Muuta nippelitietoa... Flashcards
(75 cards)
1
Q
Lapsesta aikuiseksi tilastoja avioliitosta?
A
- keskimääräinen avioitumisikä 26 vuotta –> tosiasiassa vaihteli 15-42 vuotta
- n. puolet oli 50 vuotiaana ensimmäisessä avioliitossaan ja alle kymmenesosa uudessa avioliitossa ja naimattomia kymmenesosa
- avioliitossa oli miehiä 22 prosenttia, naisista 14 prosenttia
- naiset avioituvat vähän nuorempina kuin miehet –> naisa oli eronnut 50 prosenttia enemmän kuin miehiä
- avioeron käyneitä naisia kolmennes ja miehistä neljäsosa
- avioliitosta erottiin keskimäärin 32-vuotiaana, mutta nuorimmat olivat olleet erotessaan vasta 21 vuotiaita
2
Q
Perhe Lapsesta aikuiseksi - tutkimuksessa?
A
- perhekoko lapsettomasta lähes kymmenlapsiseen
- yli puolet joko avio tai avoliittoon pohjautuva ydinperhe, uusio-, ykinhuoltaja- ja lapsettomia perheitä sekä yksineläjiä oli kutakin n. kymmenesosa
- 2/3 synnytänyt ikävälillä 28-36
- kymmenesosa saanut lapsensa alle 20 vuotiaana
3
Q
Lapsesta Aikuiseksi tutkimus työnhyvinvoinnista?
A
- 8 prosenttia koki työnsä uuvuttavaksi 50-vuotiaana
- vastaava osuus 36 prosenttia 42 -iässä
- 89 prosenttia koki vähintään kerran viikossa vahvaa työn imua –> kokemusta tarmokkuudesta työstä, omistautumista työlle sekä upputumista
4
Q
Kuinka moni tunsi LA- tutkimuksessa aikapaineita?
A
- 30 prosenttia koki aikuisiän eri vaiheissa melko paljon tai paljon aikapaineita
- toisaalta suurin osa heistä koki itsellän olevan voimavaroja
5
Q
LA- tutkimus työurasta?
A
- 42 v. naisista 73 % ja miehistä 83 % kokopäivätyössä
- 12% naisista ja 2% miehinstä osapäivätyössä
- 50 ikään mennessä työssäkäyvien miesten ja naisten osuus väheni 10%
- tuolloin työttömänä 9% ja työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella 7%
6
Q
LA- tutkimus moniroolisuudesta?
A
- 50 vuotiaista lähes kaikki kokivat perheen edistävän työstä suoriutumista vähintään joskus
- suuri enemmistö koki työelämän edistävän perhe-elämää edes joskus tai useammin
- työn kyllä todettiin hankaloittavan perhe-elämää useammin
- 8% mainitsi perhe-elämän hankaloittavat työstä suoiutumista joskus tai useammin
7
Q
LA- tutkimuksessa ihmisten arvio eläkkeelle siirtymisestä?
A
- 50 vuotiaat arvioivat arvioivat eläkkeelle jäämistään keskimäärin 63,7- vuotiaana
- 6 prosenttia olivat työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella
- 5% arveli työskentelevänsä 68-vuotiaaksi tai pitempään
8
Q
LA- tutkimuksen tulos naisten ja miesten kotityöhön käytetystä ajasta?
A
- 42-vuotiaat naiset käyttivät lastenhoitoon ja kotitöihin viikottain 7 tuntia enemmän aikaa kuin miehet, ammattiasemasta riippumatta
9
Q
LA- tutkimuksen mukaan ylipainoisuus?
A
- 7- vuotiaista vain 6%
- 50- vuotiaana miehistä 75%
10
Q
Miten monta asiaa lapset pystyvät keskilapsuudessa suurinpiirtein toistamaan ja missä iässä?
A
- 4-5 vuotiaat pystyvät välittömästi toistamaan 4 toissinsa liittymättömän sanan tai numeron sarjna
- 9-vuotiaat 6
- aikuiset 7
- kehitys yhteydessä sanojen nimeämisnopeuteen
11
Q
Kenen ajatuksiin pohjautuu esim. käsite jaettu tarkkaavaisuus?
A
Vygotski
12
Q
Kognitiivinen psykologia?
A
- tuonut oppimisen ymmärtämiseen erityisesti metakognitioita ja oppijan omaa aktiivisuutta ja toiminnanohjausta korostavan näkökulman
13
Q
keskeinen aivorakenne nopeissa ja usein tideostamattomissa tunnereaktiossa ja miten se toimii?
A
- ohimolohkon sisäsyrjässä sijaitseva mantelitumake eli amygdala
- ohjaa pelkoreaktion syntymistä uhkaavassa tilanteessa ja vaikuttaa siihen millaiseksi käyttäytyminen tilanteessa muodostuu
- vaikuttaa tehostavasti muistijälkien muodostumiseen, kun ärsyketilanne herättää meissä voimakkaita tunteita
14
Q
Miten lukutaito kehittyy suomalaisilla lapsilla?
A
- lukutaito opitaan Suomessa nopeasti ensimmäisen kouluvuoden aikana
- puolet lapsista tuntee suomalaiset kirjaimet nimeltä jo koulun alkaessa
- kolmannes koulutulokkaista osaa lukea yksittäisiä sanoja
- ekan vuoden lopulla 77% osaa jo lukea ja 11% oikeulukemisen pulmia
- n. 6% lukemisen pulmat jatkuvat 4:llekin luokalle
15
Q
Havaintoja lasten lukemisvaikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta?
A
- niillä lapsilla, joilla familiaalinen lukuvaikeuden riski —> lukemaan oppiminen tavallista vaikeampaa ja runsaalle kolmannekselle pysyvää haittaa
- kouluiän lukivaikeus yhteydessä varhaisvuosien kielen ymmärtämisen ja tuottamisen piirteisiin
- periytyvä lukuvaikeus riskiin liittyy varhain todettavissa oleva puheäänen havaitsemisen epätarkkuus, joka ennakoi lukemaan oppimisen vaikeuksia
16
Q
Kuinka suurella osalla peruskoulun päättävistä nuorilla on heikko lukutaito?
A
- 6%
- 14%:lla olisi parantamisen varaa tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisuuden takaamiseksi
17
Q
Missä useiden tutkijoiden mukaan laskemiseen liittyvien hermostollinen perusta sijaitsee?
A
- laskutaitojen perustana on niihin liittyvä erityinen synnynnäinen kyky
- pitkälti kielen kehityksestä riippumaton
- hermollinen perusta sijaitsee kielellisistä alueista erillään aivojen päälaenlohkon alueella
18
Q
PISA-tutkimukset tulos suomalaisten nuorten matematiikan osaamisesta?
A
- kansainvälisesti verrattuna korkeatasoista
- huolimatta matematiikkaan liittyvä minäkäsitys, luottamus tehtävästä selviytymiseen ja käsitys matematiikan hyödyllisyydestä vain OECD- maiden keskitasoa
- pojat luottivat enemmän oppimisedellytyksiinsä, kiinnostuneempia ja vähemmän ahdistuneita kuin tytöt
19
Q
Matemaattiset oppimisvaikeudet?
A
- 5-7% koululaisista eteneminen opetussuunnitelmien mukaan on ylivoimaista
- matemaattisten oppisvaikeuksien diagnosointi monisyisempi kuin lukeminen
- taustalla voi olla konginitiivisten taitojen automatisoituminen, työmuistissa, toiminnanohjauksessa tai tiedonkäsittelyn nopeudessa
20
Q
Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt?
A
- 5% esiintyy korostunutta vaikeuksia keskittymisessä sekä yliaktiivisuutta ja impulsiivista käyttäytymistä, jolla ajatellaan olevan hermoston kehitykseen ja toimintaan liittyvä pohja
21
Q
ADHD:n pääluokkat?
A
- pääasiassa tarkkaamaton, pääasiassa aktiivinen/impulsiivinen ja yhdistetty esiintymismuoto
—> lievät, keskivaikeat ja vaikeat - Eroja huomattu käyttäytymiseen säätelyyn liittyvissä, sekä etuaivokuoreen ja sen alaisiin rakenteisiin että pikkuaivoihin kuuluvat rakenteet
- eroja myös dopamiini ja noradrenaliinivälittäjäaineiden toiminnasta
22
Q
Äidin ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen yhteys lapsen kielen kehitykseen?
A
- dyseleksioäideillä esiintyi kontrolliryhmän äitejä vähemmän symbolista leikkiä ja puheita –> kielellisistä tehtävistä suoriutuivat parhaiten ne lapset, joiden äidit antoivat leikkiin kielellisiä vihjeitä ja symbolisia vihjeitä
- esillä olevaan toimintaan liittyvä puhe auttaa lasta muodostamaan mielikuvia ja on yhteydessä lapsen kielitaitoon myöhemmin
23
Q
Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen ennusteet agressiivisesta käytöksestä?
A
- aikuisiän ennuste koskee fyysistä agressiivisuutta, eikä kielellistä
- 8v. –> 40v.
- 8v. agressiivisuus yhteydessä 14v:n heikompaan koulumenestykseen, vähäisempään kiinnostukseen koulutyöstä, koulupinnaukseen ja rangaistuksiin koulurikkomuksista –> vähensi ammatillisia vaihtoehtoja ja kasvatti riskiä alkoholin ongelmaan varhais aikuisuudessa
24
Q
Tyttöjen agressiivisuuden yhteys ongelmajuontiin?
A
- tyttöjen agressiivisuus 14-vuotiaana selittää ongelmajuomista 42-vuotiaana
25
Mitä kaikkia asioita tarvitaan yksilöllisten tunteiden säätelyn eroa?
- kieli
- eksekutiivisen toiminta
- itsesäätelyn kehitys
- empatia
- sosiaaliset taidot
26
Ensimmäisiä tunteiden säätelyä tutkinut tutkija?
- Lea Pulkkinen
| - väitöskirjatyö
27
Temperamenttitutkimuksessa vahvan aseman saanut tutkija?
- Rothbart
28
Lapsesta Aikuiseksi tutkimus: ennustaako sosioemotionaalinen käyttäytyminen persoonallisuuden ominaisuuksia aikuisiässä?
Opettajan arviot poikien 8v --> 42v:
- persoonallisuudesta ekstraversio ja avoimuus
- temperamenttipiireteistä aloitteellisuus ja sosiaalisuus
- vahva itsehallinta --> mukatuvaisuus
- heikko itsehallinta --> agressiivisuus
- tyttöjen käyttäytymisellä ei ollut ennustearvoa ennen 14.v
- tytöillä aktiivisuus --> sosiaalisuuteen
- työtillä vahva itsehallinta --> aikuisiän tunnollisuutta
29
Kiusaaminen Suomessa?
- n. 12% 11-13 vuotiaista kokenut kiusausta
- perheen parempi taloudellinen tilanne liittyi poikien vähäisempään kiusaamisen kohteeksi joutumiseen
- pysyvää kiusaamistaipumusta lapsuusiän aikana esiintyy alle 10%
30
Mitä nykyään rekisteritiedon käyttöön vaaditaan?
- henkilön itsensä tai lasten kohdalla hultajan hyväksyntää
31
Mukava- hankkeen eheytetyn koulupäivän tutkimustulokset?
- myönteinen vaikutus oppilaiden viihtymiseen koulussa, kodin ja koulun yöhteistyöhön sekä oppilaan kehitykseen
- luokilla 1-3 tai 2-4 väheisempi sosiaalinen ahdistunaisuus ja masentuneisuus
- harrastekerhoissa luokilla 5-6 mussikki, kuvis ja käsityö yhteydessä myönteiseen sosioemotionaaliseen käyttäytymiseen, työskentelytaitoihin ja koulumenestykseen
- liikuntaharrastusten yhteys sosioemotionaaliseen käyttäytymiseen, työskentelytaitoon ja koulumenestykseen vähäistä
32
Mobiili ja nettitoiminnan haittavaikutksien haavoittuvuustekijät lapsilla?
1. Persoonallisuuden ominaisuudet
- elämyshakuisuus, vähäinen itsearvostus
- psyykkiset vaikeudet
2. Sosiaaliset tekijät
- vanhempien tuen puute
- toverippirin normit
3. Nettikäyttäytymisen tavat, taidot ja sivustot
33
Mitä aivoaluetta ulkopuoliseksi jäämisen tunne aktivoi?
- etuosien välissä sijaitsevaa aivokuoren aluetta --> sama alue aktivoituu fyysisessä kivussa
34
Minkälaiset temperamentti piirteet ovat yhteydessä nuorten masennus- ja ahdistusoireille?
- ylikontrolloiva persoonallisuus
| - estynyt temperamentti
35
Lapsesta aikuiseksi - testin tulokset elämänrakenteesta?
- eniten tyydytystä tuottava alue, koti ja perhe, säilyttää keskeisen aseman nuouresta aikuisiästä keski-ikään asti --> koti ja perhe arvoitiu eniten tyydyttäväksi 27, 36, 42 ja 50 vuotiaana
- työ ja opiskelu toisella sijalla 27- ja 36 vuotiaana molemmilla --> sen jälkeen miehillä 4:s sija ja naisilla ensin 3:s (52v.)ja sitten 4:s (50v)sija
- vapaa-aika nousi miehillä 4:s sijalle kolmannelle (27v ->36)
- vapaa-aika naisilla viimeinen sija 42 vuotiaaksi, jonka jälkeen nousi kolmanneksi
- ystävien tuottama tyydytys naisille kolmannelta sijalta toiselle
- jotka arvostivat tiettyä asiaa varhaisaikuiseedessa, olivat taipuvaisia arvostamaan sitä myöhemminkin
36
Keski-ikä ja Lapsesta Aikuiseksi-tutkimus?
- puhutaan elämän syvällisen pohdinnvan vaiheesta
- 3/4 hyvin tai erittäin tyytyväisiä elämäänsä 50-vuoden iässä
- vain 1% erittäin tyytymätön
- keski-iän kynnyksellä voimistuvat naisten itsenäistymisen pyrkimykset
37
Lapsesta aikuiseksi tutkimus ja sosiaaliset liikeradat?
- sosiaaliset liikeradat ovat vuorovaikutuksessa sekä keskenään että psyykkisten kehityskaarien kanssa --> älyllinen kehitys ja kouluts vaikuttavat toisiinsta
38
Miten paljon heikompi on fyysinen toimintakyky keski-iän alkaessa?
- n. 40 vuotiaana 20% heikompi kuin huippuaikana
39
Missä kahdessa käyttäytymisprofiilissa on havaittu pysyvyyttä jo lapsesta asti?
- jatkuvaa mukautuvuus ja sopeutuvuus
| - ristiriitaistuus ja kielteisyys
40
Psykologinen hyvinvointi Lapsesta-aikuiseksi tutkimuksessa?
- 36-, 42- ja 50-vuotiaana psykologinen hyvinvointi on yhteydessä persoonallisuuden piirteisiin vastaavina ajankohtina --> erityisesti vähäinen neuroottisuus ja runsas ekstraversio
41
Lapsesta Aikuiseksi tutkimus ja sosiaalinen toimintakyky?
- erilaiset keskilapsuudessa ja varhaisnuoruudessa ilmenevät kehityksen voimvavara-a ja riskitekijät ennustivat akuisiän sosiaalista toimintakykyä
- voimavaratekijät olivat kouluiän alussa ilmenevä vahva itsehallinta, varhaisnuoruudessa todettu hyvä koulumenestys ja koulunkäynti halukkuus, kodin hyvä ilmapiiri, vanhempien hallittu alkoholin käyttö ja mihillä vanhempien hyvä sosioekonominen asema
- tytöillä oli enemmän merkitystä kodin ilmapiiri ja vanhempien alkoholin käyttö kuin sosioekonominen asema
42
Lapsesta Aikuiseksi tutkimus avioliitosta ja parisuhteesta?
- keskimääräinen avioitumisikä 26 v.
- -> noin puolet 50v ekassa avioliitossa ja alle 10% uudessa
- naimattomia 10%
- avoliitossa miehiä 22% ja naisia 14%
- naiset avioituivat miehiä nuorempina --> naisia eronnut 50% enemmän kuin miehet --> eron läpikäynteitä naisia kolmannes ja miehistä neljäsosa
- avioliitosta erottiin keskim. 32-vuotiaana
43
Lapsesta Aikuiseksi tutkimus perhemuodoista?
- yli puolet joko avio- tai avoliiton pohjautuvassa ydinperheessä
- uusio, yksinhuoltaja- ja lapsettomia perheitä sekä yksineläjiä oli kutakin n. kymmenesosa
- 2/3 perheonnea ikävälillä 28-36
- 10% lapsia alle 20v.
44
Lapsesta aikuiseksi tutkimuksen työtulosa työhyvinvoinnista?
- 8% koki työnsä uuvuttavaksi 50-vuotiaana
- -> vastaava osuss 36 ja 42 vuoden iässä oli 14%
- 89% koki vähintään kerran viikossa vahvaa työn imua
45
Lapsesta Aikuiseksi tutkimus työurasta?
- 42-vuotiaista naisista 73% ja samanikäisistä miehistä 83% kokopäivätyössä
- 12% naisista ja 2% miehistä osapäivätyössä
- 50 ikään mennessä työssäkäyvien naisten ja miesten osuus väheni 10%:lla --> työttömiä 9% ja työkyvyttömyyseläkkeellä/kuntoutustuella 7%
46
Lapsesta aikuiseksi -tutkimustulos kotitöistä?
- 42-vuotiaat naiset käyttivät lastenhoitoon ja kotitöihin viikottain 7-tuntia enemmän kuin miehet
47
Vapaa-ajan tyytyväisyyden eri miehillä ja naisilla?
- miehet 27-vuotiaana tyytyväisimpiä
| - naiset 50-vuotiaana tyytyväisimpiä
48
Lapsesta Aikuiseksi-tutkimus ja alkoholinkäyttö?
- humalahakuinen juominen vakaana 27-vuotiaasta 50-vuotiaaksi —> Suomessa se ei vähene iän myötä
- puolet miehistä ja neljännes naisista kertoi, että alkoholista aiheutunut konkreettista haittaa
- Naisista 37% ja miehistä 20% sanoi 50-v, ettei ollut humaltunut kertaakaan kuluneen vuoden aikana
49
Kuinka suuri osa vanhuksista kärsii masennuksesta ja mielialaongelmista?
- 65-v täyttäneistä 5% kärsii masennuksesta
- 20%:lla mielialaongelmia
- vanhimmilla ikäluokilla yli 30%
50
Ikäihmisten sivilisääty?
- Miehistä 75 mennessä runsas 10% eli yksin ja 65-74 v. naisista n. 40%
- Miehistä 75% ja naisista 55-65% eli 65-74 vuotiaana avioliitossa
- avoliitossa 5-10%
- erillissuhteessa n. 10%
51
Ikivihreät-tutkimuksessa ikäihmisten yksinäisyys?
- 65-84 v. naisista yksinäiseksi koki 15% ja miehistä 35 %
- yksin asuvista yli 90% naisista ei ollut kumppania eikä intiimiä läheisyyttä ja miehistä yli 60%
- toisen henkilön kanssa asuvista naisista koki ykinäiseksi 8% ja miehistä 6%
52
Erilaiset kielen omaksumisen teoreettiset näkökulmat?
- Nativistit (mm. Chomsky) korostaa kielen omaksumisen biologista perustaa
- Kognitiivisen suunnn edustajat (mm. Piaget) tiedollista perustaa
- Sosiopragmaatikot (Bruner) vuorovaikutuksellista ja sosiaalista perustaa
- Karmiloff-Smith —> kielen omaksumista kuvattaessa tarvitaan monitasoista lähestymistapaa
53
Missä iässä alkaa lapsen tuottavan sanaston nopea kasvukausi?
1,5 v-iässä
54
2-vuotiaan ilmaisujen keskipituus?
5-6 morfeemia
55
Milloin niukka puheen tuotto ja hidas oppiminen eivät yksinään merkitse kielellisten vaikeuksien riskiä?
- jos lapsi ymmärtää hyvin hänelle suunnattua puhetta eikä hänellä ole muita kehitykseen liittyviä pulmia
56
Missä iässä kielen ja kommunikaation ongelmia diagnosoidaan yleensä?
- lasten ollessa 4-5 vuotiaita
- lukemisen ongelmia kouluiässä niiden tultua ilmi
- -> LKK-testin mukaan oppimisvaikeuksia ennakoivia kielellisiä kehitysviiveitä tulisi arvioida aikaisemmin, viimeistään esikouluiässä
57
Mikä on todennäköisyys, että lapsilla esiintyy samaa pulmaa lukemisen ja kirjoittamisen suhteen kuin vanhemmilla?
- 30-60%
| - Suomalaislapsilla n. 40%
58
Heikosti lukevien lasten tarinankerrontataidot?
- vaikeuksia rakenteen hahmottamisessa, muistista palauttamisessa ja oikeiden aikamuotojen löytämisessä ikätovereitaan enemmän
59
Miten kontigenssikertoimen maksimiarvo määräytyy?
- määräytyy taulukon rivien ja sarakkeiden lukumäärän mukaan
- 2x2 -taulukossa max. arvo on n. 0,7 --> taulukon koon kasvaessa lähellä 1
- riippuvuutta ei esiinny, jos C < 0,2 ja riippuvuutta esiintyy, jos C > 0,3 --> väliin jää "ei osaa sanoa"-alue
60
4- ja 5- vuotiaiden lasten muistikapasiteetissa?
- 4-vuotiailla 3-4 yksikköä
| - 5-vuotiailla 4-5 yksikköä
61
Miten suomessa näkyy nopea vanheneminen?
- yli 65-vuotiaiden henkilöiden suhteellisen osuuden oletettu kasvu 2011 18,1% --> 50v. myöhempään 28,2%
- 65-vuotiaiden määrä verrattuna 15-64-vuotiaiden määrään kasvanee 27,7% --> 49,8%
- yli 80-vuotiaiden ennustetaan yli kaksinkertaistuvan 4,9% --> 11,4%
62
Suomalaisten elinajanodetteet vuosina 2000 ja 2008 syntyneille?
- tytöt: 81 v. --> 83 v.
- pojat: 74 v. --> 76 v.
- Uusitalo arvioi elinajanodotteen kasvavan vielä 15-20 v.
63
Kuolleisuus suomessa?
- yhtä suuri verrattuna läntisiin Euroopan maihin
- 2011 vastasyntyneen elinajanodote oli naisilla 6,4-vuotta pitempi kuin miehillä
- 65-v naisten ja miesten elinajanodotteiden ero oli lähes 4v.
64
Lapsesta Aikuiseksi- tutkimuksessa kuvatut viisi persoonallisuuden profiilia?
- olivat hyvin samankaltaisia 33-, 42- ja 50-vuotiaana
1. Joustavuus --> vahva ekstraversio ja tunnollisuus sekä vähäinen neuroottisuus
2. Ylikontrolloivuus --> vahva neuroottisuus
3. Pidättyvyys --> sisäänpäin suuntautuneisuus ja tunnollisuus
4. Alikontrolloivuus --> avoimuus ja ekstraversio sekä vähäinen tunnollisuus
5. Tavalliset ihmiset --> kaikissa piirteissä keskimääräistä tasoa
65
Millä tavalla yleisen viisauden viisaustesteissä viisautta arvostellaan?
- elämän asiantuntijuuden, aikuisiän ajattelun kehittymisen sekä kulttuuris-historiallisen viisauden määritelmän mukaan
66
Montako havaintoparia tarvitaan yhden selittävän muuttujan mallin mallintamiseen?
- parikymmentä havaintoparia
| - jos useita selittäviä muuttujia —> havaintoparia vähintään 50
67
Muten Suomessa in tutkittu persoonallisuuden vanhenemista?
- vain mielialan ja elämän tyytyväisyyden osalta
- ulkomaisissa tutkimuksissa big 5- piirteeseen perustuvan yksilöiden välisen järjestyksen on todettu säilyvän —> muuttumattomia tunnollisuus ja sovinnollisuus —> neuroottisuus, ekstraversio ja avoimuus vähenivät
68
Big-5 piirteiden pysyvyys 60-64-vuotiailla?
- rakenne pysyi suurinpiirtein samana —> stabiilius n. 0,8, Alllemand
- 12-vuoden seuruussa yksilöiden väliset erot lisääntyivät avoimuudessa kokemuksille ja tunnollisuudessa —> stabiilius heikkeni 0,7
69
Miten ihmisen kehitys voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen?
- biologiseen, kognitiiviseen ja psyykkis-sosiaaliseen —> elämän aikana jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja vaikutus ilmenee käyttäytymisessä ja toiminnassa
70
Miksi iäkkäillä on vaikeuksia estää tarkkaavaisuuden suuntautumista asiaankuulumattomaan ärsykkeeseen verrattuna nuoriin?
- kyse toiminnanohjauksen vaikeudesta —> samalla yhteydessä kognitiiviseen hidastumiseen iän mukana
71
Kuinka paljon havaintomotoriset toiminnot selittävät ikäihmisten motoristien toimintojen vaihtelua?
- havaintomotoriset toiminnot, kuten reaktioaika, seisomatasapaino ja lihasvoima selittää 39-46% 75-v. Maksimaalisen kävelynopeuden vaihtelusta
—> 54% 80-vuotiaiden miesten portaiden nousun havaitusta vaihtelusta
72
Kuinka monta prosenttia iäkkäillä kaatuminen aiheuttaa kuolemaa?
- miehillä 65%
- naisilla 77%
- 80 ikävuodesta lähtien miesten kaatuminen johtaa suuremmalla todennäköisyydellä kuolemaan
73
Kuinka moni säilytti Ikivihreät-tutkimuksessa muistiaan?
- 16-v seuruussa (68-84 v) 40% säilytti muistitoiminnoissa lähtötasonsa
- sukupuolten välillä ei ollut eroa objektiivisissa muistisuorituksissa
74
Ikäihmisille asioita, joita on vaikeaa muistaa järjestyksessä?
- nimet
- mitä piti sanoa
- missä tavarat on ja mitä oli tekemässä
- ihmisen kasvot
- sovitut tapaamiset
75
Kuinka suuri osa kärsii lievästä kognitiivisesta heikkenemisestä?
- yli 60-vuotiaista 15-30%
