Varhaislapsuus Flashcards
(99 cards)
1
Q
Miten tiedollista kehitystä on kuvattu?
A
- vaiheittain etenevää (Piaget)
- tiedonkäsittelymallit (Goswami)
- tapahtumasarjat (Bronfenbrenner ja Morris)
2
Q
Skeema, assimilaatio ja akkomodaatio?
A
- Skeemat ovat yksilön muodostamat jäsentyneet toimitatavat ja sarjat
- assimilaatiota on, yksilö sulauttaa olemassaolevia skeemoja uusiin tilanteisiin
- akkomodaatiota, kun mukauttaa skeemoja uuden tilanteen mukaan
3
Q
Piaget’n vaiheittain etenevä teoria?
A
- jakaa 4:ään vaiheeseen
- edellisen vaiheen sisäistäminen on edellytys seuraavaan vaiheeseen siirtymiseen
- teoria ei pysty tarpeeksi kuvaamaan monipuolisesti lasten ajatusten laadullista muutosta, tehtävä- ja tilannepohjaisia vaihteluita eikä yksilöllisiä kehityspolkuja
4
Q
Piaget’n vaiheteorian esnimmäinen vaihe?
A
- sensomotorinen vaihe (n. 0-2 v.)
- lapsen tiedonhankinta havainnoimalla, käsittelemällä ympäristön esineitä ja liikkumalla aktiivisesti
- leikkiessä harjoittelee uusia toimintoja toistamalla
- jos toiminto ei tuota toivottua tulosta, lapsi oppii mukauttamaan käyttäytymistään saadakseen toivotun tuloksen
5
Q
Piaget’n vaiheteorian toinen vaihe?
A
- Esioperaationaalinen vaihe (n. 2-7 v.)
- sensomotiresesta ajattelusta esittävään ajatteluun
ESIKÄSITTEELLINEN KAUSI (n. 2-4 v.)
- kielitaito laajenee nopeasti
- viivästetty jäljittely, eli jäljittelee kohteita, jotka eivät ole läsnä
- kuvitteellinen leikki
INTUITIIVISEN AJATTELUN KAUSI (n. 4-7 v.)
- sitoutunut omaan näkökulmaan
- luokittelee esineitä mielessäpitäen vain yhtä luokittelvaa ominaisuutta (väri, pituus…)
- hahmottuu sarjojen rakentuminen, esim. pituusjärjestys
- päättelyä ohjaa kuitenkin välitön havainto tilanteesta esim. tilavuustesti
6
Q
Goswamin tiedonkäsittelymallit?
A
- tiivistänyt tutkimustuloksia lasten strategioista sisällöltään erilaisten tehtävien ratkaisemisessa
- vastasyntyneellä valmiudet havaitsemiseen, muistamiseen ja oppimiseen
- edistyneempiä kognitiivisia toimintoja havaitaan jo puolen vuoden iässä (esim. päättely ja ongelmanratkaisu)
- pyrkimys jäsentää tietoa ja syy-yhteyksien löytäminen ja selitysten löytäminen ovat lapsen kognitiivisen toiminnan rakenteellinen piirre.
- tietoa karttuu ympäristön vuorovaikutuksen kautta ja havainnoimmalla
7
Q
Bioekologinen malli?
A
- Bronfenbrenner ja Morris
- kehityksen keskeiset kuvaajat ovat prosessi eli tapahtumasarja, yksilö, ympäristö ja aika
- proksimaaliset prosessit, eli päivittäiset toimnnot, sisältävät sekä henkilöiden välistä vuorovaikutusta että esineden parissa tapahtuvaa tutkimista, koekilua ja kuvittelua
- kehitykseen yksilö toiminnan tulee olla säännöllistä, pitkäkestoista ja muuttua monimutkaisemmaksi
8
Q
Mitkä asiat vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun ja siihen, että lapsi hakeutuu tiettyihin toimintoihin?
A
- henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten sosiaalisuus, aktiivisuus tai varautuneisuus
- taidot ja niiden rajoitteet
- aistitoiminnan rajoitteet
- erityislahjakkuus
- palaute
9
Q
Bronfenbrennerin ja Morriksen kuvaamat vuorovaikutuksen tasot?
A
- mikrosysteemi
- mesosysteemi
- eksosysteemi
- makrosysteemi
- kronosysteemi
10
Q
Mikrosysteemi?
A
- lapsen välitön elinympäristö, jonka kanssa päivittäisessä vuorovaikutuksessa
- koti, päivähoito, koulu ja toverit jne.
11
Q
Mesosysteemi?
A
- ne ympäristön suhteet, joita yksilön mikrosysteemeillä on keskenään yhteys
- esim. koulun ja kodin yhteydet
12
Q
Eksosysteemi?
A
- ympäristöä, joiden kanssa lapsi on vain välillisessä vuorovaikutuksessa
13
Q
Makrosysteemi?
A
- koostuu yhteiskunnan laeista, säädöksistä, instituutioista ja palvelujärjestelistä, kuten normit ja odotukset
14
Q
Kronosysteemi?
A
- sitä historiallista aikaa, jota yksilö elää
15
Q
Transaktionaalinen tarkastelu?
A
- Sameroff
- kehitys lapsen sisäisten takijöiden ja ympäristön vastavuoroinen vuorovaikutus
- vanhempi käyttäytymisellä ohjaa lapsen toimintaa ja lapsi ominaispiirteillään vakuttaa vanhemman käyttäytymiseen
16
Q
Vastasyntyneen lapsen kyvyt puheäänteen havaitsemisessa?
A
- valmius ottaa vastaan puheta
- erottaa kielelle ominaisia piirteitä muista äänistä
17
Q
Minkä ikäisenä omalle kielelle herkistyminen tapahtuu?
A
- muutaman kuukauden ikäisenä
- altistuessa omalle kieliympäristölle, “tarpeeton” herkkyys vähenee ja korvautuu äidinkielen tarkentuvalla hahmottamisella
- puheen runsas kuuleminen synnyttää pysyviä muistijälkiä
18
Q
Hermoverkkojen järjestyminen ja siihen vaikuttavat asiat?
A
- kyse hermosolujen välisten yhteyksien (synapsien) syntymisestä, hermosolujen karsiutumisesta ja yhteyksien järjestymisestä
- ohjautuu pääasiassa geneettisesti
- myös niihin kohdistuva ärsytys vaikuttavat geenien aktivoitumiseen
19
Q
puolen vuoden ikäisen lapsen kehitys havointojen suhteen syntymästä lähtien?
A
- vastasyntynyt hahmottaa ääriviivat lähellä olevan hoitajan kasvoista
- n. 1 kk:n aikana lapsi pyrkii kääntämään päätä ja tavaoittelee äänen lähdettä
- n. 2,5 kk:n ikäisenä valmius havaita ihmisten ja esineiden muotoja ja värjeä
- n. 3,5 - 6 kk myöhemmin lapsi kiinnostuu kuvioista ja hahmottaa kuvion taustastaan
- alle 6 kk:n ikäisen pystyy kategorisoimaan, eli kyky nähdä esineiden ja asioiden välillä samanlaisuutta
20
Q
lapsen havintojen kehittyminen 6-8 kk:n ikäisenä
A
- kategorisoinnin myötä vierastavat uusia ihmisiä ja ovat varovaisempia vieraissa tilanteissa 6-7 kk:n ikäisenä
- 7-8 kk:n ikäiset lapset seuraavat katseella liikkuvia esinettä ja pyrkivät etsimään se, jos piilotetaan -> kohteen pysyvyyden havaitseminen
21
Q
liikkumisen merkitys lapsen kehityksen kannalta?
A
- ympäröivän maailman hahmottaminen edellyttää lapselta liikkumista
22
Q
kokemusten saannin vaikuts herkkyyskausien aikana?
A
- Eläinkokeissa todistettu, että eläin menettää valmiutta oppia havaitsemaan ympäristön piirteitä, jos eläimen silmät peitetään hermoston kehityksen kriittisessä vaiheessa
23
Q
Lpasen oppimiselle pohjaa luovat asiat?
A
- herkistyminen (sensitaatio)
- tottuminen (habituaatio)
- muutokseen reagointi (dishabituaatio)
24
Q
Lapsen oppimista voi kuvata seuraavien ilmiöiden avulla:
A
- valmius reagoida toisiinsa yhteydessä oleviin asioihin
- kyky jäljitellä mallin mukaan
- taito hahmottaa tietoisesti asioiden välisiä yhteyksiä
- kyky toimia ensin implisiittisesti yhteyksien mukaan
- sen jälkeen niitä koskevia kielellisä selityksiä huomioon ottaen
25
Habituaatio?
- herkistyminen
- Olennainen osa oppimista
- toistuvasti esiintyvän arsykkeeseen suuntautuvan reagoivuuden tai tarkkaavaisuuden vähenemistä
- tehokkuuden mittana, miten nopeasti suuntautuminen toistettuun ärsykkeeseen vähenee ja huomio kiinnittyy uuuteen ärsykkeeseeen.
26
Lapsille tärkeitä tiedonkäsittelyn taitoja?
- valmius tunnistaa, vertailla ja luokitella havaintoja
| - kyky muodostaa mentaalisia representaatioita, eli sisäisiä mielikuvia ja palauttaa niitä muistista
27
Lasten analogiapäättely ja syy-seuraussuhteiden etsiminen?
- keskeistä jäljitteleminen
- pystyvätä analogiapäättelyyn tietyissä tilanteissa ensimmäisen elinvuoden aikana
- analogiapäättelyä osoittaa, että lapsi sulauttaa uuden toiminnan kohteen vanhoihin tietorakentaisiin
- pienen lapsen analogiapäättely perustuu havainnoista saatuun tietoon
28
Inhibitio?
- taito ehkäistä toimintaa, mitä tehokas oppiminen edellyttää
- valmiutta oman toiminnan ohjaamisesta ja kontroimisesta sekä tarkkaavaisuuden valikouvasta suuntautumisesta
- edellytys toiminnan suunnittelulle ja itsesäästelyn kehitykselle
- kehittyessä lapsi pystyy paremmin viivästämään reaktoitaan
29
Minkälainen on sikiön kehitys?
- kefalokaudaalista, eli päästä jalkoihin
| - proksimodistaalista, eli keskiviivasta ääriosiin
30
Motorisen kehityksen prosessiorientoitunut tarkastelu?
- lähtökohtana, että motorinen kehitys ei ole vain merkki hermostossa tapahtuvasta kypsymisestä
- tarkasteltava myös ympäristön aktiivisesti suuntautuvaa ja ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa toimiva yksilö
- esim. kävelemisen edellytykset
31
Lapsen motoriikan kehitys ensimmäisen vuoteen asti?
- Ensimäisellä vuosikolmanneksella (0-4 kk) tarrtumisen liittyvät toiminnot ja kokonaismotoriikkaa edustavat pään kääntäminen ja kierähtäminen ja takaisin
- Toisella vuosikolmanneksella (5-8 kk) esineiden käsittelyä ja opettelee istumista ja liikkumista ryömimällä ja konttaamalla.
- Nämä yhteydessä lapsen kykyyn tutkia ympäristö ja näin hienomoriikka kogn. taidot
- Kolmas vuosikolmannes (9-12 kk) tarttumisotteen tarkentuminen, pinsettiote ja nousevat pystyyn ja alkavat liikkumaan tuen avulla
- vuoden iässä ensimmäiset askeleet ilman tukea
32
Campos motoriikan kehittymisestä?
- motoristen taitojen kehittymisessä on kyse kehityksellisestä siirtymästä , jotka muutta lapsen havaintotoimintoja ja tilaan liittyviä kognitioita
33
motorisen kehityksen yhteys kielelliseen ja kognitiiviseen kehitykseen?
- varhaisen kehityksen viivästymä yhteydessä myöhempään kielelliseen kehitykseen, erityisesti jos suvussa lukemisvaikeuksia
- varhaisen motoriikan hallinnalla merkitystä lapsen myöhemmälle kognitiiviselle kehitykselle (Campos, Thelen)
- itsenäisen liikkumisen ja tutkimisen mahdollisuus kehittää motorisia-, havainnointi ja tiedonkäsittenyn taitoja ---> rakentaa pohjaa kogn. ja kielelliselle kehitykselle
34
Millä käsitteillä kuvataan lapsen ja aikuisen välinstä hoivakäyttäytymistä?
- sensitiivisyys, eli vanhemman herkkyys tunnistaa lapsen tarpeet
- responsiivisuus, kyky vastata niihin oikea-aikaisesti
- vanhempien oikein ajoitetulla toiminnalla vauva kokee varhain olevansa aktiivinen toimija ja saavansa käyttäytymisellään aikaansa muutoksia ympäristössään
35
Lapsen itku?
- itkulla vauva ilmaisee tunne- ja tarvetiloja
- itku saa aikauien reagoimaan
- lapsi ilmaisee itkulla nälkää, kipua tai hakee sosiaalista vuorovaikutusta
36
Lapsen hymy/ääntely?
- Lapsi viestii tällä tavalla muutaman kk:n iässä
- ihmiskasvot nähdessä lapsi hymyilee
- hymy ensin refleksin kaltainen ilmiö ja se muuttu ehdolliseksi refleksiksi
- hymy on sosiaalisen toiminnan merkki ja lähtökohta kommunikaation ja kielen oppimisen myöhemmälle kehitykselle
37
Intuitiivinen vanhemmuus?
- vaistonvarainen vanhemmuus (Papousek ja Papousek)
- ominaista lapselle suunnatun puheen yksinkertaisuus, hitaus ja toistuva rytmi ja äänenäainojen vaihtelu
- vuorovaikutksessa lapsi oppii, miten herättää vanhempien huomion ja saada lohtua ja turvaa
- lapsi myös opppii omaa arvoa ja että voiko ihmisiin luottaa
- kokemuksne vaikuttavat lapsen tapaan tulkita ja käsitellä ympäristöä ja tunteitaan
38
John Bowlby kiintymyssuhdeteoria?
- vastavuoroinen suhde ---> lapsen kiintymisestä vanhempaan ja vanhmman kiintyminen lapseen
- Vanhemmalla halu hoivata lasta ja luoda tunneside lapseen
- Lapsi saa vanhemmalta ravintoa ja turvaa
- jos lapsen tarpeet kunnossa, lapsella jää voimavaroja ympäristön tutkimiseen, oppimiseen ja uusien taitojen harjoittamiseen
- vanhemman emotiaalinen saatavilla olo
39
Lapsen kokema turvallisuuden tunne?
- lapsi pyrkii löytämään tasapainon ympäristön tutkimisen ja turvallisuuden tunteen välillä
- turvallisuuden tunnetta säätelevät sisäiset työskentelymallit --> muotoutuvat toistuvista kokemuksista hoivaajien kanssa
- sisäiset mallit läheisyydestä, turvasta ja omasta arvosta ovat yhteydessä siihen, miten lapsi vastaa kehityshaasteisiin ja toimii uusissa tilanteissa
40
Vanhemma emotiaalinen saatavilla olo?
- vanhempien taito reagoida lapsen myöteisiin ja kielteisiin tunteisiin
- tähdennetään kiintymissuhdeteoriassa
- emotianaalinen läsnäolo ja kannustus vahvistavat lapsen turvallisuuden tunnetta ja rohkaisevat häntä tutkimaan ympäristöön myös stressitilanteissa
41
Lapsen varhasen kommunikaation tavoitteet?
- pyrkiä saamaan toiselta ihmiseltä huomiota, missä lapsen tavoitetta palvelevat katseet, ääntely, ilmeet, liikkeet ja eleet
- Jaettu tarkkaavaisuus, lapsi kohdistaa huomion samanaikesti esineeseen ja aikuiseen. Aikuinen huomioi samanaikaisesti eineeseen ja lapseen
42
Esikielellisen kehityksen kome vaihetta?
- Adamson ja Bakeman
- kahdenvälinen/ ei-tavoitteellinen vaihe (0 --> 5-6 kk)
- kahdenkeskeinen, muutaman minuutin kestoinen vuorovaikutus hoitajaan
- tarkkailee ja toistaa hoitajan kasvonilmettä ja pyrkii matkimaan ääntelyä
- muodostaa keskustelun mallit, eli protokeskustelut
- loppuvaiheessa laps oppii vuorovaikutuksen perussäännöt
- kolmenvälinen/ tavoitteellinen (6-8 kk--> 1,5 v.)
- aktivoituu, kun vauva kiinnostuu ympäristön esineistä ja suuntautuu tutkimaan ja käsittelemään niitä
- kyky seurata toisen ihmisen katsetta kehittyy
- katseella koittaa jakaa huomion kohteen hoivaajan kanssa
- osoittelee esineitä
- Esikielellisen ja kielellisen kommunikaation rinnakkain esiintyminen (12 - 24 kk)
- kolmas vaihe päällekkäin toisen vaiheen kanssa
- puheen tuottaminen alkanut
- sanojen kanssa käytetään runsaasti esikielellisen kommunikaation muotoja
43
Lapsen ääntelyn varhaiskehitys?
- Lapsella synnynnäinen valmius reagoida kielellisiin ärsykkeisiin ja havaita kielen prosodiikka -> luo pohjaa äänteiden oppiselle ja artikulaation kehittymiselle
- varhaiskehitys noudattaa univeraalia kehityskulkua
- vastasyntyneellä refleksiivistä ja vegetatiivista ääntelyä
- vähitellen ääntely muistuttaa jotakin äännettä (a-, ä-, i-)
- tämän jälkeen hengitysjakson aikana esiintyvä yhtäjaksoinen ääntely
- puolen vuoden jälkeen ääntely muistuttaa kielen äänteellisiä ominaisuuksia ja oman kielen ulkopuoliset äänteet karsiutuvat pois
44
Miten lapsi hyötyy ääntelemisestä?
- toistuva ääntely voimistaa lapsen äänihuulia ja niiden toimintaa ohjaavaa hermostollista säätelyjärjestelmää
- Äänteiden jäljittely = kuuloaistilla havaittujen erojen huomaamisesta + taito hallita äänihuulia
45
Ääntelyn kehitys puolen vuoden jälkeen?
- puolen vuoden jälkeen ääntely muistuttaa kielen äänteellisiä ominaisuuksia ja oman kielen ulkopuoliset äänteet karsiutuvat pois,
- 6-7 kk. aikana alkaa jokeltelu
- -> tyypillistä konsonantti+ v. okaalitavu (mamama)
- -> tärkeä vaihe lapsen kehitykselle, koska luo perustan kielen oppimiselle
- -> aikuisten jokeltelulle antama merkitys kannustaa lasta
- -> monipuolinen konsonantteja sisältävä jokeltelu yhteydessä, hyvään kielelliseen kehitykseen
46
Lapsen kielen kehityksen perustan mukaiset synnynnäiset valmiudet?
- Elisabeth Bates
1. erityinen kiinnostus lähellä oleviin pieniin esineisiin. Lapsi seuraa niitä katseella ja haluaa koskea ja maistaa sitä
2. suuntautua muihin ihmisiin, kuunnella puheääntä ja seurata katseella eleitä ja ilmeitä --> vanhempie vaistonvarainen vanhemmuus lapsen vuorovaikutukselle otollista
3. taito yhdistää eri aistihavaintoja. (kynä ja kuva pallosta ja kynästä esimerkki)
4. havaintoihin ja motoriikkaan liittyvien aivoalueiden järjestäytymistä yhteistyötä aivoissa jo sikiövaiheesta lähtien --> perusta havaintojen ja motoriikan nopealle vastavuoroiselle kehitykselle
5. vauvan aivojen erinomainen, nopeaa oppimista tukeva tiedonkäsittelykyky
47
lapsen synnynnäisten valmiuksien kehittyminen?
- Elisabeth Bates
- 1 v. lopussa nähdään, miten valmiudet liittyvät yhtee, muodostavat uusia valmiuksia ja luovat kielen kehityksen toiminnallista perustaa
- syntyy jaettu tarkkaavaisuus --> rekentavat puitteet esineiden ja asioiden nimien oppimiselle ja sanavaraston kasvulle
- lapsi oppii jäljittelemään, eli oppii paremmin yhdistämään eri aistikanavista tulevaa tietoa. --> poimii ympäristöstä toimintoja, eleitä ja ääniä
- uudet valmiudet toimivat uusien taitojen kehittymisen pohjana
- jaettu tarkkaavaisuus mukana synnyttämässä valmiutta mielen teoriaan, eli mielen malliin --> taito ajatella, mitä muut ajattelevat tai mitä toisten ihmisten mielessä liikkuu (keskeinen sos. tilanteissa)
- ekan 3:n vuoden aikana lapsella on taito omaksua sanoja hämmästyttävän nopeasti
48
Miten lapsen sanan tuottaminen ja ymmärtäminen toimii?
- lapsi ymmärtää sanoja ja kieltä ennen kuin pystyy tuottamaan niitä
- elekielen kommunikaatio on silta kielen ymmärtämisen ja tuottamisen välillä
49
Miten sanojen muodostuminen kehittyy?
- sanojen muodostaminen vaatii ääntää sanaa, että käyttää sitä komunikaation välineenä
- sanojen tulkinta on yhteydessä aiempaan sanavarstoon, tietoon ympäristöstä ja kognitiivisista taidoista
- sanat ovat sidoksissa ensin tiettyihin esineisiin (esim. hauhau -> kaikki eläimet)
- 3 v. aikana sanaston nopea kasvu
- 6 v:n käytössä jo yli 10 000 sanaa
- sanaston nopea kasvu yhteydessä lapsen havaintoon
50
2 vuotiaan sanojen käyttö?
- keskeisellä sijalla substantiivit ja verbit
- verbeissä lapset käyttävät toimintaa ilmaisevia sanoja
- tunnistaa myös tunneilmaisuihin liittyviä verbejä
- vähitellen ilmaantuu adjektiiveja, pritkkeleita jne.
51
Suomnekielen taivutusmuotojen omaksuminen?
- taivutusten omaksuminen nopeinta 2-4 v. iässä
- keskim. 5 v. lapset hallitsevat jo taivutusjärjestelmämme perussäännöt
- ensimmäiset taivutusmuodot voivoat olla ulkoa opittua ja arkiekielessä usein esiintyviä muotoja
- sanavartaloiden taivutuksen liittyvät virheet -> lapsen halu soveltaa aktiivisesti oppimaansa mallia uusiin tilanteisiin (esim. ksit, mäkin, jalkalla...)
52
2-3 vuotiaiden taivtusmuotojen kehittyminen?
- 2 v:lla vallitseva aikamuoto preesens ja on sidoksissa välittömiin havaintoihin ja tähän hetkeen
- 2 v. osaavat käskymuodot ja käyttävät imperatiivimuotoisia ilmaisuja
- 2-3 v. käyttävät preesens- ja imperfektimuotoja, taivuttavat verbejä eri persoonissa
- 2-3 v. pystyvät parivertaisulla tunnistamaan esineiden kokoeroja
- 3 v. kiinnittää huomiota esineiden laadullisiin ominaispiirteisiin ja niiden eroihin
- 3 v. tuottaa itse komparatiivimuotoja vertaillessa
- pyrkimys säännönmukaisuuteen taivutusten epäsäännöllisyydestä huolimasta
53
4 vuotiaiden taivutusmuotjen kehittyminen?
- onnistuu superlatiivin muodon käyttä, koska kognitiivisesti vaativampi taito
- käyttää esineiden paikkaa ja sijaintia osoittavia määreitä -> vastakohdista ensi päällä-alla ja sen jälkeen edessä-takana
- 4+ v. tajuavat paikan määritelmän vaihtelevan tarkasteltavan näkökulman mukaan
54
5 vuotiaiden taivutusmuotojen kehittyminen?
- hallitsee äidinkielensä taivutusmuotoja ja sanojen yhdistelemisen perussäännöt
- eri sanaluokkiin kuuluvia sanoja lähes samassa suhteessa kuin aikuisilla arjessa
- osaavat adjektiivien vertailumudot ja harvemmin esiintyviä sijamuotoja
- pystyy käsittelemään puhe-, tapahtuma- ja vertausaikaa toisistaan riippumattomina, mutta koordinoimaan kaikki kolme ajallista hetkeä keskenään
- viikonpäivät, kuukaudent ja vuodenajat
55
Lauseiden muodostaminen lapsilla?
- sanojen yhdistely alkaa 18-24 kk ikäisenä
- ensimmäiset lauseet sähkösanomatyylisiä: ydinsana + sanavarastossa oleva sana
- kaksiosainen rakenne näyttää olevan universaali
- varhaisista lauseista 2/3 joko nimeää jotakin tai ilmaisee toimintaa, esineiden ominaispiirteitä tai omistausta
- 4 vuotiaalla käsky-, kielto- ja kysymyslauseet -> lauseissa apuverbejä ja erilaisia taivutusmuotoja
- 5-6 vuotiailla lasten kieli sisältää jo kaikki suomen kielen peruslausetyypit
56
Tarinankerronnan alkaminen?
- havaittavissa jo toisen ikävuoden aikana
- tuo esille asioita tapahtumista, joihin osallistunut vanhempien kanssa
- aikuiset tuovat tarinaan lisää yksityiskohtia kuljettavat juonta
57
Tarinankerronnan kehittyminen lapsilla?
- tarinoita oma-aloitteisesti 2-3 vuotiaina
- 3-5 v. tarinat pitenevät ja yksityiskohtien määrä lisääntyy
- 3,5 v. yhdistävät keskimäärin kaksi tapahtumaa
- 4 v. koostuvat useammista tapahtumista, mutta voivat jättää oleellisia juttuja kertomatta
- 5 v. pystyy kertomaan johdonmukaisesti ja ajallisesti oikein etenevän lyhyen tarinan
- 6 v. osaa toistaa tärkeät yksityiskohdat
58
miksi tarinankerrontataitoon on tärkeää lapselle?
- ne ovat lapsen koulumenestyksen ennustajia
- lapsi ilmaisee toisille ajatuksiaan ja tunteitaan
- antaa lapselle mahdollisuuden puhua vanhempien kanssa yhteisistä jutuista
- tärkeitä myös tilanteet, missä lapsi joutuu ponnistelemaan saadakseen kuulijan huomion -> kehittää sosiaalisia huomiointi taitoja
59
Miten lapsen tarinankerronta on kuulijasta riippuvainen?
- lapset kertovat aikuisille pitempiä ja monimutkaisempia tarinoita kuin ikätovereille
- vieraammalle aikuiselle yksityiskohtaisempia tarinoita, koska tutut jakavat lapsen kanssa tarinaan liittyviä kokemuksia
- lapset tarkempia raportoinnissa ystävälliselle ja ymmärtäväiselle kuin etäiselle ja viileälle
60
Miten vanhemmat voivat vaikuttaa lasten tarinankerrontataitoihin?
- antamalla puheevuoroja, rohkaisemalla ja kannustamalla jatkamaan
- kysymällä tarkentavia kysymyksiä: "kuka""mitä" ja "miksi" --> suuntaavat lasten huomiota syy-seuraussuhteita pohtivaan ajatteluun ja tarkkaan kielelliseen ilmaisuun
61
Miten eri tavalla voi tulla kaksikieliseksi ja sen vaikutukset?
- Luonnollinen kaksikielisyys, jos molemmat vanhemmat puhuvat eri kieltä
- -> vanhemmilta edellytetään johdonmukaista kielenkäyttöä
- -> tunnesuhteiltaan lämpimässä ympäristössä lapsi oppii molempia kieliä joustavasti
- Alisteisesti, että toista kieltä ymmärretään toisen kautta
- ->esim. koulun kaksikielisyys, tai jos vanhemmat muuttavat eri maahan (vapaaehtoista ja positiivista)
- -> esim. maahanmuuttajalapset, joilla ei ole valinnan mahdollisuutta, jos haluavat selviytyä
62
Puolikielisyys?
- jos lapsi ei hallitse kumpaakaan kieltä riittävästi
- kaksikielisen ympäristön vaikutukset ovat kielteisiä
- puuttellinen sanavarasto
- ilmaisujen niukkuus
- kielten rakenteet sekoittuvat toisiinsa
63
Kaksikielisyyden kehityksen 3 vaihetta?
1. - ulottuu kahteen ikävuoteen
- yhdistelevät sanoja kahden kolmen sanan lauseiksi
- sanavarasto voi olla kummassakin kielessä suppeampi
- sanojen määrä vastaa kuitenkin yksikielisten lapsen hallitsemiin sanamäärään
2. - käyttää ilmaisuja, missä sanoja molemmista kielistä
- vahvemman kielen keskeiset ominaispiirteet voivat yleistyä opittavaan kieleen
3. - osaa mukauttaa kielenkäyttöä puhetilanteiden ja -kumppaneiden mukaan
- osa tutkijoista ajattelevat, että tämän vaiheen jälkeen voidaan puhua todellisesta kaksikielisyydestä
64
Miten emotianaalinen side vaikuttaa kaksikielisyyteen?
- lapsi oppii sen vanhemman kieltä nopeampaa, johon sillä on vahvempi emotionaalinen side
65
kakiskielisyyden oppimiseen vaikuttavat tekijät?
- Hoff ja Place
- kuinka paljon kumpaakin kieltä lapsi kuulee
- millaista sanoastoa ja lauserakenteita käytetään
- kohdentuuko puhe omiin toimintoihin
- puhuuko vanhempi myös toista äidinkieltä
- onko vanhempia sisaruksia
66
Kaksikielisyyden edut?
- Bialystok
- suoriutuvat paremmin tehtävistä, jotka vaativat tietoista ja erittelevää suhdetta kieleen
- herkempiä havaitsemaa ei-kielellisiä viestejä
- edistää kielellisiä taitoja ja heijastuu myönteisesti kouluoppimiseen
67
Millä tavalla muistin kehityksessä taloudellisuus näkyy?
- jokaista kokemusta ei tallenneta erillisenä vaan niistää muodostetaan sisäinen mielikuva, joka yhdistää kokemuksen eri piirteitä lapsen kognitiivisen omaksumis kyvyn mukaan
- ensimmäisten elinvuosina lapset omaksuvat kategorioita
68
Mitä hyötyä on pysyvistä mielikuvista?
- lapsi pystyy ennakoimaan tulevia tapahtumia
- palauttaa mieleen aikaisempia kokemuksia
- jäsentää tapahtumia olemassa olevan tiedon pohjalta
- esittää mielikuvia itselleen ja toisilleen toiminnan kautta
- mahdollistaa viivästetyn jäljittelyn --> edellyttää lapselta havainnoivaa oppimista ja tapahtuman jäsentämistä
69
Mitä erilaisia muistisuorituksia on olemassa?
- mieleen painaminen
- muistista palauttaminen
- -> tunnistamista
- -> aktiivista palauttamista
- tunnistamista, silloin kun päätellään mitä on aiemmin nähnyt
- palauttamista, kun joutuu tuottamaan puuttuvat havaintokohteet muistista
- tunnistamisen suoritukset parempia kuin palauttamisen
70
Pitkäkestoinen muisti lapsilla?
- tallentuu aiemmin opitut tiedot, taidot ja kokemukset, joiden avulla lapsi käsittelee uusia tilanteita
- -> ohjaa mihin lapsen tarkkaavaisuus suuntautuu uudessa tilanteessa ja mitä menee lyhytkestoiseen muistiin
- episodisessa muistissa tapahtumat jäsentyvät lapsen mielessä tietyn käskirjoituksen, eli skriptin mukaisesti
71
infantiili amnesia?
- ilmiötä, missä ihmiset eivät muista ennen kolme vuotta tapahtuneita asioita
- Sigmund Freudin mukaan koskee tunteisiin liittyviä, taraumaattisia tapahtumia, joita on repressoitu
- varhaiset muistot luokitellaan eri tavalla kuin myöhäisemmät muistot --> varhaiset fyysisen toiminnan ja havaintojen avulla. myöhäisemmät kielen ja käsitteiden avulla
- muistiin tallentamiseen merkittävät subkortikaaliset limbiset väliaivorakenteet eivät ole 2-3 vuotiailla täysin toimintavalmiita
- naiset pystyvät palauttamaan muistikuvia miehiä enemmän
72
Mitkä asiat aiheuttavat lasten välillä eroja muistisuorituksiin?
- Goswami
- käytössä oleva tietoperusta ja sen laatu
- se miten lapsi on omaksunut erilaisia muististrategioita, kuten mieleen palautus, ryhmittely ja jäsentely
- tietoinen omasta metamuistista, eli kyvystä ohjata ja säädellä omia muistisuorituksia, arvioida oman muistin heikkoja ja vahvoja puolia
- prosessointikyvyn kehitys eli valmius työstää asiaa mielessä
73
Mitä onnistuminen sosiaalisissa tavoitteissa vaatii lapselta?
- empatiakykyä, eli taito tehdä havaintoja toisten tunteista, ajatuksista ja aikomuksista
- kykyä arvioida ja ennakoida oman toiminnan seurauksia
- ymmärtää omia tunteita ja ilmaista niitä tilanteeseen sopivalla tavalla
----> onnistuminen yhteydessä kognitiivisiin taitoihin, minäkuvaan ja asemaansa ryhmässä
74
Mistä eri alataidoista sosiaalinen kompetenssi muodostuu?
- itsesäätely ja tunnetaidot
- sosiokognitiiviset taidot
- sosiaaliset taidot
- kiinntymyssiteet ja osallisuus
75
Mitä voidaan pitää sosiaalisen käyttäytymisen perustana?
- konstruktiivisuutta, joka on ulospäinsuuntautuvaa, mielijohteiden ja tunteiden hallintaa ja pyrkimys sovittaa yhteen omia ja toisten toiveita yhteistoiminnassa
76
Miten lasten sosiaalisuus kehittyy?
- sosiaalinen kompetenssi laajenee 3-6 vuoden välillä
- kielitaito mahdollistaa uudenlaisen sos. känssakäymisen --> mielikuvitus- ja roolileikit
- ryhmässä lapsi ymmärtää sos. suhteiden pysyvyyttä
- ystävä- ja toverisuhteet
- esikouluikää lähestyessä lapsi kykenee vastavuoroiseen kanssakäymiseen
77
vanhempien suora ja epäsuora vaikutus lasten sosiaalisten taitojen omaksumisessa?
- Parke
SUORA VAIKUTUS
- toimnnot, jolla vanhemmat pyrkivät vahvistamaan lasten sos. taitoja esim. järjestämällä lapselle leikki tilanteita muiden lasten kanssa
- aikuisten puuttuminen tarvittaessa voi antaa lapselle uusia oppimismahdollisuuksia
- liikaa puuttuminen voi estää lasten omaa aloitteellisuutta ja kekseliäisyyttä
EPÄSUORA VAIKUTUS
- perheen ilmapiiri ja vanhempien keskinäiset ja lasten ja vanhempien väliset vuorovaikutussuhteet
78
Sosiaalisen tiedonkäsittely ensimmäinen vaihe?
- Crickin ja Dodge, Aro ja Adenius-Jokuvuori, Salmivalli, Poikkeus
- lapsi suuntautuu sosiaaliseen tilanteeseen havainnoimalla ulkoisia ja siäisiä vihjeitä esim. puheet ja ilmeet
- tutussa ympäristössä huomio kiinnittyy eri asioihin kuin vieraissa
79
Sosiaalisen tiedonkäsittelyn toinen vaihe?
- tulkitsevat havaintoja ja muodostavat käsityksensä tilanteesta henkilöiden aikomuksista
- osa lapsista tulkitsee aiempien kokemusten mukaan ja osa vihjeiden perusteella
80
Sosiaalisen tideonkäsittelyn kolmas vaihe?
- lapsi valitsee toimintastrategian
- valintaan vaikuttaa se, miten paljon lapsi pystyy ennakoimaan toimintansa seurauksia
- toimintatavan valinta on joko tietoinen tai tiedostamaton ratkaisu ja yhteydessä lapsen tulkintaan
- --> lapsi ei pysty ennakoimaan pitkäaikaisia seurauksia vaan toimintaa ohjaa mielihyvää tuottavat välittömät tavoitteet
- --> lapsen käsitys itsestä ja rohkeus toimia sos. tilanteissa vaikuttavat myös tähän
81
Leikki?
- sisäisesti motivoitunutta, vapaaehtoista toimintaa, johon lapsi luontaisesti suuntautuu
- lapselle tärkeää leikin tuottama toiminna ja keksimisen ilo, ei lopputulos
- leikit monipuolistuvat sosiaalisten, motoristen ja tiedollisten taitojen myötä
82
Leikkiminen ensimmäisen vuoden aikana?
- eniten toiminta- ja esineleikkejä
- liikkuvia, kestoltaan lyhytaikaisia ja teemaltaan nopeasti vaihtuvia
- 1 v:n lopussa esinetoiminnot eriytyvät --> syntyy pysyviä mielikuvia esineiden keskinäisistä yhteyksistä ja käyttötavoista
83
Leikkiminen 2 v:n aikana?
- 2 v:n alussa symboliset leikit --> alussa kohdistuu itseensä, myöhemmin esineisiin ja ihmisiin, kun lapsen pyrkimys komminunikointiin kasvaa
- -> ominaista, että antaa esineille uuden merkityksen ja toistaa itselle tehtyjä toimintoja leluille
- -> tärkeitä emotiaaniliselle kehitykselle ja yhteydessä myöhempään kielitaitoon
- -> 1 v osaa juoda tyhjästä kupista, muttei tarjota muille
84
Leikkiminen 3v+ aikana?
- 3 v+ kiinnostuneita rakenteluleikeistä --> alussa lyhytkestoisia ja edellyttää, että on materiaalit ja työkalut
- -> tilan ja suhteiden ymmärtämistä, materiaalin tuntemusta, käden motoriikan taitoja, pitkäjänteisyyttä, tarkkaavaisuutta, luovuutta ja kekseliäisyyttä
- -> neuvottelutaitoja ja ristiriitojen ratkaisemista
- Roolileikit, joiden suunnittelu vähäistä, lyhytkestoista ja tarvitsevat aikuisen apua
- -> tärkeitä yhteistoimintoja ja vaikutustaitoja
- -> sisältyy runsaasti kuvitteellista leikkiä
85
Leikkiminen 5v+ aikana?
- kiinnostuvat sääntöleikeistä, kuten muisti-, kortti- ja lautapelit
- sääntöjä tarvitaan piha- ja ulkoleikeissä
- pihaleikit vähentyneet ja tilalle varhainen harrastaminen (Kalliala)
- pihaleikeissä oppii neuvottelutaitoja ja toimeentuloa eri-ikäisten kanssa
86
fyysisyys lasten leikeissä?
- läsnä kaikenikäisten lasten leikeissä, mutta aktiivisuus vaihtelee lapsen mukaan
- yhteydessä neurologiseen kehitykseen ja lihasten koordinaation kehitykseen
- muiden lasten tai vanhempien kanssa
- mahdollistavat tunteiden ja mielialojen sekä leikkijöiden keskinäisen kiintymyksen ilmaisemisen
87
Mitä kaikkea lapsen leikki heijastaa?
- lapsen motorisia, tiedollisia ja sosiaalisia taitoja
- tietoa kielenkäytöstä, tarkkaavaisuudesta, tiedonkäsittelystä ja kyvystä muodostaa mielikuvia
- ymmärtääkö ja havaitseeko lapsi, mitä muut kokevat
- onko ikätasonsa mukainen kielenkäyttö, tilan hahmottaminen, sosiaalisuudltaa ja liikkumiseltaan
- lapsen kasvuympäristön ominaispiirteitä ja kiintymyssuhdetta hoitajiinsa
88
Mihin kaikkea leikkiä voidaan käyttää?
- muodostamaan luottamuksellista suhdetta lapseen
| - lapsen kehityksen arviointiin, kasvatukseen, opetukseen ja kuntoutuksen välineeksi
89
Leikkiteemat?
- Leikkiteemat heijastavat lapselle tärkeitä ja emotionaalisesti koskettavia asioita
- samat toistuvat teemat, kaavamaisuus, suora tai epäsuora agressiivisuus, heikko ristiriitojen sietokyky ja puuttelliset ratkaisukeinot --> merkkejä käyttäytymisen taustalla olevista ongelmista
90
Lapsen itsetuntoa edistävät asiat leikeissä?
- aikuisen mukaantulo ja myöhnteinen huomio
| - yhteisleikkien emotiaanaalinen perusta, kun lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi vertaisryhmässä
91
goodness-of-fit?
- Chess ja Thomas
- lapsen kehitykselle suotuisaa kasvuympäristöä, jossa ympäristön ominaisuudet ja odotukset sekä lapsen kyvyt, motivaatio ja temperamentti sopivat yhteen
92
Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus?
- scaffolding, Bruner
- toimii lapsen kehityksen tukirankenteena
- aikuinen pyrkii sovittamaan vaatimuksiaan lapsen kehitystasoon
- kun lapsi hallitsee jonkin toiminnon, hän pyrkii lisäämään tilanteen vaativuutta, että se motivoi lasta
- Bronfenbrenner ja Morriksen bioekologinen malli
93
Miten Sameroff tarkastelee lapsen kehitystä?
- nature vs nurture
- sisäisten tekijöiden ja ympäristön vastavuoroinen vuorovaikutus
- vanhempi ohjaa käyttäytymisellään lapsen toimintaa ja lapsi ominaispiirteineen vaikuttaa vanhemman käyttäytymiseen
- kasuympäristön kokemukset välttämättömiä lapsen maailman jäsentelytaitoon, mutta kokemukset eivät selitä lasten välillä havaittuja yksilöllisiä eroja
94
Miten Vygotsky tarkastelee lapsen kehitystä?
- zone of proximal development
- lähikehityksen vyöhykkeellä, missä aikuinen tai taitavampi toveri auttaa lasta uusien taitojen omaksumisessa
- kumppanin avulla lapsi pystyy ratkaisemaan tehtäviä, joihin ei yksin kykene
- vaativat kogn. toiminnat saavat alkunsa yhteistoiminnasta ja sisäistyvät lapsen omiksi rakenteiksi
- tekee eron lapsen aktuaalisen ja petentiaalisen kehitystason välille
95
Mitä tarkoitetaan kehityksen kriittisellä vaiheilla?
- sellaisia ikäkausia, jolloin lapsi on biologisesti valmistautunut omaksumaan tietyn käyttäytyn käyttäytymisen, esim. motoriikan tai kielen kehittyminen
96
Mitä tarkoitetaan sensitiivisellä kaudella?
- oppiminen jollakin tietyllä kehityksen alueella on nopeaa ja lapsi on herkistynyt ympäristön vaikutukselle, esim kielen oppiminen ikävälillä 1,5-3 v.
97
Suojaava tekijä?
- tukee lapsen myönteistä kehitystä ja auttaa sopeutumaan riskitekijöistä huolimatta
- esim. joku läheinen ihmissuhde
- suojaavalla tekijällä voi joskus olla sekä suojaava että riskeille altistava vaikutus, esim. sosiaalisesti varautuneisuus
98
Miksi riskitön kasvuympäristö on huono asia?
- voidakseen kehittää selviytymistaitoja lapsen tulee kohdata vaikeuksia
- kodin tuen ja suojaavien tekijöiden tarkoitus auttaa lasta käsittelemään lasta vaikeita tilanteita ja oppimaan niistä
99
Mitä suotuisia tekijöitä lapsen ja vanhemma leikki- ja lukuhetkiin sisältyy?
- turvallisuuden tunne ja saa palautetta itsestään sekä omista taidoistaan
- voi käsitellä päivän tapahtumia, pettymyksiä tai ilonaiheita ja saa lohdutusta, tukea ja kiitosta
- lapsilla määrittävä rooli , että he valitsevat aikuisten tarjoamista vaihtoehdoista kiinnostuksiinsa, kykyihinsä ja senhetkiseen mielentilaansa soveltuvaa toimintaa
