtui, missä tapahtui, milloin tapahtui ja tietomuistiin, joka sisältää tietoa kielestä ja faktoista.
86
Mikä on dementia?
Älyllisten toimintojen heikentyminen niin että se haittaa normaalielämästä selviytymistä. Tavallisimpia oireita ovat muistihäiriöt.
87
Yleisin muistisairaus
Alzheimerin tauti
88
Oppiminen voi olla...
Tottumista; samaan toistuvaan ärsykkeeseen ei enää reagoida Herkistymistä; merkityksettömien ärsykkeiden joukosta poimitaan jotain tärkeää. Ehdollistumista; Kahden asian välille syntyy mielleyhtymä; assosiaatio

Biologia (15 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions