Kardiologia Flashcards Preview

SIS > Kardiologia > Flashcards

Flashcards in Kardiologia Deck (190)
Loading flashcards...
1

Mites se suoraan kohti tuleva sydänvektorijuttu?

Kun depolarisaatioaalto menee suoraan kohti positiivista elektrodia, EKG-käyrälle rekisteröityy
positiivinen heilahdus. Vastaavasti poispäin elektrodista liikkuva aalto aiheuttaa negatiivisen
heilahduksen. Mikäli elektrodi on kohtisuorassa depolarisaatioaaltoa kohtaan (eli ns. seuraa
tilannetta ”sivusta”) rekisteröityy ns. bifaasinen heilahdus, jossa on positiivinen ja negatiivinen
komponentti.

2

sydämen vajatoiminta

•Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jossa
sydämen aikaansaama verenkierto on elimistölle
riittämätön.
•Taustalla voi olla monia sairauksia
•Oireyhtymään liittyy oireita;
hengenahdistus ja
suorituskyvynlasku
•Oireyhtymään liittyy
löydöksiä;
keuhkojen
verentungos, turvotukset ja kohonnut laskimopaine
•Oireyhtymään verenkiertovajaus tulee
pystyä
objektiivisesti osoittamaan.

3

Systolinen vajaatoiminta (kirjainyhdistelmä)

HFrEF Systolinen vajaatoiminta. Kammio laajentunut, supistusvoima heikentynyt-> vähentynyt pumpattu veritilavuus

4

Diastolinen vajaatoiminta (kirjainyhdistelmä)

HFpEF Diastolinen vajaatoiminta
Jäykkä ja paksuseinäinen kammio ei relaksoidu->vähentynyt täyttävä veritilavuus

5

De-novo-vajaatoiminta

30–40 %:lla akuutti sydämen vajaatoiminta on sydänsairauden ensi-ilmentymä (de-novo-vajaatoiminta) ja oireet kehittyvät lyhyessä ajassa. De-novo-vajaatoiminnassa yleisin aiheuttaja on äkillinen sepelvaltimokohtaus, ja patofysiologinen ongelma useimmiten on sydämen systolinen vajaatoiminta.
- Kuitenkin 60–70 %:lla potilaista akuutin vajaatoimintaoireen takana on kroonisen vajaatoiminnan paheneminen, jolloin oireita on voitu havaita jo päivien tai viikkojenkin ajan ennen sairaalahoitoon ajautumista.

6

HErEF vs. HEpEF

Kroonista sydämen vajaatoimintaa sairastavista päivystykselliseen hoitoon joutuneista 50–60 %:lla todetaan sydämen systolisen toiminnan häiriö (HFrEF, heart failure with reduced ejection fraction), kun muilla ensisijainen oireiden aiheuttaja on sydänlihaksen diastolinen jäykkyys (HFpEF, heart failure with preserved ejection fraction).

7

Sydämen vajaatoiminnan ennuste

Äkillisen sydämen vajaatoiminnan vuoksi sairaalahoitoon joutuneen potilaan ennuste on huono. Potilaista 50 % joutuu sairaalahoitoon uudelleen seuraavan kuuden kuukauden aikana ja heidän kuolleisuutensa ensimmäisen vuoden kuluessa sairaalahoitojaksosta on noin 30 %.

Muita huonon ennusteen merkkejä ovat munuaisten vajaatoiminnan paheneminen hoitojakson aikana ja hoitojakson alussa tai kuluessa todettu koholla oleva troponiini.

8

Äkillisen sydämen vajaatoiminnan luokitus

- Kroonisen vajaatoiminnan äkillinen vaikeutuminen
- Keuhkopöhö
- Kardiogeeninen sokki:
-Sydämen oikean puolen vajaatoiminta
-Hypertensiivinen vajaatoiminta
-Sepelvaltimotautikohtaukseen liittyvä sydämen vajaatoiminta

9

Kroonisen vajaatoiminnan äkillinen vaikeutuminen

Potilaalla on aiemmin todettu sydämen vajaatoiminta, jonka vaikeutumisen merkkinä todetaan keuhkokongestio ja yleinen nestelasti.

10

Keuhkopöhö

Potilaan johtavana oireena on hengitysvajaus, jonka merkkinä todetaan kiihtynyt hengitystaajuus, alentunut valtimoveren happikyllästeisyys ja makuulla pahenevat oireet.

11

Kardiogeeninen sokki

Potilaalla todetaan matala verenpaine ja sydämen vajaatoiminnan aiheuttama riittämätön elinperfuusio, jonka merkkinä mm. virtsantulo vähenee, veren laktaattipitoisuus kohoaa ja tajunnantaso laskee.

12

Sydämen oikean puolen vajaatoiminta:

Sydämen oikean puolen vajaatoiminta: Potilaalla todetaan riittämätön sydämen pumppaustoiminta, matala verenpaine ja huono ääreisverenkierto ilman keuhkokongestiota. Laskimopaine on kohonnut.

13

Hypertensiivinen vajaatoiminta:

Hypertensiivinen vajaatoiminta: Potilaalla todetaan korkea verenpaine ja sydämen systolinen toiminta on usein normaali. Potilailla havaitaan sympatikotoniaan liittyen takykardia ja vasokonstriktio.

14

Sepelvaltimotautikohtaukseen liittyvä sydämen vajaatoiminta:

Sepelvaltimotautikohtaukseen liittyvä sydämen vajaatoiminta: Kliinistä kuvaa hallitsee sepelvaltimotautikohtauksen oireet ja löydökset.

15

Killipin luokitus sydämen akuutista vajaatoiminnasta.

Luokka I Ei kliinisiä merkkejä vajaatoiminnasta
Luokka II Keuhkoauskultaatiossa havaitaan rahinaa, sydänauskultaatiossa S3, ja kaulalaskimopaine on koholla.
Luokka III Keuhkopöhö
Luokka IV Kardiogeeninen sokki

16

Sydämen vajaatoiminnan diagnoosi voidaan tehdä, kun:

Sydämen vajaatoiminnan diagnoosi voidaan tehdä, kun potilaalla on 1) sydämen vajaatoimintaan sopivia tyypillisiä oireita, 2) sydämen vajaatoimintaan sopivia tyypillisiä löydöksiä kliinisessä tutkimuksessa ja esimerkiksi thoraxkuvassa sekä 3) osoitettu sydämen tai verenkiertoelimistön sairaus, joka aiheuttaa pumppausvajauksen. Tämä edellyttää tyypillisesti sydämen kaikukuvausta.

Jos sydämen vajaatoiminnan diagnoosi jää epävarmaksi kliinisen tutkimuksen ja EKG:n sekä thoraxkuvan tulkinnan jälkeen, on syytä määrittää seerumin B-tyypin natriureettisen peptidin (BNP) tai sen propetidin N-terminaaliseen pään (NT-proBNP) pitoisuus

17

Tärkeimmät kliiniset löydökset sydämen vajaatoiminnassa.

Sydämen vajaatoiminnan kliininen diagnoosi edellyttää, että potilaalla on jokin sydämen tai verenkiertoelimistön sairaus ja useita taulukossa esitetyistä oireista tai löydöksistä.

1 Anamnestinen hengenahdistus tai väsyminen tavanomaisessa rasituksessa
2 Syke levossa > 90/min tai eteisvärinä
3 Kohonnut kaulalaskimopaine
4 Kolmas sydänääni (kammiogaloppi) auskultaatiossa
5 Lisääntynyt laskimoverekkyys (kongestio) tai suurentunut sydänvarjo thoraxkuvassa
1

18

Natriureettiset peptidit ja kaikukuvaus

Jos NT-proBNP tai BNP on viitealueella ja EKG on normaali, sydämen vajaatoiminta on epätodennäköinen ja oireiden aiheuttajaa on etsittävä muualta.

Kun NT-proBNP tai BNP on kohonnut, kyseessä on sydämen vajaatoiminta noin 70 %:n todennäköisyydellä ja sydämen kaikututkimus on aiheellinen. NT-proBNP:n tulkinnassa on huomioitava, että sen pitoisuutta kasvattavat myös ikä, naissukupuoli ja munuaisten vajaatoiminta. Ylipaino pienentää pitoisuutta, joten liikalihavan potilaan lisääntynyt NT-proBNP viittaa vahvasti sydämen vajaatoimintaan.

Euroopan kardiologisen seuran ohjeistossa kroonisen vajaatoiminnan tunnistamisesta ja hoidosta painotetaan voimaakkaasti testin poissulkuominaisuutta. Ohje pitää NT-proBNP:n (tai BNP:n) määritystä aiheellisena aina epäiltäessä sydämen vajaatoimintaa ja jos tutkittavalla on yksikin vajaatoiminnalle altistava sairaus (esim. kohonnut verenpaine), kliininen statuslöydös tai poikkeava EKG. Sydämen vajaatoiminnan poissulun rajaksi suositellaan NT-proBNP: n pitoisuutta ≤ 300 ng/l akuuttien oireiden yhteydessä ja ≤ 125 ng/l epäiltäessä kroonista vajaatoimintaa. Vastaavat rajat BNP:lle ovat ≤ 100 ng/l ja ≤ 35 ng/l.
Natriureettisten peptidien taso kohoaa iän myötä, todennäköisesti hieman huonommin rentoutuvan vasemman kammion takia. Tämän vuoksi iäkkäillä ihmisillä lievästi koholla olevan NT-proBNP:n tai BNP:n takaa löytyy harvoin sydämen vajaatoimintaa.

Kaikukuvauksessa nähdään sydämen rakenteen ja toiminnan poikkeavuudet ja pystytään arvioimaan sekä vasemman että oikean kammion täyttöpainetta. Hoitamattomassa sydämen vajaatoiminnassa täyttöpaine on aina kohonnut ja tukee vahvasti diagnoosia.
Jos E/Em on > 10, täyttöpaine on todennäköisesti kohonnut ja hyvin todennäköisesti, jos suhde on > 15. Jos E/Em on < 7, täyttöpaine on todennäköisesti normaali.

19

EKG tulkintajärjestys

1. Yleissilmäys -hahmontunnistus
2. Kammiotaajuus -tasainen vai vaihteleva, nopeus
3. P-aallot -muoto, kesto, sijainti
4. PQ-aika -kesto, säännöllisyys
5. QRS-aika -Muoto, kesto, akseli
6. T ja U aalto - Muoto, polariteetti
7. ST-väli -Normaalius, nousu, lasku
8. QT-aika - Kesto

20

EKG: yleissilmäys

Koitetaan saada nopeasti käsitys:
-Rytmistä
-Eteis-kammiojohtumisesta (1:1 eteinen-kammio, johtuuko kaikki kammioihin asti)
-Kammioheilahduksen muodosta (normaali, poikkeava)
-ST-T-välin muutoksista
-T-aallon muodosta
=hahmontunnistus

21

Kammiotaajuus

-Normaali taajuus 50-100/min
- Bradykardia< 50/min
-Takykardia >100/min
Epäsäännöllisessä rytmissä lasketaan keskiarvo

22

P-aalto

- Syntyy eteisten aktivaatiosta ja on usein kaksiosainen: alkuosa kuvaa oikeaa ja loppuosa vasenta eteistä. Sinussolmukkeen aktivaatio ei näy EKG:ssä koska sen synnyttämä sähkövirta on liian pieni
-Pidentynyt P-aallon kesto (>0,12s) viittaa eteisvärinätaipumukseen, kun taas korkeuden kasvu (>2,5mm) viittaa eteiskuormitukseen
Sitten:
-edeltääkö jokaista QRS-heilahdusta P-aalto
-seuraako P-aaltoa aina QRS-heilahdus
analysoidaan kesto, korkeus ja muoto

23

PQ-aika

Aika P-aallon alusta QRS alkuun. Normisti <0,20s

24

Eteis-kammiokatkokset

Ensimmäisen asteen eteis-kammiokatkos: PQ-aika on yli 0,20s, mutta kaikki P-aallot johtuvat normaalisti eteisistä kammioihin
Toisen asteen kammiokatkos: -Mobitz I-tyypin katkos (Wenckebachin katkos): PQ-aika pitenee vähitellen, kunnes P-aalto ei enää johdu
-Mobitz II-tyypin katkos:PQ-aika on vakio, mutta kaikki P-aallot eivät johdu
Kolmannen asteen eteis-kammiokatkos eli "totaaliblokki": P-aallot eivät johdu kammioihin lainkaan, vaan eteiset ja kammiot supistelevat oamssa tahdissaan

25

QRS-heilahdus

Syntyy kammioiden depolarisaatiosta.
-Jos QRS-heilahduksessa on useampi positiivinen ja negatiivinen heiladus, ne merkitään kirjaimilla R' ja S'.
-Jos heilahdukset ovat pieniä (alle 0,5mV=5mm) käytetään pieniä kirjaimia q,r,r',s ja s'.
QRS-heilahduksesta arvioidaan heilahduksen kesto, muoto ja frontaaliakseli. Muista tarkistaa kaikki kytkennät.

QRS-heilahduksen kesto:
-Mitataan kammioheilahduksen alusta sen loppuun. Normaalisti <0,12s.
-Pitenemisen syynä voi olla esimerkiksi: Haarakatkos tai haarakekatkos, kammiosisäsinen johtumishäiriö, kammioiden varhaisaktivaatio (delta-aalto)

26

Oikea haarakatkos

Johtoratajärjestelmän oikean haaran katkos (RBBB) aiheuttaa tyypillisen muutoksen EKG:hen.
RBBB:n tunnistaa helposti tarkastelemalla kytkentöjä V1 ja V6:
-heilahduksen kesto on yli 0,12s
-kytkennässä V1 nähdään M-kirjainta muistuttava tyypillinen rsR´tai rSR´muoto.

27

QRS-heilahduksen frontaaliakseli

Määrittämällä QRS-heilahduksen frontaaliakseli voidaan helposti tunnistaa vasemman etu-tai takahaarakkeen katkos. Etuhaarakkeen katkoksessa (LAHB) akseli on käämntynyt vasemmalle ja takahaarakkeen (LPHB) katkoksessa oikealle.

28

Haarakekatkokset

Vasemman etu- ja takahaarakekatkoksen tunnistaa helposti tarkastelemalla QRS-heilahduksen frontaaliakselia. Etuhaarakkeen katkoksessa (LAHB) akseli on kääntynyt vasemmalle ja takahaarekkeen katkoksessa (LPHB) oikealle.

29

QRS-heilahduksen korkeus

Mittaamalla QRS-heilahduksen korkeus voidaan tunnistaa vasemman kammion hypertrofia (LVH).
Voidaan epäillä jos:
- V1 kytkennässä mitatun S-aallon ja V5-kytkennästä (tai V6) mitatun R-aallon korkeuden summa on yli 35mm (Sokolow-Lyonin kriteeri) tai
-aVL-kytkennästä mitatun R-aallon ja V3 kytkennässä mitatun S-aallon korkeuksien summa on yli 28mm (Cornellin indeksi)

30

QRS-heilahduksen muoto

Huomioidaan poikkeavuudet leveydessä ja korkeudessa. Muutoksia voi aiheuttaa esim:
-aiempi sydäninfarkti (patologinen Q-aalto)
-haarakatkos
-kammioiden varhaisaktivaatio (delta-aalto)
Tärkeää varsinkin infarktimuutokset tunnistaa