Keskilapsuus Flashcards
(62 cards)
1
Q
Keskilapsuuden ikävuodet?
A
- 6-7 v —> 12 v
2
Q
Fyysinen kasvu keskilapsuudessa?
A
- tytöt ja pojat pituutta vuosittain 5-6 cm ja painoa 2,5 kg
- kiihtyy murrosiän alkaessa
3
Q
Aivotoiminnan muutokset 6-8 v:n välillä?
A
- ajatellaan olevan yhteydessä lasten kognitiivisten kykyjen kehittymiseen erityisesti ajattelun ja toiminnanohjauksen alueilla
4
Q
Miten aivojen kasvua voidaan jaotella?
A
- Epstein
- nopea ja hidas kasvun vuorettelu
- kasvuperiodin aikana aivojen paino kasvaa 5-10 prosenttia
- hitaassa kasvuperiodissa n. prosentti
- nopea kasvuperiodi ensimmäisen vuoden kasvupyrähdyksen jälkeen 2-4, 6-8, 10-12, 14-16
5
Q
Miten aivokuori kehittyy?
A
- tunto- ja näköaistiin liittyvät alueet kypsyvät ennen assoiatiivisia eli eri aistialueilta tulevaa tietoa yhdisteleviä alueita
6
Q
Myelinisoituminen?
A
- keskilapsuuden aikana aivoissa tapahtuva rakenteellinen muutos
- eristetuppien kehittyminen hermosolujen haarakkeiden ympärille –> tiedonkulku hermosoluissa nopeutuu –> mahdollistaa hermoverkkojen toiminnan tarkentumisen
- luultuua enemmän seurausta lapsen kokemuksista ja toiminnasta, Merzenich
- valkea aine lisääntyy tämän edetessä –> voimakkainta nuoruudessa, mutta jatkuu pitkälle aikuisikään
7
Q
Synapsien karsiutuminen?
A
- jatkuu aivojen hitaimmin kehittyvillä alueilla, etuaivolohkossa ja päälaenlohkossa –> näillä alueilla aivojen harmaa aine vähenee
- vähentää hermosolujen tiheyttä ja vahvistaa jäljelle jääviä hermosoluja ja niiden yhteyksiä
8
Q
Keskilapsuuden aivojen rakenteelliset muutokset?
A
- myelinisoituminen
- synapsien karsiutuminen
- valkean aineen lisääntyminen ja harmaan aineen vähentyminen
- aivojen tilavuus kasvaa 7-16 v. välillä 10 prosenttia
9
Q
Keskilapsuuden aivjen toiminnalliset muutokset?
A
- tarkkaavaisuuden kiinnittämiseen liittyvä alfa-toiminta alkaa dominoida
- unitilaan liittyvä theeta-toiminnan määrä vähenee
- eri aivoalueiden sähkötoiminta sykronoidumpaa
- keskeisten aivojen etuosien aktiivisuuden koordinoitumista aivojen muissa osissa tapahtuvan toiminnan kanssa –> etuosien kehitys ainakin nuoruusikään saakka
10
Q
Mistä aivojen toiminnallisten muutosten ajatellaan olevan yhteydessä?
A
- lapsen ajattelun muuttumiseen
- siirtyminen esioperaationaalisesta vaiheesta konkreettisten operaatioiden vaiheesee
- Stauderin ja kollegojen aivojen sähkö tutkimus!!!
11
Q
Minkälaisia kehityksellisiä muutoksia tapahtuu 7-14v:n havaintotoimintojen aikana?
A
- havaintotoimintojen kehittymisen alkuaikoina lapsi käyttää usein koko käytössä olevaa aivoresursseja
- havaintotaitojen kehittyessä toiminta keskittyy tietyille suppeammille ja tarkkarajaisille aivoalueille
12
Q
MIten motoriset taidot kehittyy keskilapsuudessa?
A
- lihashallinta paranee
- sujuvammat liikkeet automatisoituessa
- parempi tasapaino ja koordinointi
- motor. taitojen kehittyminen vahvistaa taidon pohjana olevan hermoyhteyksien toimintaa
- liikkumiseen liittyvät havaintotaidot kehittyvät
- kyky arvoidia omaa suoritusta paranee
13
Q
Tyttöjen ja poikien erot motorisissa taidoissa keskilapsuuden aikana?
A
- v pojat juoksevat nopeammin, hyppäävät ja heittävät palloa pidemmälle ja tytöt ketterämpiä
- -> keskilapsuudessa erot kasvavat jonkin verran
- pojan menestyvät paremmin lihasvoimaa vaativissa suorituksissa
- tytöt menestyvät paremmin hienomotorisissa taidoissa, esim. piirtämisessä ja kirjoittamisessa
14
Q
Liikenneturvallisuus ja keskilapsuus?
A
- tärkeä havaintomotorinen taito on omien taitojen arviointi suhteessa lähestyvään autoon ja päätökseen tekeminen ylittämisestä
- 9 vuotiaiden taidon tässä suhteessa heikkoja
- ottavat usein huomioon vain auton etäisyyden eikö sen nopeutta
15
Q
Fyysiset ja vauhdikkaat leikit keskilapsuudessa?
A
- -suomalaiset lapset tämmöisiä leikkejä n. 1,5 h/ päivä, Sääkslahti
- ennalta ehkäisevät sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä
- keskeinen merkitys lihavuusongelman ehkäisyssä
- suuri sosiaalinen merkity
16
Q
Mitkä asiat kertovat motorisista oppimisvaikeuksista?
A
- motorisen toiminnan hitaus
- liikkeiden ajoittaminen
- rytmisyyden vaikeudet
- vaikeudet monivaiheisten toimintojen suorittamisessa ja lihasvoiman säätelyssä
17
Q
Suomalaiset pitkittäistutkimuksen tulokset motorisista oppimisvaikeuksista?
A
- Cantell, Smyth ja Ahonen
- motoriset oppimisvaikeudet ovat usein hyvinkin pysyviä
- liittyy tavallista useammin pulmia muilla oppimisen alueilla
- –> vaarana motorisesti kömpelömmän lapsen itsearvostus ja minäkäsitys saavat koviakin kolhuja
18
Q
Motoristen vakeuksien kanssa yhdessä esiintyvät ongelmat?
A
- yleisemmät ongelmat aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt, eliADHD sekä puhutun ja kirjoitetun kielen ongelmat
- –> puolella lapsilla, joilla motorisia ongelmia, on näitä häiriöitä
- –> vastaavasti ADHD-lapsilla puolella motorisia ongelmia
- –> kielellisiä erityisvaikeus lapsilla voi olla yli puolella motorisia ongelmia
- vaikeuksien yhdessä esiintyminen voi johtua pikkuaivojen toiminnan erilaisuudesta näissä häiriöiden eri ryhmissä ja myös geneettinen tausta
19
Q
Piagen kehitysteorian kolmas vaihe?
A
- Konkreettisten operaatioiden vaihe
- iratutuvat välittömistä aistihavainnoista ja ajattelevat sisäisten representaatioiden varassa
- lukumäärän pysyvyyden ymmärtäminen
- kyky ymmärtää kolmiulotteista maailmaa sekä erilaisia malleja ja symboleja kehittyy nopeasti
- kiinnostus erilaisten luokitusten tekemiseen yhteisten piirteiden perusteella
- osaavat yhdistää kahta erillistä tietoa ja tekevät loogistia johtopäätöksiä
- egosentrisyydestä vapautuminen eli toisen ihmisen roolin ottamista –> tilanteesta riippuvainen tapahtuma
20
Q
Egosentrisyydestä vapautuminen?
A
- ei tarkoita lapsen itsekkyyttä tai omahyväisyyttä
- alle 7 v. lasten vaikea asettua toisen asemaan
- hidas, mutta tilanteesta riippuvainen tapahtuma –> tuttuus voi auttaa lasta suoriutumaan paremmin
- keskilapsuuteen ajoittuva vaiheittainen tapahtuma, Selman ja Byrne
- vasta keskilapsuuden loppuvaiheessa lapsi pystyy kunnolal näkemään tilanteen kolmannen henkilön näkökulmasta
21
Q
Miten Piaget selittää ajattelun mutosta käyttämällä skeeman käsitettä?
A
- silloin kun olemassa olevat skeemat eivät riitä ongelman ratkaisuun, ne voivat tuottaa toimimattomia ratkaisuja –> uudet haasteet kuitenkin kehittävät skeemoja, jotta voidaan saavuttaa uusi tasapainotila
22
Q
Mihin kaikeen muistin kehittyminen on yhteydessä?
A
- perusprosessien nopeutumiseen ja kehittymiseen, kuten tunnistaminen, yleistäminen ja erityispiirteiden tallentaminen
- mileen palauttamisen nopeutuminen
- tieto- ja käsitevaraston nopea kasvu (parempi pohjatieto -> helpompi muistaa)
23
Q
Muististrategian käyttö keskilapsuuden aikana?
A
- osa strategiasta käytössä jo keskilapsuuden alussa 6-7v. : sanojen toistaminen ja selkeissä tilanteissa muistiaineksien ryhmittely
- 8-10 v. vähemmän slkeissä tilanteissa muistiaineksien ryhmittely ja arvioi paremmin oppimiseen tarvitsemaa aikaa
- 11-14 v- kumuloituvaa mielessä toistamista, erilaiset muistiainesta yhdistävät tekniikat, keskeisen asian löytäminen, alleviivaaminen ja yhteenvedot
24
Q
Oppiminen tarkasteltuna Piagen näkökulmasta?
A
- lapsen aktiivisuuden korostamista kehitystä liikkeelle panevana voimana
- konstruktiivista –> lapsi rakentaa omat käsityksensä ja tietonsa omien kokemustensa ja tulkintojensa varaan
- sovellettuna täytyy korostaa lapsen oman aktiivisuuden tukemista ja ajattelun kehitystason huomioimista
25
Oppiminen Vygotskin näkulmasta tarkasteltuna?
- sosiaalis-kulttuurinen teoria oppimisesta
- korostetaan lapsen ja hänen läheistensä välistä vuorovaikutusta
- vuorovaikutuksessa välittyy lapselle kulttuurin keskeiset työvälineet: erilaiset symbolit, taidot, traditiot ja arvot
- lapsi aktiivinen osallistuja yhteisönsä toimintaan
26
Miten voidaan Vygotskin mukaan helpottaa lapsen roolia ajattelijana?
- ohjaus- tai opetuskeskustelun kautta (scaffolding)
- aikuinen ajattelee lasen kanssa hienovaraisin vihjein ja kysymyksin
- vihjeitä ja kysymyksiä käytetään vain tarpeen mukaan
- vähitellen aikuisen tukea häivytetään
- lopuksi lapselle selitetään asioita lapsen ymmärtämällä tavalla
- "sen minkä lapsi osaa tehdä yhteistyössä, sen hän osaa huomenna itsenäisesti"
- ns. lähikehityksen vyöhyke
27
informaation prosessoinnin komivaiheinen tapahtuma?
- alkaa inrofmaation saapumisesta (input)
- tietoa muokataan erilaisiksi sisäisiksi representaatioiksi---> käsittelemällä päädytään tuotokseen (output)
- tämän avulla on pyritty ymmärtämään havaintoihin, muistiin, kieleen ja ongelmanratkaisuun liittyviä tapahtumia
28
Konnektionistiset mallit?
- perustuvat väljästi tietoon hermostossa tapahtuvasta tiedonkäsittelystä
- Tietokonemallien avulla pyritään ymmärtämään erilaisia kokemuksia
- muodostavat kolme kerrosta:
- input- yksiköt vastaanottavat eli koodaavat infoa
- hidden units, eli sisäiset representaatiot muodostavat informaatiosta aiempaa monimutkaisempia yhdistelmiä
- output- yksiköiden toiminnasta syntyy päätöksiä, sanoja tai ajatuksia
29
Mitkä asiat vaikuttavat lapsen oppimiseen keskilapsuudessa?
- lapsen käsitys ja uskomus itsestään oppijana
- lapsen kielteinen minäkäsitys
- vanhempien näkemukset lapsen osaamisesta ja heidän odotukset ja arvostukset
- kognitiiviset kyvyt
- sosiaaliset taidot
- motivaatio
30
Auktoritatiivinen kasvatustyyli?
- vanhemmat ovat ohjaavia, mutta samalla avoimia ja avastavuoroisia suhteessa lapseen
31
Erilaiset kasvatustyylit ja niiden vaikutus lapsen oppimiseen?
- auktoritatiivinen tyyli --> yhteydessä hyvään selviytymiseen ja motivoitumiseen koulussa
- laiminlyövä, salliva tai kurinalainen tyyli --> heikko kolumenestys ja vähäinen oppimismotivaatio. Yhteydessä myös lapsen riippuvuuteen ja epäitsenäisyyteen, impulsiivisuuteen ja käyttäytymisongelmiin
32
Miten opetustapahtumaan liittyvät piirteet vaikuttavat lapsen oppimiseen keskilapsuudessa?
- Alkuportaat -seurantatutkimuksessa:
- opettajan antama ohjauksellinen ja tunnetuki, selkeä organisointi -> myönteiset oppimiskokemukset, erityisesti niillä joilla on oppimisvaikeuksia
- opettajan kyky luoda myönteistä ilmapiiriä ja asettamaan lapsille selkeitä odotuksia ja rajoja --> oppilaiden lukutaito kehittyi ensimmäisellä luokalla
Eskareista epuiksi tutkimus:
- jos opettajan tavoitteen lasten minäkuvan tai motivaation kehittäminen --> lasten kiinnostus opeteltaviin asioihin lisääntyy
33
Koulun vaikutus oppimiseen keskilapsuudessa?
- koulun toiminta sosiaalisena yhteisönä
- hyvä ilmapiiri
- tavoitteet, joissa oppimisen edistymistä
--> yhteydessä hyvään oppimistuloksiin
34
Metakognitio?
- John Flavell jakaaa: Metakognitiivisiin tietoon ja taitoon
| - itseohjautuvassa oppimisessa, korostuu metakognition tietoinen luonne ja oman oppimisen jatkuva refleksointi
35
Gettinger ja Seibertin 4 oppimisstrategiaa?
1. Toistaminen ja mielessä säilyttäminen
2. Oppimisprosessin organisointi
3. Tiedon jäsentely
4, Oppimisen ja ongelmanratkaisun suunnitteleminen, ohjaaminen ja arviointi --> kese metakognitiosta
36
Lapsen motivaation muodostumiseen vaikutavia tekijöitä oppimisen suhteen?
- omat ajatukset, käsitykset, uskomukset ja ennakoinnit omasta onnistumisesta ja epäonnistumisesta
- kokemukset
- koulun alettua käsitys vaikeasta, helposta, tärkeästä ja hyödyllisestä vakiintuu nopeasti --> menestyminen/ epäonnistuminen vaikuttaa kiinnostukseen ja minäkuvaan
- vanhempien tuki lapsen tunteeseen pätevyydestä, mahdollisuuksista ja omien valintojen tekemiseen
- opettajan, koulun ja luokan vuorovaikutus
37
Lukemaan oppimiseen edellytykset?
- kirjaintenerottelutaito
- fonologinen tietoisuus, eli kykyä ymmärtää puhutun kielen koostuvan sanaa pienemmistä yksiköistä eli tavuista ja äänteistä ----> laajempaa kielellistä tietoisuutta
38
Mikä on Butterworthin mukaan keskeinen edellytys laskutaitojen kehittymiselle?
- Lukumääräisyyden ymmärtäminen
- --> käsitteenä abstrakti, koska se on sellaisen joukon ominaisuus, johon voi kuulua millaisia jäseniä tahansa: esineitä, ääniä jne.
39
Piaget ja lukumääräisyys?
- lukumääräsiyyden ja laskemisen kehittyminen tiiviissä yhteydessä loogisen ajattelun kehittymiseen
- keskeisessä asemassa konkreettisten operaatioiden aikana kehittyvätä uuden ajattelun taidot ---> transitiivisuus ja säilyvyyden käsite
40
Joidenkin tutkijoiden näkemys numeroiden oppimisesta?
- numeroiden oppiminen ja laskutaitojen kehittyminen vaoidaan ymmärtää perusprosessien kehityksen kautta
- --> työmuisti, tilan havaitseminen ja kognitiot sekä kielelliset taidot
- synnynnäinen kyky (esim. Butterworth), joka on kielen kehityksestä riippumaton ja hermostollinen perusta sijaitsee kielellisistä alueista erillään päälaenlohkon alueella
41
Feigensonin ja kollegoiden vastaus siitä, miksi matematiikka on sekä helppoa että vaikeaa
- ytimenä kaksi lukumääräisyyden käsittelyn järjestelemää:
1. käsittelee suuria ja arvioon perustuvia määriä --> erottelukyky riippuvainen lukmäärien suhteesta--> kehityksen edetessä tämä järjestelmä yhdistyy numerojärjestelmään ja laskemiseen
2. käsittelee pienten esinejoukkojen tarkkoja lukumääriä
- lapsi pystyy käyttämään näitä molempia ja myös aikuisina ja toimivat heti syntymän jälkeen
- eivät selitä monimutkaisia ja kulttuurisesti välitettyjä matemaattisia käsitteitä, esmi. negatiiviset luvut
42
Akalkulia?
- laskemistkyvyn häiriö tai yleisemmin matemaatiisista oppimisvaikeuksista
43
Tarkkaavaisuuden ja muistin yhteydet?
- molemmat eivät voi toimia toisistaan erillisinä
- muistilla rajattu kapasiteetti ---> käyttö edellyttää tallennettavat tiedon valikoimista
- muistiin tallentunut tieto ohjaa tarkkaavaisuutta
- molemmissa käytetään osittain yhteistä hermoverkkoja aivokuorella
44
Lapsen tarkkaavaisuuden kehittyminen?
- ensimmäisinä vuosina kehittyy sekä luonteeltaan, että miten pitkään pystyy kohdistamaan tarkkaavaisuutta
- ohjautuu tilanteiden tai esineiden ulkoisten ominaisuuksien tai uutuusarvon mukaan
- keskilapsuudess kehitty nopeasti ylläpitää tarkkaavaisuutta vähäisellä mielenkiinnolla, vaihtaa tarkkaavaisuuden kohteita joustavasti ja jättää huomiotta epäolennaisia seikkoja
45
Michael Posnerin 3 aivoverkostoihin perustuvaa tarkkaavaisuuden komponenttia?
- kehittänyt joukon visuaalisia tarkkaavaisuuden tietokonetestejä
1. valppaus- tai vireystilan säilyttäminen usein pitkästyttävissäkin tilanteissa
2. tarkkaavaisuuden kohdistaminen juuri tiettyyn kohteeseen eli orientoituminen
3. eksekutiivinen kontrolli, jonka avullaa tarkkaavaisuutta voidaan suunnata ristiriitaisissa ärsyketilanteissa oikeaan ärsykkeeseen --> stroop-testi
46
Posnerin tarkkaavaisuusmekanismien kehittyminen?
- Rueda ja kollegat
ORIENTOITUMINEN
- kehittyy hyvin varhain ensimmäisten elinkuukausien aikana, eikä suuria muutoksia vanhetessa
VALPPAUS- JA VIREYSTILAN SÄILYTTÄMINEN
- kehittyy myös jo ensimmäisinä elinvuosina ja keskilapsuudessa
- kehitys jatkuu keskilapsuuden jälkeenkin --> esim. aikuiset reagoivat paremmin varoitussignaaleihin
EKSEKUTIIVINEN KONTROLLI
- nopea kehitys 6-7 vuotiaana, eli keskilapsuuteen siirryttäessä
- eksekutiivinen aivoverkosto liittyy visuaalisen tarkkaavaisuuden säätelyyn, kognitiivisten tehtävien suorittamiseen ja lapsen kykyyn säädell omia myönteisiä ja kielteisiä tunteita
47
Tunteiden ja tarkkavaisuuden välinen yhteys?
- myönteisillä tunnekokemuksilla keskeinen merkitys oppimiseen liittyvään toiminnan suunnittelun ja ohjauksen sekä ongelmanratkaisutaitojen kehittymisessä
- myönteiset tunnekokemukset avaavat mahdollisuuksia tarkkaavaisuuden uudelleen suuntaamiseen ja uusien haasteiden kohtaamiseen
- itsesäätelyn kehitysta vaurioittavat jatkuva kielteinen ja ahdistava tunneviritys sekä stressi
48
Tarkkaavaisuushäriöt?
- keskilapsuudessa osalla lapsilla vaikeuksia säädellä ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tilanteissa, joihin ei liity omaa innostusta tai motivaatiota
- --> vaativat erityisesti eksekutiivisen tarkkaavaisuusmekanismin toimintaa
49
Agression kehittyminen lapsella?
- n. 4 kk. ikäisenä lapsi ilmaisee kasvoillaan suuttumusta
- agressiota aiheutta usein fyysinen epämukavuus ja huomion tarve
- tovereihin suuntautuvaa agressiota (puolustautuminen toista vastaan ja kosto) havaittavissa 1 v:n lopulla --> lapsi kiinnostunut hallussa olevista tarvaroista ja oman tahtonsa mukaisesta toiminnasta
- kielellinen agressio 2-4 v:n välillä, mutta tasoittuu sen jälkeen
- joillakin kouluiässä vakava väkivalta lisäntyy, koska yksilöiden väliset erot korostuvat
50
Poikien ja tyttöjen ero agressiossa?
- poikien on havaittu olevan yleensä agressiivisempi kuin tytö riippumatta aggression laadusta
- tytöt saavat korkeampia pistemääriä itse arvioidussa epäsuorassa aggressiivisuudessa
- sukupuolten erot selittävät aggressiivisuuden vaihtelua vähemmän kuin yleensä ajatellaan
51
Tunteiden säätely keskilapsuudessa?
- tunnetilan käsittelyä, että mielen tasapaino ja toimintakyky säilyy mahdollisimman hyvinä
- useimmat lapset oppivat 10 v. mennessä tunteiden säätelyn strategioita
52
Neljä laajaa käyttäytymistendessiä?
1. ulospäin suuntautuminen, lähestymistaipumus tai myönteiset tunteet
2. vetäytyminen, ahdistuneisuus tai vahingon välttäminen
3. ärtyvyys, suuttumus tai negatiiviset tunteet
4. muihin liittyminen tai riippuvuus sosisaalisesta hyväksynnästä
53
sosioemotionaalinen?
- viittaa tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn keskeiseen asemaan sosialisaatioprosessissa
- pohjautuu yksilön synnynnäisten ominaisuuksien ja ulkoisten tekijöiden vuorovaikutukseen
54
Temperamentti?
- rekenteellinen yksilöiden välinen ero tunneperäisen ja motorisen käyttäytymisen sekä tarkkaavaisuuden reaktiivisuudessa ja itsesäätelyssä
- reaktiivisuus tarkoittaa herkkyyttä reagoida ärsykkeeseen
- itsesäätely vaikuttaa reaktiivisuuden ilmenemiseen, kestoon ja tunteiden voimakkuuteen
- vaikka temperamentin määrityksessä biologiset perusteet, kypsyminen ja kokemuksen muovaavat temperamenttia ---> sosioemotionaalinen käyttäytyminen
55
Lapsesta aikuiseksi- tutkimuksen tulos?
- opettajan ennustukset pojille 8 v ---> 42 v. persoonallisiuuden piirteistä avoimuus ja ekstraversio, temperamenttista aloitteisuus ja sosiaalisuus ja itsehallinta
- opettajien havainnoilla tyttöjen aktiivisuudesta ennustearvoa vasta 14 vuotiaana
- pienten poikien temperamenttipiirteet näkyvät koulussa vahvemmin kuin pienten tyttöjen temperamenttipiirteet--> tytöt mukautuvat vahvemmin tilanteiden vaatimuksiin
56
Toveripiiri keskilapsuudessa?
- kouluiässä lapsi alkaa kaivata omanikäistä ja samaa sukupuolen seuraa
- omaksuu sukupuolelle tyypillistä käyttäytymistä ja oppii toiminnallisia ja sosiaalisia taitoja
- opettaa myös moraalisen käyttäytymisen pelisääntöjä --> joutuvat jakamaan ja vuorottelemaan --> herkistää toisen näkökulman ymmärtämistä ja tukee oikeudenmukaisuuden kehittymistä
- muodostuvat usein läheisyysperiaatteen varassa: koululuokan oppilaat, harrastusryhmä tai naapuruston lapset
57
Ystävyyssuhteet keskilapsuudessa?
- henkilökohtainen ystävyyssuhde, jossa oppii luottamusta ja herkkyyttä toista kohtaan
- tytö yleensä valikoivampia, koska menevät ystävyydessä läheisemmälle tasolle
- voi esiintyä riitoja ja ongelmia --> oppivat tärkeitä sosiaalisia taitoja ja kritiikin sietoa
58
Ystävyyssuhteiden laadulliset erot?
- normatiivinen sisältö --> ryhtyvätkö ystävykset epäsosiaaliseen toimintaan
- konstruktiivisuus --> ongelmanratkaisu neuvottelemalla tai valtaa käyttämällä
- läheisyys --> viettävätkö paljon aikaa yhdessä erilaisissa toiminnoissa
- symmetria --> vallitseeko vallan tasapaino vai vinoutuma
- tunnesisältö --> onko suhde toiselle tukea antava vai ristiriitainen
59
Kiusaajat keskilapsuudessa?
- motivoi sosiaalisen vallan halu
- vahva sosiaalinen asema, jonka voinut saada agressiivisella ja manipuloivalla käytöksellä
- harhainen positiivinen käsitys itsestään
- sivustakatsojien passiivisuus vahvistaa positiivista minäkäsitystä
60
Kiusatuksi tulleet keskilapsuudessa?
- kiusaajille "turvallisia" kohteita
- heikkoja puolustamaan itseään, ahdistuneet, epävarmat ja helposti itkeviä --> tuottaa välittömän tiedon kiusaajalle onnistumisesta
- erottaa usein muista jokin ominaisuus, kuten lihavuus, seksuaalinen suunteutuneisuus jne
61
Kiusaamisen seuraukset?
- yhteyttä aikuisiän ahdistuneisuushäiriöihin, depressioon ja fobioihin
- kokevat emotionaalista kärsimystä sekä kiusaamisen aikana että myöhemmin
- tovereiden hyljeksintä aktivoi samoja aivojen alueita kuin fyysinen kipu ja vaikeuttaa kielteisen tunteiden käsittelyä
62
Lapsilähtöinen vanhemmuus?
- Auktoratiivinen vanhemmuus
- ei tarkoita lapsen ehdoilla toimimista
- vanhemman kypsää suhtautumista lapseen, jolloin hän osoittaa lapselle lämpöä ja kiintymystä ja kohdistaa lapsen toimintaan ikäkauteen sopivia odotuksia
