Luento 7 Flashcards

(78 cards)

1
Q

Normaalimikrobistolla tarkoitetaan

A

jatkuvasti läsnä olevia mikrobilajeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Vaihtuvalla mikrobistolla tarkoitetaan

A

ajoittain ilmeneviä lajeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Kommensalismi

A

yksi organismi hyötyy, toinen ei hyödy eikä kärsi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mutualismi

A

molemmat organismit hyötyvät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Parasitismi

A

yksi organismi hyötyy, toinen kärsii

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Valtaosa normaalimikrobistosta luonteeltaan

A

kommensalistisia

esim. rauhasten eritteitä ravinteinaan käyttävät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Paksusuolen normaalimikrobisto on luonteeltaan

A

mutualistisia,

tuottavat K-vitamiinia ja käyttävät ravinnokseen ei-imeytyviä molekyylejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Solunsisäiset loiset ovat luonteeltaan

A

parasiitteja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Mikrobien välinen antagonismi

A

Kilpailu elintilasta ja ravinteista: suojaa patogeenisiltä bakteerilajeilta ja estää tiettyjen lajien liiallisen kasvun
Tasapainon horjuessa opportunistisia infektioita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Ruoansulatuskanavan normaalimikrobisto

A

E. coli ja muut bakteerit tuottavat lajispesifisiä bakteriosiineja, rajoittaa mm. Salmonella-kantojen kasvu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Clostridium difficile –antibioottiripuli

A

Normaalitilanteessa paksusuolen normaalimikrobisto estää C. difficilen liikakasvun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Candida albicans -vaginiitti

A

normaalitilanteessa vaginan Lactobacillus –bakteerit ylläpitävät pH:n välillä 3-4; pH:n noustessa C. albicansin kasvu kiihtyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Patogeeni on

A

tautia aiheuttava mikrobi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Virulenssi

A

taudinaiheuttamiskyky

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Virulenssitekijä

A

mikrobin ominaisuus joka lisää kykyä tunkeutua isäntäorganismiin ja/tai välttää immuunijärjestelmän aktivaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Infektion kulku

A
  1. Kontakti
  2. invaasio
  3. kolonisaatio
  4. eliminointi tai infektiosairaus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Altistusreitit: limakalvot

A

ruoansulatuskanava, hengitystiet, konjuktiiva, virtsatiet ja sukupuolielinten limakalvot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Altistustiet: Iho

A

rauhastiehyet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Altistustiet: Parenteraalireitti

A

haavat, hyttysten pistot, eläinten puremat, neulat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Useilla mikrobeilla spesifi altistusreitti edellytyksenä

taudinaiheuttamiskyvylle

A

ID50 –arvo vaihtelee altistusreitin mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Adhesiinit

A

Kiinnittävät mikrobin isäntäorganismin rakenteisiin

Suuri vaihtelu lajien välillä ja sisällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Adhesiineja ovat

A

Glykokalyksi
Fimbriat, pilukset, flagellat
Virusten pintaproteiinit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Virulenssitekijöitä (5)

A
  • Kapseli
  • Soluseinän komponentit
  • Pilkkovat entsyymit
  • Toksiinit
  • Antigeenien muuntelukyky
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kapseli on

A

Hiilihydraattien muodostama suojakerros, bakteerien uloin rakenneosa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Kapseli suojaa
fagosytoosilta
26
Kapselin suojaamia patogeenejä (4)
``` – Streptococcus pneumoniae, keuhkokuume – Harmophilus influenzae: pienten lasten keuhkokuume ja aivokalvontulehdus – Klebsiella pneumoniae: keuhkokuume – Bacillus anthracis: pernarutto – Cryptococcus –sieni ```
27
Kapseli auttaa pintoihin kiinnittymisessä
biofilmit, esim. Streptococcus mutans
28
Kapseli-spesifisillä vasta-aineilla
immuunipuolustus tuhoaa mikrobin nopeasti
29
Soluseinän suojaavia komponentteja ovat (3)
Streptcoccus pyogenes: M-proteiini Neisseria gonorrhoeaen (gonokokki) Opa-proteiini Mycobacterium –lajien soluseinän vahakerros (mykolihappoa)
30
M-proteiini
– Soluseinän osana ja fimbrioissa – Estää komplementin aktivoitumisen ja fagosytoosin – epiteelisolujen tunnistaminen ja niihin kiinnittyminen – Immuniteetti S. pyogenestä vastaan: M-proteiinin tunnistavat vasta-aineet
31
Opa-proteiini
– Fimbrioiden lisäksi gonokokin tärkein virulenssitekijä – Osana ulkokalvoa – Kiinnittyminen lymfosyytteihin ja epiteelisoluihin, siirtyminen solun sisään
32
Mykolihappo estää
pilkkovien entsyymien toiminnan fagosytoosin yhteydessä
33
Eksoentsyymit (5)
``` Koagulaasit Kinaasit Hyaluronidaasi Kollagenaasi Ig A –proteaasi ```
34
Koagulaasit pilkkovat
fibrinogeenin fibriiniksi => verihyytymä
35
koagulaasien muodostama verihyytymä suojaa
bakteeria estämällä immuunijärjestelmän komponentteja tunnistamasta sitä eräät Streptococcus ja Staphylococcus –lajit
36
Kinaasit pilkkovat
fibriiniä => verihyytymien pilkkoutuminen streptokinaasi (Streptococcus pyogenes), stafylokinaasi (Staphylococcus aureus)
37
Hyaluronidaasi pilkkoo
hyaluronihappoa; osa solunulkoista ainetta sidekudoksessa – eräät streptokokit ja Clostridium-lajit – aikaansaa kudoksen muuttumisen mustaksi haavaumissa
38
Kollagenaasi pilkkoo
kollageenia, osa solunulkoista ainetta | – Clostridium
39
Ig A –proteaasia käyttää
Neisseria -lajit
40
Antigeeni on
mikrobin rakenne jonka immuunijärjestelmä tunnistaa
41
Eräillä mikrobeilla antigeenisistä proteiineista useita variantteja; sama solu voi vaihtaa vari- antin toiseen
– Neisseria spp. – Influenssavirukset – Trypanosoma brucei (alkueläin, unitauti)
42
Eukaryoottisoluissa solunsisäinen tukiranka eli
cytoskeleton | – Aktiini muodostaa mikrofilamentit
43
Mm. Salmonella ja E. coli kiinnittyvät epiteelisolun pintaan, jolloin
bakteerien invasiinit aiheuttavat solukalvon muodonmuutokset -> aktiinifilamenttien uudelleenjärjestyminen
44
Mm. Shigella, Listeria liikkuvat solun sisällä
aktiinifilamentteja pitkin
45
Miksi mikrobin läsnäolo aiheuttaa sairauden? (4)
1. Ravinteiden kuluttaminen 2. Suorat kudosvauriot 3. Toksiinien tuottaminen 4. Yliherkkyysreaktioiden aikaansaama patologinen reaktio
46
Mikrobien aiheuttama ravinteiden kuluttaminen
Mikrobisolujen kasvunopeus huomattavasti isäntäorganismin soluja nopeampaa Parasiitteinä elävät alkueläimet Rautavarastojen käyttöönotto
47
Bakteerien siderosporeilla on
korkeampi affiniteetti rautaioneihin kuin ihmisen rautaa sitovilla proteiineilla
48
Suorat soluvauriot
Solunsisäiset mikrobit: – Isäntäsolu hajoaa mikrobin vapautuessa Solunsisäisen tukirangan muutokset – Salmonella, Shigella, E. coli
49
Solunsisäiset mikrobit
virukset, solunsisäiset bakteerit ja alkueläimet
50
Virusten aikaansaama sytopaattinen efekti (CPE)
– Suora mekaaninen vaurio virionien korkeasta määrästä johtuen – Isäntäsolun DNA/RNA/proteiinisynteesin pysäyttäminen – Signalointireittien manipulointi – Latentit infektiot: transformaatio
51
Useiden solujen fuusioituminen
syncytia
52
Sytopaattisen efektin ilmenemisajankohta
vaihtelee lajispesifisesti
53
Eksotoksiineja tuottaa
Gram+ ja Gram- bakteerit
54
Eksotoksiinit ovat
proteiineja, usein entsymaattinen aktiivisuus inaktivoitavissa kuumentamalla ja denaturoimalla
55
Eksotoksiinit aikaansaavat elimistössä
vasta-ainereaktion (antitoksiinien muodostuminen)
56
Eksotoksiinit tuotetaan
solun sisällä, eritetään aktiivisesti tai vapautuvat solun hajotessa
57
Eksotoksiinien vaikutus
Erittäin potentteja ja useimmiten erittäin spesifiset vaikutukset – A-B –toksiinit – Kalvoihin vaikuttavat toksiinit – Superantigeenit
58
A-B -toksiinit
Heterodimeerinen proteiinirakenne – B-osa tunnistaa kohdesolun – A-osa aikaansaa toksisen vaikutuksen
59
A-B -toksiineja
Tetanustoksiini ja botuliinitoksiini: Clostridium-bakteerien tuottamia neurotoksiineja Difteriatoksiini (Corynebacterium diphteriae) Vibrio enterotoksiini (kolera)
60
Solukalvoon vaikuttavat eksotoksiinit muodostavat
``` kanavarakenteita solukalvoon – Etenkin streptokokit ja stafylokokit: – Fagosytoivien solujen tuhoaminen • Leukosidiinit – Punasolujen tuhoaminen • Hemolysiinit ```
61
Fosfolipidirakenteen rikkovat toksiinit
– Esim. Clostridium perfringens
62
Superantigeenit aikaansaavat
T-solujen epäspesifisen aktivaation
63
T-solujen epäspesifisen aktivaation johdosta
Sytokiinireaktio ylittää elimistölle hyödyllisen määrän ja aikaansaa kudosvaurion, yleisluontoinen myrkytysoireisto, sokki
64
Streptococcus pyogenes erytrogeenisten toksiinien (A, B ja C) vaikutus
Paikallinen sytokiinireaktio vaurioittaa ihonalaisessa kudoksessa olevia verisuonten seinämiä => tulirokko (scarlet fever)
65
Staphylococcus aureus aiheuttaa
toksinen sokkioireyhtymä
66
Endotoksiinit ovat
Gram neg- bakteereista vapautuvia lipidejä
67
Endotoksiinilipidi
LPS, lipopolysakkaridi | Lipidien ja hiilihydraattien muodostama kompleksimolekyyli, gram- bakteerien ulkokalvossa
68
Lipidi A vapautuu
solun kuollessa tai solukalvon vaurioituessa | – Fagosytoosi, antimikrobiset aineet, spontaani vapautuminen kasvavista soluista
69
LPS vaikutus
samankaltainen lajista riippumatta: makrofagien sytokiinituotannon stimulointi: interleukiinit ja TNF
70
LPS oireet
=> kuume, vilunväristykset, ruoansulatuskanavan oireet
71
Endotoksiinisokki
potentiaalisesti hengenvaarallinen | – Sokki = äkillinen verenpaineen lasku
72
LPS aktivoivat
veren hyytymistekijöitä, suonensisäiset mikrohyytymät
73
LPS vastaan
Ei antitoksiinivastetta
74
Endotoksiinien aikaansaama kuume
1. Makrofagi syö gramneg bakteerin 2. Bakteeri hajoaa vakuolissa, endotoksiinien vapautuminen aiheuttaa sytokiinien synteesin makrofagissa 3. makrofagi vapauttaa sytokiinit verenkiertoon, ne kulkeutuvat hypotalamukseen 4. hypotalamus tuottaa prostaglandiineja, jotka nostaa kehon lämpötilaa
75
Lysogeeninen infektio
bakteriofagin kantamien geenien inkorporoituminen bakteerin kromosomiin
76
Lysogenian tuottamat virulenssitekijät
Toksiinit: esim. botuliini, difteria, erytrogeeniset toksiinit, enterotoksiinit, Shiga-toksiini Pilkkovat entsyymit: esim. Streptococcus mutans dekstransukraasi Rakenneosat: esim. Streptococcus pneumoniae kapseli, E. coli fimbriat
77
Sienten tuottamat toksiinit
Allergiset reaktiot (homesienet) Aflatoksiin (Aspergillus flavus) Sytotoksiinit (Estävät proteiinisynteesiä eukaryooteissa, esim. Fusidium -suku) Ergotismi (Claviceps purpurea, LSD)
78
Infektion synty ja eteneminen riippuu
``` tunkeutumistiet mikrobien määrästä adheesio penetraatiosta tai evaasiosta vahingon määrästä poistumistiet ```