Luento 9 Flashcards

(63 cards)

1
Q

Lymfosyytit tunnistavat

A

mikrobeja ja muita vieraita rakenteita spesifisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Lymfosyyttejä ovat

A

• B-solut
• T-solut
– Auttaja-T-solut
– Sytotoksiset T-solut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Hankitun immuniteetin aktivoiva rakenne

A

antigeenit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Antigeenien spesifisyys

A

sitoutuvat B- ja T-solujen reseptoreihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Antigeenit pääosin

A

proteiineja ja hiilihydraatteja, myös lipidejä ja DNAta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Antigeejä ovat

A

Mikrobit
Toksiinit
Siitepöly
Ravinnon proteiinit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Hapteenit ovat

A

Liian pienikokoisia aikaansaadakseen vasta- ainereaktion

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Hapteenit muuttuvat

A

antigeenisiksi sitoutuessaan muihin molekyyleihin => vasta-ainereaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Antigeenien tunnistaminen: B-solureseptori

A

solukalvoon kiinnittynyt (transmembraaninen) immunoglobuliini,
usein IgM tai IgD,
tunnistaa vapaana olevan antigeenin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Antigeenien tunnistaminen: T-solureseptori

A

ei vastaa rakenteeltaan immunoglobuliineja,

tunnistaa antigeenin vain osana MHC-molekyyliä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

MHC-molekyylit eli

A

Major histocompatibility complex, kudosyhteensopivuustekijä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

MHC-molekyylit ovat

A

Ryhmä ihmisen solujen pinnalla olevia glykoproteiineja, aikaansaavat mm. hyljintäreaktiot kudossiirrännäisten yhteydessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

MHC I –molekyylejä on

A

kaikkien tumallisten nisäkässolujen pinnassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

MHC II –molekyylejä on

A

antigeenejä esittelevien solujen (APC) pinnassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Antigeenejä esittelevät solut ovat linkki

A

luontaisen ja hankitun immuniteetin välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Antigeenejä esittelevien solujen toiminta

A

Fagosytoivat / endosytoivat mikrobeja ja muuta
vierasta materiaalia
=> solunsisäinen pilkkoutuminen
=> pilkkoutumistuotteiden kiinnittäminen MHC II – molekyyleihin ja kompleksin kuljetus solukalvolle
=> migraatio imusolmukkeisiin
=> auttaja-T-solujen aktivaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Antigeenejä esittelevät solut

A

dendriittisolut, makrofagit ja B-solut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Makrofagit aktivoituvat

A

fagosytoosin ja sytokiinien vaikutuksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Auttaja-T-solu, joka tunnistaa APC-solun esittelemän antigeeni – MHC II – kompleksin, aktivoituu ja

A

erilaistuu
– Th1-soluksi => soluvälitteinen immuunivaste
– Th2-soluksi => humoraalinen immuunivaste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Sytokiinit ovat

A

Solujen tuottamia liukoisia proteiineja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

sytokiinit vaikuttavat

A

kohdesoluihinsa spesifisten sytokiinireseptorien

välityksellä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

sytokiinit säätelevät

A

solupopulaatioiden lisääntymistä ja aktivaatiota

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

IL-1

A

stimuloi auttaja-T-soluja antigeenien läsnäollessa, kemoattraktoi fagosyyttejä tulehdusreaktiossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

IL-2

A

Vaikuttavat auttaja-T-solujen proliferaatioon, B-solujen proliferaatioon ja erilaistumiseen, sekä NK-solujen ja tappaja-T-solujen aktivaatioon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
IL-8
kemoattraktoi immuunijärjestelmän soluja ja fagosyyttejä tulehduspaikalle
26
IL-12
CD4-tyypin T-solujen erilaistuminen
27
gamma-interferoni
inhiboi solunsisäistä virusreplikaatiota, lisää makrofagien aktiviteettiä
28
TNF-beta
sytotoksinen syöpäsoluja vastaan, lisää fagosytoivien solujen aktiivisuutta
29
GM-CSF
stimuloi valko- ja punasolujen muodostumista kantasoluista
30
Humoraalinen immuunivaste perustuu
B- lymfosyyttien aktivoitumiseen ja antigeenille spesifisten vasta-aineiden tuotantoon
31
B-solu voi aktivoitua joko
– Itsenäisesti TAI – Auttaja-T-solujen avustamana
32
B-solujen aktivaatio aktivoi
plasmasolut tuottamaan vasta-aineita
33
Immunoglobuliinit ovat
Neljän aminohappoketjun muodostamia proteiineja
34
Immunoglobuliinit ovat liukoisena
solunulkoisessa tilassa (vasta-aine)
35
Immunoglobuliineja löytyy
B-solujen solukalvossa (B-solureseptori)
36
Vasta-aineet (5)
IgG, IgM, IgA, IgD, IgE
37
IgG
* Monomeeri, 80% seerumin vasta- aineista * Toksiinien neutralointi, fagosytoosin tehostaminen, komplementin aktivoituminen * Veri, imuneste, sisäelimet * Pitkä puoliintumisaika (23 d)
38
IgM
* Pentameeri, 5-10% * Komplementin aktivaatio * Mikrobien agglunaatio * 1. vasta-aineluokka jota tuotetaan infektion seurauksena * Lyhytikäisiä
39
IgA
* Dimeeri,10-15% * Limakalvopuolustus * Eritteissä
40
IgD
* Monomeeri,0,2% * Immuunivasteen aloitus B- soluissa * Veri, imuneste, B-solut
41
IgE
* Monomeeri,0,0002% * Veri, syöttösolut, basofiilit * Allergisetreaktiot
42
Valtaosa antigeeneistä edellyttää B-solujen ohella saman antigeenin tunnistavien
auttaja-T- solujen aktivoitumista
43
B-solu sitoutuessa antigeeniin reseptorinsa avulla
=> antigeenin endosytoosi ja liittäminen osaksi MHC II –molekyyliä => antigeenin esittely auttaja-T-solulle => auttaja-T-solun sytokiinituotanto => aktivoituneiden B-solujen monistuminen => vasta-aineita tuottavat plasmasolut ja muistisolujen synty
44
T-soluista riippumattomat antigeenit ovat
Pitkiä polymeerisiä rakenteita, esim. polysakkarideja, lipopolysakkarideja Bakteerin kapseli, gram neg- ulkokalvo
45
T-soluista riippumattomat antigeenit sitoutuvat
useisiin B-solureseptoreihin samanaikaisesti
46
T-soluista riippumattomat antigeenit käynnistävät
Heikko immuunivaste – Pääasiassa IgM – Ei muistisoluja
47
Miten vasta-aineen sitoutuminen antigeeniin suojaa elimistöä?
Vasta-aineilla ei suoraa mikrobin tuhoavaa vaikutusta
48
Vasta-aineen sitoutumisen synnyttämä kaskadi
1. neutralointi 2. opsonointi 3. komplementin aktivaatio 4. agglutinaatio 5. vasta-aineriippuvainen soluvälitteinen immuniteetti
49
Vasta-aineen sitoutuminen: neutralointi
Estää mikrobin / toksiinin kiinnittymisen muihin | pintoihin
50
Vasta-aineen sitoutuminen: opsonointi
Helpottaa fagosytoivien solujen kykyä tunnistaa patogeeni
51
Vasta-aineen sitoutuminen: komplementin aktivaatio
Sytolyysi ja tulehdusreaktion aktivointi
52
Vasta-aineen sitoutuminen: agglutinaatio
Antigeenien kasautuminen yhteen
53
Vasta-aineiden aikaansaama soluvälitteinen sytotoksisuus eli
Antibody-dependent cell-mediated cytotoxicity, ADCC
54
Vasta-aineiden aikaansaama soluvälitteinen sytotoksisuus tapahtuu, jos
mikrobi liian suuri fagosytoitavaksi (alkueläimet)
55
NK-solut (natural killer)
osa luontaista immuniteettiä
56
NK-solut, tuhottavan solun tunnistaminen
– Siihen kiinnittyneiden vasta-aineiden perusteella | – MHC luokka I molekyylien puute (vieraat solut, virusinfektion varhainen vaihe, syöpäsolut)
57
NK-solut aktivoituvat
T-solujen erittämien sytokiinien vaikutuksesta
58
NK-solut tuottavat
perforiinia ja grantsyymejä => apoptoosi tai solun hajoaminen
59
Soluvälitteinen immuniteetti perustuu
sytotoksisten T-solujen toimintaan
60
Soluvälitteinen immuniteetti johtaa
solunsisäisten patogeenien eliminointiin
61
Soluvälitteisessä immuniteetissä sytotoksiset T-solut aktivoituvat
Th1-solujen tuottamien sytokiinien vaikutuksesta
62
Soluvälitteisen immuniteetin aktivoimat sytotoksiset T-solut tunnistavat
kohdesolun sen pinnalla olevan antigeeni – MHCI –kompleksin perusteella
63
Soluvälitteisen immuniteetin aktivoimat sytotoksiset T-solut tuhoavat
kohdesolun liittämällä sen solukalvoon kanavaproteiineja ja sirtämällä kohdesoluun toksisia yhdisteitä