Väestön terveys Flashcards
(115 cards)
1
Q
Kyky toteuttaa kaikki ne asiantilat, jotka ovat välttämättömiä minimaaliselle pitkän aikavälin onnellisuudelle
A
Humanistinen terveysnäkökulma
2
Q
Kyky selviytyä omissa sosiaalisissa rooleissa
A
Sosiologinen terveysnäkökulma
3
Q
Positiivinen terveys (3)
A
- Ennustettavuus
- Tuntu mahdollisuudesta vaikuttaa omiin asioihin
- Asioille/ihmisille annettava henkilökohtainen arvo tai tärkeys
4
Q
Biolääketieteellinen terveysnäkökulma
A
Sairauden/taudin puuttuminen
5
Q
Funktionaalinen terveyskäsitys
A
Toimintakyky mahdollisesta sairaudesta huolimatta
6
Q
WHO:n vuoden 1948 ja 1998 terveyden määritelmien erottava tekijä
A
Terveys nähdään dynaamisena, elämäntilanteiden ja olosuhteiden vaihdellessa muuttuvana
7
Q
Miten terveyttä voidaan mitata?
A
Sairaudet (diagnoosit), toimintakyky, terveyteen liittyvä elämänlaatu, koettu terveys, kuinka pitkään ihmiset elävät & syntyvyys
8
Q
Ihmisen kyky selviytyä päivittäisen elämänsä tehtävistä itseään tyydyttävällä tavalla omassa elinympäristössään - määräytyy terveydentilan, yksilöllisten ominaisuuksien ja ympäristön vuorovaikutuksen tuloksena
A
Toimintakyky
9
Q
Miten toimintakykyä voidaan mitata?
A
Objektiivisin yksilökohtaisin mittauksin, havainnoimalla, kyselylomakkeella/haastattelulla
10
Q
Pyrkii tavoittamaan sairauksien ja niiden hoitamisen vaikutuksia ihmisen elämään (ei terveydenTILAN kuvaaja)
A
Terveyteen liittyvä elämänlaatu
11
Q
Oma arvio omasta terveydestä
A
Koettu terveys
12
Q
Miten tietoa terveydestä kerätään?
A
- Kyselylomakkeet, haastattelut ja päiväkirjat
- Mittaukset, tutkimukset, suorat havainnot
- Rekisterit
13
Q
Hyvän tietolähteen ominaisuuksia (7)
A
- Tieto tuotettu luotettavasti
- Ei muutoksia ajassa tai paikassa
- Validi tieto (osuvuus eli mittaa oikeaa asiaa)
- Tiedon valikoimattomuus
- Tiedon helppo saatavuus
- Laaja muuttujavalikoima, yhdistettävyys
- Yksityiskohtaiset tiedot
14
Q
Muutos sairauksien esiintymisessä
A
Epidemiologinen transitio
15
Q
Muutos väestörakenteessa
A
Demografinen transitio
16
Q
Kuvaa sitä, kuinka paljon väestössä rekisteröidyt kuolintapaukset vievät potentiaalisia elinvuosia elinajanodotteeseen nähden
A
Menetetyt elinvuodet (Potential Years of Life Lost, PYLL)
17
Q
Kuvaa elinvuosia, jolloin ihmisellä ei vielä ole merkittäviä toimintakykyä heikentäviä sairauksia
A
Terveet elinvuodet (Healthy Life Years, HLY)
18
Q
Ottaa ennenaikaisten kuolemien lisäksi huomioon ne vuodet, jolloin ihminen ei ole jonkin sairauden vuoksi enää täysin toimintakykyinen - sisältää taloudellisen tuottavuuden näkökulman
A
Toimintakykyiset elinvuodet (Disability-Adjusted Life Years, DALY)
19
Q
Kuvaa sairauden taakkaa huomoiden elämänlaadun
A
Laatupainotetut elinvuodet (Quality-Adjusted Life Years, QALY)
20
Q
Näyttöön perustuva tieto
A
Olennaista tiedon luotettavuusvaatimusten täyttyminen
21
Q
Evidenssin ja ymmärryksen vahvistaminen tutkitusta ilmiöstä käyttämällä erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia
A
Triangulaatio
22
Q
Väestötieteen tutkimuksen kohteita
A
Väestön määrä, ikä- ja sukupuolirakenne, sosiaalinen ja maantieteellinen jakautuminen sekä näiden tekijöiden muutokset
23
Q
Luonnollinen väestönkasvu
A
Syntyvyydestä (tuhatta asukasta kohden vuodessa) vähennetään kuolleisuus
24
Q
Jotta luonnollinen väestönkehitys ei kääntyisi laskuun, kokonaishedelmällisyysluvun tulee olla vähintään X
A
Nettouusiutumisluku
25
Synnytykseen ja ensimmäiseen elinviikkoon liittyvien kuolemien osuus tuhatta syntynyttä kohti
Perintaalikuolleisuus
26
Ensimmäisen 4 viikon aikana kuolleiden osuus tuhatta elävänä syntynyttä kohti
Neontaalikuolleisuus
27
Ensimmäisen vuoden aikana kuolleiden osuus tuhatta elävänä syntynyttä kohti
Imeväiskuolleisuus
28
Alle 5-vuotiaina kuolleiden osuus tuhatta elävänä syntynyttä kohti
Lapsikuolleisuus
29
Standardiväestön kuolleisuutta merkitään luvulla 100 (tai 1), johon vertaillaan muiden ryhmien kuolleisuusindeksiä
Vakioitu kuolleisuussuhde
30
Terveysseuranta
Hahmotetaan käsitys siitä, mihin terveyden edistämisen voimavaroja tulisi erityisesti suunnata
31
Menetelmät, joilla selvitellään joidenkin tapahtumien, päätösten, ohjelmien tai toimenpiteiden vaikutusta väestön terveyden mahdollisiin muutoksiin
Terveysvaikutusten arviointi (TVA/HIA)
(myös YVA ja SVA)
32
Tieteenala, joka tutkii terveyteen liittyvien tapahtumien esiintyvyyttä ja jakautumista sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestössä ja soveltaa näitä tietoja terveysongelmien ratkaisemiseksi
Epidemiologia
33
Tutkii ilmiön yleisyyttä ja jakautumista väestössä
Kuvaileva eli deskriptiivinen epidemiologia (esim. keskimääräinen sairastumisikä, sukupuolijakauma, keskimääräinen vaikutus elinikään yms)
34
Tutkii altisteen ja vasteen välistä yhteyttä yksilötasolla
Analyyttinen eli etiologinen epidemiologia (esim. suoliston virusinfektioiden vaikutus/yhteys tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen)
35
Esimerkiksi fysikaalinen, kemiallinen, demografinen, käyttäytymiseen liittyvä, sosiaalinen, biologinen tai hoitotoimenpide, jonka yhteyttä tautiin tai terveydentilaan tutkitaan
Altiste
36
Tutkittava tauti tai muu terveyteen liittyvä asia (päätapahtuma, ulostulo)
Vaste
37
Mitä vahvempi altiste, sen todennäköisempi vaste
Annos-vaste
38
Esiintyvyyssuureet
Ilmaantuvuus (insidenssi) ja vallitsevuus (prevalenssi)
39
Uusien sairaustapausten ilmaantuminen väestöön tietyn ajanjakson kuluessa (sairastuvuus)
Tapahtuma, insidenssi eli ilmaantuvuus (ilmaistaan ilmaantumisosuutena tai ilmaantumistiheytenä)
40
Sairaustapausten määrä väestössä tiettynä ajankohtana (sairastavuus)
Tila, prevalenssi eli vallitsevuus (ilmaistaan prosentteina tai 1000 asukasta kohti)
41
Altisteiden ja vasteiden välisiä yhteyksiä ja niiden voimakkuuksia kuvataan/tulkitaan X
Vaikutussuureet
42
Vallitsevuuden kaava
P = n/N, jossa tapausmäärä n ja väestön koko N
43
Pisteprevalenssi
Onko sairautta tietyllä hetkellä?
44
Periodiprevalenssi
Onko sairautta esiintynyt tietyn ajanjakson aikana?
45
Ilmaantuvuuden kaava
I = c/N, jossa uusien tapausten määrä c ja väestön koko N
46
Ilmaantuvuusosuus
Seuranta-aikana sairastuneiden osuus kaikissa alussa terveistä (ihmisten lukumäärä, ilmaistaan usein prosentteina)
47
Ilmaantuvuustiheys
Uudet tautitapaukset suhteessa väestöaikaan eli seuranta-aikojen summaan (ilmaistaan yleensä henkilövuosina, esim. 5/1000 henkilövuotta)
48
Etenevät tutkimusasetelmat
Satunnaistettu koe ja kohorttitutkimus
49
Takautuvat tutkimusasetelmat
Kohorttitukimus ja tapaus-verrokki-tutkimus
50
Altistetiedon sisältö
Altistuksen ajalliset yhteydet, altistuksen määrä ja intensiteetti & altistustiedon arviointi
51
Diagnostisen testin osuvuus: herkkyys (sensitiivisyys)
Testin kyky osoittaa oikeasti sairaat positiivisiksi
52
Diagnostisen testin osuvuus: tarkkuus (spesifisyys)
Testin kyky osoittaa oikeasti terveet negatiivisiksi
53
Epidemiologisen tutkimuksen kolme erityispiirrettä
1. Se on enemmän määrällistä kuin laadullista
2. Havainnoivaa useammin kuin kokeellista
3. Kohteena yksilön sijasta väestö
54
Tutkittavien väestöjen välinen ero esiintyvyydessä peittyy tai korostuu sen vuoksi, että tutkittavasta tapahtumasta tai ominaisuudesta saadun tiedon laadussa on puutteita
Informaatioharha
55
Viive sairastumisen ja diagnoosin välillä
Latenssiaika
56
Absoluuttisen vaikutuksen mitta
Esiintyvyyslukujen erotus (riskiero ja tiheysero)
57
Suhteellisen vaikutuksen mitta
Esiintyvyyslukujen suhde (riskisuhde ja tiheyssuhde)
58
Jos absoluuttisen tai suhteellisen vaikutuksen suuruus vaihtelee tutkimusaineiston alaryhmissä, puhutaan X
Vaikutuksen muovautumisesta
59
Hillin kriteerit
1. Yhteyden voimakkuus
2. Yhdenmukaisuus
3. Spesifisyys
4. Oikea aikajärjestys
5. Biologinen gradientti
6. Uskottavuus ja koherenssi
7. Kokeellinen näyttö
8. Analogia
60
Altiste, joka vaikuttaa sairauden todennäköisyyteen eli riskiin
Riskitekijä
61
Kyseessä silloin, kun ominaisuus liittyy sairauden todennäköisyyteen ja sitä voidaan käyttää sairastumisriskin indikaattorina, mutta se ei ole välttämättä sairauden varsinainen syytekijä
Riskin osoitin/riskimarkkeri
62
Korjausmenetelmä, jolla kahden tai useamman väestön tunnusluvut saadaan vertailukelpoisiksi, jos väestöjen ikärakenteet poikkeavat toisistaan
Ikävakiointi
63
Esiintyvyysluvun nimittäjään lasketaan henkilöt, joiden on mahdollista saada tutkittava terveysongelma
Riskiväestö/riskin alainen väestö
64
Elinaikainen prevalenssi
Niiden henkilöiden osuus, joiden tiedetään ainakin jossain elämänsä vaiheessa sairastaneen kyseistä sairautta
65
Vähäoireinen
Subkliininen
66
Vaikutus
Voidaan viitata joko syytekijän tiettyyn seuraukseen tai tietyn altistumistason aikaansaamaa muutosta sairauden esiintyvyydessä toiseen altistumistasoon verrattuna
67
Harhat ryhmitellään yleensä kolmeen luokkaan
1. Valintaharha
2. Informaatioharha
3. Sekoittuneisuus
68
Syntyy tutkittavien valinnan aikana tai sellaisten tekijöiden seurauksena, jotka vaikuttavat tutkimukseen osallistumiseen tai seurannassa pysymiseen
Valintaharha
69
Tutkimuksen tulokset vääristyvät tutkittavien virheluokittelun vuoksi
Informaatioharha
70
Kyseessä silloin, jos altistustiedon laatu on yhtä huonoa sairastuneilla ja terveenä pysyneillä tai sairauden mittaamisessa sattuu virheitä yhtä yleisesti kaikissa altistusryhmissä
Yhtäläinen virheluokittelu
71
Kyseessä silloin, jos sairastumistiedon laatu vaihtelee altistusryhmien välillä tai altistustiedon laatu on erilaista sairastuneilla ja terveenä säilyneillä
Eriävä virheluokittelu
72
Tutkittavan altisteen ja tutkittavan syy-seuraussuhteen ulkopuolisen tekijän (sekoittava tekijä) vaikutus menevät tuloksissa sekaisin
Sekoittuneisuus
73
Sekoittavan tekijän vaatimukset
Vaikuttaa tutkittavaan sairauteen eli on kyseisen sairauden syytekijä (tai riskin osoitin) ja toiseksi liittyy altistumiseen
74
Kertoo, kuinka monta henkilä on hoidettava, jotta yksi sairaustapahtuma estyisi
NNT-luku (number needed to treat)
75
Analyyttisen havaintotutkimuksen päätyypit
Kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimus
76
Mikä tahansa ryhmä ihmisiä, jotka jakavat jonkin ominaisuuden tai kokemuksen ja joita seurataan ajassa
Kohortti
77
Se osuus sairaustapauksista, jonka juuri kyseinen altiste aiheuttaa altistuneessa väestössä tai koko väestössä
Ylimääräosuus
78
Informaatioharhan tyyppi, joka syntyy, jos sairastuneet muistavat ja raportoivat aiempia altistuksiaan eri tavoin kuin verrokit
Muistiharha
79
Kokeelliset tutkimukset
Hoito- ja ehkäisykoe (satunnaistettu vertailuasetelma), yhteisötason koe ja luonnonkoe
80
Havaintotutkimukset
Kohorttitutkimus, poikittaistutkimus, ekologinen tutkimus ja tapaus-verrokkitutkimus
81
Epidemiologian vaiheet
1. Klassisen epidemiologian aikakausi
2. Tartuntatautien selvittelyn ja hallinnan epidemiologia (bakteriologia/kulkutautioppi)
3. Kroonisten sairauksien epidemiologia
82
Sairauden ennuste
Prognoosi
83
Kroonisten sairauksien epidemiologia, jossa tutkijat etisvät yhteyksiä sairauksien ja niiden taustatekijöiden välillä
Riskitekijäepidemiologia
84
Tärkeimmät ympäristöterveyden haasteet
Ruoan valmistaminen avotulella ja ulkoilman pienhiukkaset
85
Kansanterveyden kannalta merkittävimmät ympäristöaltisteet
Ulkoilman pienhiukkaset, passiivinen tupakointi, sisäilman radon, auringon UV-säteily, ympäristömelu sekä kotien kosteusvauriot
86
Tuotetaan päätöksenteon pohjaksi arvio tietyn altisteen tai toiminnan terveysvaikutuksista
Riskinarviointi
87
Riskinarviointi jaetaan (3)
Vaaran tunnistamiseen, altistuksen arviointiin ja riskin luonnehdintaan
88
Kun sovelletaan eläinkokeista saatuja tietoja ihmiseen, joudutaan tekemään kaksi isoa ekstrapolaatiota
Lajista toiseen ja isoista annoksista pieniin
89
Yhdistetään altistuksesta ja annosvasteesta saatavat tiedot, joiden perusteella tehdään synteesi tietylle västölle tai yksilölle aiheutuvan riskin suuruudesta ja luonteesta
Riskin luonnehdinta
90
Täydellinen riskittömyys
Nollariski
91
Suositukset
Ohjearvot
92
Sitovat määräykset
Raja-arvot
93
Ympäristöterveyden kannalta keskeisin altistusreitti
Hengitysilma
94
Keskeisimmät ulkoilman saasteet kansanterveyden kannalta
Pienhiukkaset ja alailmakehän otsoni
95
Tarkoittaa äänen taajuuskorkeutta eli siinä on huomioitu ihmiskorvan erilainen herkkyys eri taajuisille äänille
dB(A)
96
Tarkoittaa, että on laskettu keskitaso eli huomioitu äänenpaineen ajallinen vaihtelu
dB(Aeq)
97
Pienhiukkaset
Alle 2,5 mikrometriä
98
Suomalaisesta maaperästä saattaa liueta pohjaveteen terveydelle haitallisia määriä (4)
Arseenia, fluoridia, uraania tai radonia
99
Suomessa ongelmallisin raskasmetalli
Metyylielohopea
100
Pikkulasten vähentynyt infektiosairastavuus on aiheuttanut allergioiden lisääntymisen
Hygieniahypoteesi
101
Kontakti mikrobeihin tai niiden osiin ehkäisee allergioiden syntymistä
Biodiversiteettihypoteesi
102
Monissa maissa ongelmana sekä tarttuvat taudit että krooniset sairaudet
Kaksoistaakka
103
Valtion rajoitetut toimet, markkinaehtoisuuden kasvu
Libertaarinen populismi
104
Globaali ilmiö, joka nivoutuu ennen kaikkea matkailuun ja sairaalainfektioiden leviämiseen
Antibioottiresistenssi
105
Tieteenala, joka tutkii väestön kehitystä, suuruutta ja rakennetta sekä väestössä tapahtuvia muutoksia
Väestötiede eli demografia
106
Väestöryhmien välisiä terveyseroja pidetään eriarvoisuutena, jos ()
Niitä voisiin periaatteessa kaventaa JA ne eivät johdu yksilön vapaaseen valintaan liittyvistä tekijöistä
107
Suomen alueellisten terveyserojen tärkeimmät kuolleisuuseroja selittävät tekijät
Alkoholisyyt, väkivalta ja itsemurhat
108
Terveyseroja synnyttävät taustatekijät (3)
Terveyspalveluiden käyttö, terveyskäyttäytyminen ja elämänhallinta
109
Terveyserot läpäisevät koko sosiaalisen hierarkian: keskimääräinen terveydentila paranee asteittain sosiaalisen aseman myötä eli väestötasolla terveys paranee asteittain sitä mukaa, mitä korkeammassa asemassa yksilö on
Tevreysgradientti
110
Merkittävimmät sosioekonomisten ryhmien kuolleisuuseroja selittävät tekijät
Verenkiertoelinten sairaudet, alkoholi ja tupakka
111
Terveyserojen kaventamistoimien kohteet
Väestöstrategia ja korkean riskin strategia
112
Kolme toimintakokonaisuutta terveyden tasa-arvon parantamiseksi
1. Ehkäistään köyhyyttä ja syrjäytymistä mm. työ-, palkka-, vero-, koulutus- ja sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä
2. Säilytetään ja/tai vahvistetaan järjestelmiä, joissa terveyden heikkenemiseen voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa
3. Vahvistetaan ympäristöä, joka tulee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ihmisen koulutuksesta, asuinpaikasta, tulotasosta ja sukupuolesta riippumatta
113
Vasteet, joiden oletetaan ennakoivan potilaalle merkittävää vastetta
Korvikemuuttujat (mm. verenpaine)
114
Maailman kolme tärkeintä tautitaakan riskitekijää (2010)
Korkea verenpaine, tupakointi ja alkoholi
(1990-luvulla lapsuusiän alipaino, kotitalouksien pienhiukkaset ja tupakointi)
115
Epidemia luokitellaan pandemiaksi vain, jos ()
Väestöt ovat sen suhteen laajasti vastustuskyvyttömiä ja tauti on joko aidosti tai potentiaalisesti vaarallinen
