Kappale 8: Typpi, fosfori, rehevöityminen Flashcards
(8 cards)
Mitä on rehevöityminen ja mistä se johtuu?
Rehevöityminen tarkoittaa perustuotannon lisääntymistä.
Jos ravinteita kulkeutuu vesistöön aiempaa enemmän, tuottajien määrä kasvaa ja sen myötä perustuotanto lisääntyy.
Vesiekosysteemin tuottajat?
Kasvit, levät, syanobakteerit.
Syanobakteerit ja jotkin levät ovat planktoneliöitä.
Rehevöitymisen myönteiset vaikutukset?
Aluksi tuottajien määrän kasvaessa eläinten määrä kasvaa. Vesistöjen muuttuessa kalaisemmiksi lisääntyy myös lintujen määrä.
Haittavaikutukset ilmenevät viiveellä.
Rehevöitymisen haitat?
- Levien ja syanobakteerien määrä jatkaa kasvua
- Järviruokokasvustot tihenevät
- Levät aiheuttavat limoittumista (esim. rantakiviin, laitureihin, pyydyksiin)
- Enemmän orgaanista ainesta pohjaan, hajottajat tarvitsevat enemmän happea
> HAPPIKATO
—> anaerobiset mädättäjäbakteerit yleistyvät, muodostuu rikkivetyä (H2S), joka myrkyllistä - pohjaeläimet häviävät alueelta
- kalakuolemat
- paha haju
- Pohjan hapettomuuden seurauksena pohjalietteeseen sitoutunutta fosforia alkaa liueta veteen = sisäinen kuormitus
Mitä on sisäinen kuormitus?
Rehevöitymisen aiheuttaman pohjan hapettomuuden seurauksena pohjalietteeseen sitoutunutta fosforia alkaa liueta veteen.
Sisäisen kuormituksen vuoksi rehevöittävien päästöjen väheneminen ei näy heti vesistön tilan paranemisena.
Mitä tuottajat tarvitsevat perustuotantoon?
Valoa, lämpöä, hiilidioksidia ja ravinteita.
Kun valoa on riittävästi, tuotanto riippuu etenkin typen ja fosforin saatavuudesta.
Mitä on plankton?
Planktonilla tarkoitetaan mikroskooppisen pieniä eliöitä, jotka ajelehtivat veden pintakerroksessa.
Jaetaan kasvi- ja eläinplanktoniin.
Kasviplankton: mikroskooppiset levät (alkueliöitä) ja syanobakteerit (bakteereita), vaikkeivät ne olekaan kasveja.
Eläinplankton: esim. mikroskooppisen pienet äyriäiset.
Mistä johtuvat syanobakteerian massaesiintymät loppukesästä?
Levät ovat kuluttaneet pintaveden typpivarastot loppuun. Syanobakteerit saavat kilpailuedun, sillä ne pystyvät nousemaan kaasurakkuloidensa avulla pintaan ja sitovat ilmasta typpikaasua.