Luentotentit

Question 1

Organismien tieteellisiä nimiä käytettäessä organismin suvun (genus) nimi kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella

Answer 1

Tosi

Question 2

Mikrobit, kasvit ja eläimet muodostavat taksonomisen järjestelmän kolme domainia.

Answer 2

Epätosi

Question 3

Kommensialistisessa suhteessa elävät organismit hyötyvät kumpikin toisen lajin läsnäolosta.

Answer 3

Epätosi

Question 4

Biofilmit ovat mikrobien muodostamia rakenteita jotka sietävät antimikrobisia aineita paremmin kuin vapaasti kasvavat mikrobit.

Answer 4

Tosi

Question 5

Normaalimikrobistoon kuuluvat lajit elävät ihmisen kanssa mutualistisessa tai kommensialistisessa suhteessa.

Answer 5

Tosi

Question 6

Staphylococcus- ja Streptococcus-sukujen bakteerit on mahdollista erottaa toisistaan kasvutavan perusteella.

Answer 6

Tosi

Question 7

Tavanomainen valomikroskooppi soveltuu virusten muodon selvittämiseen.

Answer 7

Epätosi

Question 8

Kochin postulaateilla pyritään osoittamaan todeksi biogeneesi eli oppi siitä että elollisia organismeja voi syntyä vain toisista elollisista organismeista.

Answer 8

Epätosi

Question 9

Kaikki bakteerit ovat prokaryootteja.

Answer 9

Tosi

Question 10

Nykyinen taksonominen järjestelmä luokittelee eliöt solu-organellien rakenteiden samankaltaisuuksien perusteella.

Answer 10

Epätosi

Question 11

Gram-negatiivisilla bakteereilla soluseinän peptidoglukaanikerros on ohut ja sijaitsee periplasmisessa tilassa.

Answer 11

Tosi

Question 12

Gram-positiivisilla bakteereilla ei ole lipopolysakkarideja sisältävää ulkokalvoa mutta niiden soluseinä sisältää teikkohappoja.

Answer 12

Tosi

Question 13

Hiivoja ei voida erottaa alkueläimistä soluseinän rakenteen perusteella.

Answer 13

Epätosi

Question 14

Kemotaksis on ilmiö, jossa solu ohjaa liikkumistaan aistimansa kemiallisen gradientin perusteella.

Answer 14

Tosi

Question 15

Bakteerisoluissa ATP:n tuottamiseen tarvittava elektroninsiirtoketju ei sijaitse mitokondrioissa.

Answer 15

Tosi

Question 16

Endosporit eli bakteeri-itiöt syntyvät bakteerisolun eksosytoosin seurauksena epäsuotuisissa olosuhteissa.

Answer 16

Epätosi

Question 17

Obligaatilla anaerobilla tarkoitetaan organismia jolta puuttuvat hiilidioksidianeutraloivat entsyymit.

Answer 17

Epätosi

Question 18

Homofermentatiiviset mikrobilajit tuottavat käymisreaktiossa yhtä lopputuotetta, esimerkiksi maitohappoa

Answer 18

Tosi

Question 19

Eräät fakultatiiviset anaerobit voivat käyttää soluhengityksessä nitraattia elektronien lopullisena vastaanottajana hapen sijasta.

Answer 19

Tosi

Question 20

Bakteerit käyttävät fimbrioita ja piluksia aistiakseen ympäristössään olevia ravinteita.

Answer 20

Epätosi

Question 21

Clostridium –suvun bakteerit lisääntyvät tuottamiensa endosporien eli bakteeri-itiöiden avulla.

Answer 21

Epätosi

Question 22

Bacillus- ja Streptococcus –sukujen bakteerit on mahdollista erottaa toisistaan solujen muodon perusteella.

Answer 22

Tosi

Question 23

Mycoplasma-suvun bakteerien soluseinä sisältää mykolihappoa, mikä lisää näiden bakteerien vastustuskykyä etenkin vesiliukoisille antibiooteille.

Answer 23

Epätosi

Question 24

Firmicutes ja Actinobacteria –pääjaksojen bakteerit voidaan erottaa toisistaan eri nukleotidien suhteellisen määrän perusteella.

Answer 24

Tosi

Question 25

Streptococcus-suvun bakteerit ovat fermentoivia aerotolerantteja organismeja.

Answer 25

Tosi

Question 26

Beeta-hemolyyttiset streptokokit eivät kykene pilkkomaan hemoglobiinia.

Answer 26

Epätosi

Question 27

Staphylococcus aureus kuuluu useimpien ihmisten normaalimikrobistoon.

Answer 27

Tosi

Question 28

Streptomyces –suvun bakteereilla ei ole lainkaan soluseinää.

Answer 28

Epätosi

Question 29

Binäärinen fissio tarkoittaa solujen lisääntymistapaa, jossa yhdestä emosolusta syntyy kaksi samanlaista tytärsolua.

Answer 29

Tosi

Question 30

Corynebacterium –suvun merkittävin taudinaiheuttaja on kurkkumätää aiheuttava C. diphtheriae.

Answer 30

Tosi

Question 31

Pseudomonas-suvun bakteerit ovat monia muita bakteereja resistentimpiä antibiooteille mm. ulkokalvon pumppuproteiinien ansiosta.

Answer 31

Tosi

Question 32

Enterobakteerit ovat gram-negatiivisia fakultatiivisia anaerobeja.

Answer 32

Tosi

Question 33

Chlamydia-suvun bakteerit ovat obligaatteja solunsisäisiä patogeeneja.

Answer 33

Tosi

Question 34

Neisseria-suvun bakteerit ovat gram-negatiivisia diplokokkeja.

Answer 34

Tosi

Question 35

Proteobakteerit ovat suurin gram-negatiivisten bakteerien ryhmä.

Answer 35

Tosi

Question 36

Borrelia –suvun bakteerit aiheuttavat borrelioosia eli Lymen tautia.

Answer 36

Tosi

Question 37

Legionella- ja Moraxella –sukujen bakteerien ihmiselle aiheuttamat taudit ovat tyypillisesti suoliston ja virtsateiden infektioita.

Answer 37

Epätosi

Question 38

Lavantauti on yleisin Salmonella –suvun bakteerien aiheuttama sairaus Euroopassa.

Answer 38

Epätosi

Question 39

Monet alfaproteobakteerien aiheuttamista sairauksista ovat zoonooseja eli eläimistä ihmisiin tarttuvia infektiosairauksia.

Answer 39

Tosi

Question 40

Vain murto-osa tunnetuista gram-negatiivisista bakteerilajeista on ihmisen taudinaiheuttajia.

Answer 40

Tosi

Question 41

Virusten kapsidi on pääasiassa hiilihydraattien muodostama rakenne.

Answer 41

Epätosi

Question 42

Eukaryoottisoluja infektoivat virukset ovat useimmiten muodoltaan helikaalisia tai ikosahedraalisia.

Answer 42

Tosi

Question 43

Retrovirusten lisääntymissykli tapahtuu kokonaan isäntäsolun sytoplasmassa.

Answer 43

Epätosi

Question 44

Useimmilla DNA-viruksilla on käänteiskopioijaentsyymiä koodaava geeni.

Answer 44

Epätosi

Question 45

Sekä (+)-säikeiset että (-)-säikeisten RNA-virukset käyttävät RNA-riippuvaista RNA-polymeraasia genominsa monistamiseen.

Answer 45

Tosi

Question 46

Latentti virusinfektio edellyttää virusgenomin kiinnittymistä isäntäorganismin genomiin.

Answer 46

Tosi

Question 47

Bakteriofagit voivat vaikuttaa bakteerikantojen ominaisuuksiin kuten taudinaiheuttamiskykyyn siirtämällä niihin geenejä

Answer 47

Tosi

Question 48

Lysogeenisessä virusinfektiossa ei muodostu uusia virioneita.

Answer 48

Tosi

Question 49

Prionit ovat korkean mutaatiofrekvenssin sisältäviä plasmideja.

Answer 49

Epätosi

Question 50

Hullun lehmän tauti eli BSE on prionin aiheuttama sairaus joka voi tarttua myös ihmisiin.

Answer 50

Tosi

Question 51

Useimmat patogeeniset sienet ovat dimorfisia eli kasvavat elimistössä rihmasienimuodossa.

Answer 51

Epätosi

Question 52

Dermatofyytit ovat sieniä jotka kykenevät pilkkomaan keratiinia ravinnokseen.

Answer 52

Tosi

Question 53

Useimmat hiivat kasvavat paremmin lievästi happamassa pH:ssa neutraaliin verrattuna.

Answer 53

Tosi

Question 54

Candida albicans on yleisin limakalvojen hiivainfektion aiheuttaja.

Answer 54

Tosi

Question 55

Mykoosit ovat rihmasineten muodostamia makroskooppisia (silmin havaittavia) kasvustoja.

Answer 55

Epätosi

Question 56

Plasmodium –suvun alkueläimet aiheuttavat malariaa, joka on vektorivälitteinen tauti.

Answer 56

Tosi

Question 57

Alkueläimet voidaan luokitella liikkumistapansa perusteella eri ryhmiin.

Answer 57

Tosi

Question 58

Trichophyton ja Trichomonas ovat toisiaan läheisesti muistuttavia alkueläinsukuja.

Answer 58

Epätosi

Question 59

Alkueläinten flagellat ovat proteiinirakenteisi eikä niiden ympärillä ole fosfolipidikalvoa.

Answer 59

Epätosi

Question 60

Eräät alkueläimet käyttävät kystamuotoa levittäytyessään uusille elinalueille.

Answer 60

Tosi

Question 61

Normaalimikrobistoon kuuluvat bakteerilajit voivat aiheuttaa ihmiselle opportunistisia infektioita.

Answer 61

Tosi

Question 62

Kapseli ja fimbriat voivat lisätä bakteerin virulenssia.

Answer 62

Tosi

Question 63

Hyaluronidaasi ja IgA-proteaasi ovat esimerkkejä eräiden bakteerien erittämistä entsyymeistä jotka lisäävät niiden virulenssia.

Answer 63

Tosi

Question 64

Eksotoksiinit ovat mikrobien tuottamia hiilihydraatteja ja lipideitä, joten niitä ei voi rakenteensa vuoksi inaktivoida kuumentamalla.

Answer 64

Epätosi

Question 65

Endotoksiinit saavat ihmiselimistössä aikaan immunologisen reaktion joka voi pahimmillaan johtaa shokkitilaan.

Answer 65

Tosi

Question 66

Virusten aiheuttama sytopaattinen efekti (CPE) on seurausta immuunivasteen aktivoitumisesta.

Answer 66

Epätosi

Question 67

Mikrobisolujen pintarakenteiden muuntuminen voi vaikuttaa mikrobin virulenssiin heikentämällä immuunijärjestelmän solujen kykyä tunnistaa kyseinen mikrobi.

Answer 67

Tosi

Question 68

Tulirokkoa aiheuttavia Streptococcus pyogenes –kantoja ja toksista shokkioireyhtymää aiheuttavia Staphylococcus aureus –kantoja yhdistää molempien kyky tuottaa superantigeeneinä toimivia toksiineja.

Answer 68

Tosi

Question 69

Ergotismi ja aflatoksiinimyrkytys ovat seurausta ihmisen altistumisesta sienten tuottamille toksiineille.

Answer 69

Tosi

Question 70

Eri mikrobikantojen taudinaiheuttamiskykyä voidaan vertailla niiden ID50-arvojen perusteella.

Answer 70

Tosi