Taloustiede

Question 1

Mikä on hintamekanismi

Answer 1

Markkinoilla kysyntä ja tarjonta määrittää hyödykkeen hinnan.
Hyödykkeestä saatava hinta ohjaa yrityksen tuotantoprosessia.

Question 2

Mitä on niukkuus

Answer 2

Halu ja tarpeet ylittävät resurssin

Question 3

Mitä on positiivinen taloustiede

Answer 3

Kuvailee miten asiat ovat

Question 4

Mitä on normatiivinen taloustiede

Answer 4

Kuvailee miten asioiden tulisi olla

Question 5

Mitä on mikrotaloustiede

Answer 5

Kotitalouksien, yritysten ja julkisen vallan tutkimus

Question 6

Mitä on makrotaloustiede

Answer 6

Tutkii taloutta kokonaisuutena

Question 7

Mitkä ovat taloustieteen kolme periaatetta

Answer 7

Optimointi
Parhaan valinnan tekeminen annetun informaation valossa

Tasapaino
Kun kaikki tekijät optimoivat, kukaan ei pysty parantamaan omaa tilannettaan tekemällä toisenlaista valintaa. Tilanne, jossa kukaan ei hyödy muuttamalla käyttäytymistä.

Empiirisyys
Avoimia kysymyksiä tarkastellaan empiiristä aineistoa analysoimalla

Question 8

Mikä on vaihtoehtoiskustannus

Answer 8

Mistä joutuu luopumaan saadaksesi hyödykkeen: paras vaihtoehtoinen toimintatapa

Tähän vaikuttaa preferenssit: kuluttajan arvojärjestys

sekä budjettirajoite: mitä pystytään ostamaan

Question 9

Mikä on vapaamatkustajaongelma

Answer 9

Toimija hyötyy muiden panoksilla aikaansaadusta tuloksista ilman, että hän käyttäisi omia panoksiaan.

Question 10

Mikä on rajahyöty ja rajakustannus

Answer 10

Optimointi tapahtuu siinä, missä rajahyöty- ja kustannus ovat saman suuruisia.

Optimointi tasoilla:
Kokonaishyödyt - kokonaiskustannukset (nettokustannukset)
Erotusten optimointi
Vertaile toiminnan seurauksena tapahtuvaa hyötyjen muutosta

Rajahyöty
Hinta kahden asunnon vuokrassa on 1180 ja 1090. Täten 90e on rajahyöty. Eli se hyödyn muutos. Usein rajahyötyjä on monta päätöksessä, esim ajallinen, ja monta eri hintaa. Totaalinen rajahyöty on näiden summa. Eli ilmoitetaan kaikki kustannukset ja hyödyt samassa yksikössä.
Miten nettohyöty muuttuu, kun selittävä muuttuja muuttuu yhden yksikön? Tulemat paranevat optimia kohti siirryttäessä.

Question 11

Mikä on Ceteris paribus

Answer 11

Ajatellaan asiaa tyhjiössä. Eli muut asiat ei vaikuta.

Question 12

Mikä on talouden aggregaattisuure?

Taloustieteessä tutkitaan positiivisten ja normatiivisten analyysien avulla. Mitä nämätarkoittavat

Answer 12

Positiivinen: miten asiat ovat
Normatiivinen: miten tulisi olla (ehdotus)

Question 13

Selitä BKT tai GDP (gross domestic product)

Answer 13

Maan sisällä tuotetun kokonaistuotannon arvo.

Palvelut ja tuotteet - välituotteet

Tärkeä ero:
Nimellinen (nominal) bkt
Tarkasteluajankohdan bkt
Reaalinen (real) bkt
Perustuu kiinnitettuun, tietyn ajankohdan hintatasoon. Eli inflaation vaikutus otetaan huomioon

Nimellinen bkt kasvaa vain hintatason nousun seurauksena, eli reaalinen antaa paremman kuvan talouskasvusta.

Kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot = tulojen käyttö.
Koska kulutus on aina toisen tuloa.

Eli bkt voidaan määritellä 3 eri tavalla
1) Arvonlisämenetelmä (value added)
Tuotoksen arvosta vähennetään välituotteiden arvo

2) Tulomenetelmä
Summataan yhteen tuotannon tuloerät (tuotannontekijätulot)

3) Lopputuotemenetelmä
Bkt lasketaan kysynnän kautta eli kysyntäerien summa. (Y = C + I + G + (X-M), jossa
Y = bkt
C = Yksityinen kulutus
I = Investoinnit
G= Julkinen kulutus
X = Vienti
M = Tuonti

Tulee muistaa, että bkt ei huomioi pääomakannan kulumista. Eli jos esim. tehtaassa on kone, niin se kuluu, tai rakennukset rapistuu. Eli bkt:sta ei tehdä poistoja. BKT ei myöskään huomioi kotitöitä, esim äidin työtä. Bkt ei myöskään ota huomioon hyvinvointia ja vapaa-aikaa, eikä harmaata taloutta. Eikä myöskään saastuttamista, eli jos tuotannosta aiheutuu negatiivisia vaikutuksia muille sektoreille.

Question 14

Mikä on funktionaalinen tulonjako?

Answer 14

Miten tulot ovat jakautuneet palkka- ja pääomatulojen suhteen.

Question 15

Mistä aiheutuu monopolin hyvinvointitappio?

Answer 15

Koska yhteiskunnallisessa optimissa hinta=MC, ja monopolissa
hinta>MC, niin myyty määrä alittaa kilpailullisen tasapainon.

Tämä johtuu siitä, että monopoli valitsee määrän, jossa rajatulo = rajakustannus.

Eli kun normaalissa kilpailussa, tasapainohinnan määrittää kohta, jossa kysyntä leikkaa rajakustannuksen, niin monopolissa tasapainohinta on se, jossa rajatulo leikkaa rajakustannuksen, ja rajatulo laskee monopolissa nopeammin kuin kysyntäkäyrä.

Hyvinvointitappio on se erotus tehokkaan- ja monopolimäärän välillä, joka jää myymättä, ja josta ei makseta veroja monopolin takia.

Tämä todistaa, että monopoli on tehoton

Lisätäkseen tuotantoa, monopolin on alennettava hintaa. Jotta hinnoittelu olisi täydellistä monopolissa, olisi sen hinnoiteltava jokaisen ostajan maksuhalukkuuden mukaan. Tätä kutsutaan täydelliseksi hintadiskriminaatioksi

Realistisempaa on informaation puitteissa Epätäydellinen hintadiskriminaatio, jossa monopolin omaava myyjä pystyy myymään eri kuluttajaryhmille eri hinnoilla.

Question 16

Selitä talouskasvun teorian “äiti”, eli Solowin kasvumalli.

Answer 16

Tuotantofunktio
Y = A * F(K,H)
missä Y = kokonaistuotanto
K = Fyysinen pääoma
H = Tehokas työvoima
A = Teknologia
(Eli F tarkoittaa funktiota)

Pääomakantaan vaikuttaa pääoman kuluminen. d=kulumisaste (0<d<1) -> fyysisen pääoman kulminen. d * K, pääomaa jäljellä kulumisen jälkeen (1-d)K.

Pääoman kulumisen jälkeen pääomakanta on:
Kt = (1-d)Kt-1 + I
(t ja t-1 on alaindeksissa ja meinaa nykyistä ja edellistä aikaperiodia)

Lisäksi tulot jakautuvat säästämiseen ja kulutukseen. kun tuotantofunktio on Y = A * F(K,H), saadaan tästä säästön osuus lisäämällä kaavaan säästämisaste s. Eli:
s * A * F(K,H).
Tässä tulee muistaa että I = S, koska Y-kulutus = I, joten pieni s on säästämisen osuus bkt:sta.

Vakaassa tilassa investoinnit = pääomakannan kuluminen

Kun Y-C-G=I > I = S
ja S/Y = s
ja s * A * F(K, H)
Voidaan päätellä, että kun säästämisaste kasvaa, niin pääomakanta kasvaa ja siten myös kokonaistuotanto.

Määrittääkö siis jatkuva säästämisasteen kasvu jatkuvan taluskasvua? > EI. Jatkuva säästämisasteen kasvu vain kuvastaa kulutuksen vähemeistä, lisäksi pääomaan liittyy aleneva rajatuottamus.
Sama pätee henkisen pääoman kasvuun

Solowin kasvuteoria osoittaa näin, että teknologia on keskeisin jatkuvan talouskasvun edellytys, sillä siinä ei ole alenevaa rajahyötyä. Solowin mallissa tekninen kehitys on eksogeeninen, eli se tulee mallin ulkopuolelta. Tämän takia mallia kutsutaan myös eksogeenisen kasvun teoriaksi (eksogeenisyys tarkoittaa ulkoisten syiden aiheuttamaa asiaa, ja sen vastakohta on endogeenisyys eli sisäiset vaikuttajat)
Lyhyesti malli ei siis selitä sen enempää tekniikan kehityksen rajahyödyn tasaista kasvua, mutta se todistaa pääomakannan ja henkisen pääoman alenevan rajahyödyn.

Lisähuomiona on, että mallissa pääomakannan vakaalla tilalla on keskeinen rooli, ja pääoman siirtyminen vakaaseen tilaan kestää kauan.
Siirtymistä vakaaseen tilaan kutsutaan transitiodynamiikaksi
Yleisesti transitiodynamiikka tieteessä kuvaa muutoksia tasapainotilojen välillä. (esim. siirtymä teollisuustaloudesta palvelutalouteen)

Eli mallissa on odotus, että talous olisi jo vakaassa tilassa, jossa rajahyöty pääomakannassa ei enää kasva suuresti. Näin ollen tilanteessa, jossa talous ei ole vielä vakaassa tilanteessa, on henkisen pääoman ja pääoman kasvattamisella huomattavampi vaikutus.

Question 17

Mitä on suhdannvaihtelu?

Answer 17

Reaalisen bkt:n vaihtelua trendinsä ympärillä.
Kasvuteoria pyrkii selittämään trendikasvua.

Question 18

Mikä on tuotantokuilu (output gap)

Answer 18

Toteutunut bkt (Y), Potentiaalinen tuotanto (Yn) ja tuotantokuilu

Y = Yn + tuotantokuilu

Korkeasuhdanteessa tuotantokuilu on positiivinen eli toteutunut tuotanto on potentiaalista suurempi.

Matalasuhdanteessa tuotantokuilu on negatiivinen, eli toteutunut tuotanto on potentiaalia pienempi

Question 19

Mitä ovat taantuma ja lama?

Answer 19

Taantuma määritellään tilanteeksi, jossa bkt on laskenut kahden vuosineljänneksen ajan.

Lama tarkoittaa tavallista pidempää ja syvempää laskusuhdannetta, mutta sillä ei ole taantuman kaltaista virallista määrittelyä.
Yhden määritelmän mukaan taantumaa voidaan kutsua lamaksi, jos taantuma kestää kolme vuotta tai pidempään, tai jos bkt laskee kumulatiivisesti 10% taantuman aikana.

Question 20

Mikä on suhdannesykli?

Answer 20

Nousu- ja laskusuhdanne vuorottelevat.
Yksi suhdannesykli kestää suhdannehuipulta seuraavaan suhdannehuippuun; laskusuhdanne huipulta pohjalle, noususuhdanne pohjalta huipulle.
Syklin pituus on hyvin vaihteleva, ja se vaihtelee 2-8 vuoden välillä.

Suhdannevaihteluihin liittyy kolme keskeistä piirrettä

1. useat makromuuttujat kehittyvät samankaltaisesti (co-movement)
   - Myötäsyklisyys (esim. kulutus, investoinnit, työllsiyys)
   - Vastasyklisyys (esim. työttömyys)
2. Vaihtelun rajoitettu ennustettavuus
   - Ei ole kahta samanlaista suhdannesykliä
3. Kasvun persistenssi (historiariippuvuus)
   - Vaikka nousu- ja laskusuhdanteen käännepiste on vaikea ennakoida, nykyhetken suhdannevaihtelu jatkuu todennäköisesti seuraavankin vuosineljänneksen aikana.

Question 21

Mikä on taylorin sääntö?

Answer 21

Ohjauskoron tulisi olla riippuvainen tästä säännöstä:
Ohjauskorko = koron tavoiteaso + A + B

A = Todellinen inflaatio - inflaatiotavoiye
B = tuotantokuilu
Tuotantokuilu on bkt-potentiaalinen bkt / potentiaalinen bkt x100

Question 22

Mitä on finanssipolitiikka?

Answer 22

Julkisen sektorin (hallituksen) vaikuttaminen kokonaiskysyntään > julkiset menot, verot.

Question 23

Mikä on ostovoimapariteetti?

Answer 23

Purchasing power parity (PPP)
On yksi tapa määrittää tasapainovaluuttakurssi
Ostovoimapariteettiteorian mukaan valuuttakurssin tulisi olla sellaisella tasolla, että valuutalla pystyisi ostamaan saman määrän tuotteita eri maissa.
Eli P* = P x E
Tai E = P* / P
P* = Tuotteen hinta toisessa maassa
P = Tuotteen hinta kotimaassa
E = Valuuttakurssi

Kun ostovoimapariteettia tarkkaillaan yhden tuotteen näkökulmasa, kyse on ns. yhden hinnan laista (Law of one price, LOOP)
Teoriaa voidaan tarkkailla myös vertaamalla hyödykekoria.

Esim OECD laskevat PPP -kursseja

Question 24

Mikä on kokonaistuotantofunktio?

Answer 24

Kokonaistuotantoon vaikuttaa
1) kokonaistuottavuus
2) Tuotantopanosten määrä (työvoima ja pääoma)

Aggregaattiotutantofunktio
Y = A * F(K,H)
Y= bkt
K = Pääoma
H = Tehokas työvoima
F() = matemaattinen funktio
A = Teknologia

(Tehokas työvoima H on työvoiman määrä työntekijän keskimääräisen humaanin pääoman tulo)

Tuotantopanoksiin K ja H liittyy aleneva rajatuotos

Eli voidaan sanoa että teknologia kertaa tuotantopanokset = bkt.

Nämä kolme tekijää ovat suurin selittäjä maiden välisille tuottavuuseroille.
Teknologia, sekä humaani- ja fyysinen pääoma.

Question 25

Kasvuteoria todistaa, että Säästäminen = investoinnit. Miten?

Answer 25

Koska: bkt = julkinen- ja yksityinen kulutus + investoinnit (+ vienti - tuonti; joka pitkällä juoksulla tulisi olla 0) Eli Y=C+G+I+(X-M) Tämä voidaan kääntää näin: Y - C - G = I. eli bkt - julkinen- ja yksityinen kulutus on investoinnit. BKT:sta kun poistaa kulutuksen, jää investoinnit, eli säästäminen. Näin ollen I = S (pitkällä aikavälillä)

Question 26

Miten talouskasvu lasketaan?

Answer 26

Talouskasvun kaava on: bkt/väkiluku (elintaso) = bkt/työpanos x työpanos/väkiluku jossa ensimmäinen on työn tuottavuuskomponentti. Eli paljonko yksi työpanos kasvattaa bkt:ta. Jälkimmäinen on työn määräkomponentti. Eli paljonko työpanoksia on väkilukuun suhteutettuna. *Elintason kasvu kaava voidaan kirjoittaa "työntuottavuuden kasvu + työn määrän kasvu"* Koska työn määrää ei voi kasvattaa loputtomiin, on elintason kasvun perustuttuva työnlaadun parantamiseen. Jälkimmäisessä lausekkeessa työpanokset siis kumoavat toisensa, ja yhtälöön jää: bkt/väkiluku. **Työpanos** voidaan mitata työtunneilla **tai** työntekijöiden määrällä.

Question 27

Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miksi maiden välinen elintaso on erilainen?

Answer 27

**Fundamentaalit/välittömät syyt** Maantieteellinen alue, kulttuuri ja insituutio > **Proximate / läheiset syyt** Fyysinen pääoma, humaani pääoma, teknologia. > Hyvinvointi

Question 28

Työmarkkinakäsitteet

Answer 28

**Työvoima** Työlliset + työttömät **Työttömyysaste** Työttömät / Työvoima **Työhön osallistumisaste** Työvoima / Potentiaalinen työvoima

Question 29

Työvoiman kysyntä

Answer 29

Työvoimaa kysytään, kunnes työntekijän rajatuotoksen arvo = palkkataso. Palkkatason laskiessa työvoimaa kysytään enemmän Työn kysyntään siis vaikuttaa 1) Jos työntekijän tuottaman tuotteen hinta nousee 2) Tuotteen kysynnän muutokset 3) Teknologian muutokset 4) Muiden tuotantopanosten hinta

Question 30

Mistä johtuu tahaton Keynesiläinen / klassinen työttömyys. Entä luonnollinen työttömyysaste

Answer 30

**Klassinen** Jokin tilanne estää palkkatason sopeutumista (esim liian korkea minimipalkka), jolloin työttömyys johtuu palkkatason jäykkyydestä alaspäin. **Keinesiläinen** Kokonaiskysynnän väheneminen aiheuttaa työttömyyden, koska työvoiman kysyntä on ns. johdettua kysysntää. Kun kokonaiskysyntä alenee, alenee myös työvoiman kysyntä. **Luonnollinen TA** Se työttömyysaste, jonka ympärillä työttömyys vaihtelee suhdannetilan mukaan. Se on suhdanteista riippumaton.

Question 31

Mitä on fiat-raha?

Answer 31

Valtion liikkeele laskemaa rahaa, jota ei ole sidottu mihinkään, kuten kultaan. Useimmat valuutat tänä päivänä ovat tälläisia.

Question 32

Rahavaranto jaetaan kolmeen osaan: M1 M2 M3. Mitä nämä ovat?

Answer 32

**M1** Liikkeessä olevat kolikot, setelit, sekä heti nostettavissa olevat pankkitalletukset. Käytetään nimitystä **suppea raha** **M2** M1 + alle 2 vuoden maturiteetin määräaikaistalletukset sekä 3kk:n aikana irtisanottavissa olevat talletukset. Käytetään nimitystä **lavea raha** **M3** M2 + euroalueen rahoituslaitosten liikkeeseen laskemat instrumentit mm. takaisinostosopimuksin myytyjä arvopapereita, rahamarkkinarahastojen osuuksia ja enintään 2 vuoden maturiteettisia velkapapereita. Eli isompi numero > likvidimpi

Question 33

Selitä kvantitaattiteoria

Answer 33

Yleisen hintatason suhteellinen muutos (%) = Rahamäärän suhteellinen muutos (%) - Reaalisen bkt:n suhteellinen muutos (%) Tämän todistaa: M / Y = M / P x y (Vakaassa tilassa) M = Rahan määrä Y = Nimellinen bkt P = Yleinen hintataso y = Kokonaistuotannon määrä (reaalinen bkt) Eli vakaassa tilassa M'' - P'' - y'' suhteellisen kasvun erotus tulisi olla 0. ('' = suhteellinen kasvu) Tällöin P'' = M'' - y''. Eli tämä todistaa ylhäällä olevan lauseen. ELI, jos rahamäärä kasvaa enemmän kuin yleisen bkt:n kasvu, se näkyy hintojen nousussa. Samoin jos reaalisen bkt:n kasvu laskee, nousee hinnat.

Question 34

Mistä muodostuu julkisen vallan budjettirajoite?

Answer 34

G = T + ^B + ^M G = Julkiset menot T= Verotulot ^B = Julkinen velka ^M = Keskuspankki painaa lisää rahaa (Rahamäärä) Erittäin vaikeassa tilanteessa verotuloja on hankala kasvattaa, sekä velalle ei välttämättä ole ottajia. Tällöin jää vaihtoehdoksi rahamäärän lisääminen, joka altistaa **hyperinflaation** riskille. Hyperinflaatio on erittäin korkea inflaatio (>50% kuukaudessa)

Question 35

Inflaation tulonjakovaikutuksia

Answer 35

Säästäjät kärsivät, velalliset hyötyvät. Säästämisen verotus kiristyy Mitä korkeampi inflaatio, sitä alhaisempi on reaalikorkojen säästö verojen jälkeen.

Question 36

Pankkijärjestelmä koostuu keskustanpeista ja talletuspankeista. Mitä piirteitä näillä on?

Answer 36

**Keskuspankin tehtävät** 1) Yksinoikeus laskea liikkeelle seteleitä 2) Toimii "pankkien pankkina". Takaa pankkien maksuvalmiuden tasaamisen ja viime käden luotonlähde. 3) Valtion pankki. (Suomen pankki, eli eduskunnan pankki, eli vaikka suomen pankki on itsenäinen, on eduskunnalla viimeinen sana, mutta käytännössä eduskunta ei puutu pankin operatiiviseen toimintaan). Talletuspankit toimivat otto- ja antolainauksilla ja luovat näin rahaa luotonlaajennusprosessin kautta.

Question 37

Talletuspankkien: Luotonlaajennus ja rahanluontikerroin

Answer 37

**Luotonlaajennus** käytännössä tarkoittaa sitä, kun lainaavat ottolainaukset eteenpäin (antolainaus), ja keräävät suurempaa korkoa antolainauksella kuin mitä antavat ottolainaukselle. Näin he luovat arvoa tyhjästä. Tämä on parempi kuin antaa rahojen seistä pankissa. **Rajoitteena** toki on kassavarantosuhde ja maksuvalmiusvaatimus. Keskuspankki määrää **vaaditun reservin** **Maksuvalmiusvaatimus edellyttää, että tallettaja voi nostaa käteistä rahaa tahtoessaan. **Rahavaranto** kasvaa pankin luotonlaajennuksen myötä kerrannaisesti; tätä kutsutaan **luotonlaajennusprosessiksi** **Rahanluontikerroin** tai rahakerroin määrittää pankkijärjestelmän luoman rahan määrän. Rahanluontikerroin on 1/R jossa R on pankkien kassavarantosuhde (=reservien suhde talletuksiin), lisäksi oletetaan että kaikki lainaksi annettu raha palaa pankkijärjestelmään. Eli käytännössä rahakerroin on se määrä, minkä pankki voi antaa antolainauksina eteenpäin.

Question 38

Mitä keskuspankit sitten tarkemmin tekevät?

Answer 38

Keskuspankit vaikuttavat rahan määrään välillisesti luotonlaajennuksen kautta. Mutta muitakin keinoja on: **1) Kassavarantomääräykset** - Korottamalla kassavarantojen suhdetta pankkien luotonanto kiristyy ja rahan määrä supistuu. - Muutetaan suhteellisen harvoin, ei keskeinen rahapolitiikan väline **2) Avomarkkinaoperaatiot** Keskuspankki ostaa tai myy pankeille rahoitusvaateita (esim valtion velkakirjoja) Ostaa: rahan määrä kasvaa Myy: rahan määrä vähenee **3) Ohjauskorot** - Pankeille tarjottavan lyhytaikaisen luoton korko. - Vaikuttaa rahamarkkinakorkoihin, joka vaikuttaa markkinakorkoihin. - Nykyisen rahapolitiikan keskeisin väline. Euroopan keskuspankki **EKP** Eurojärjestelmä tarjoaa vastapuolilleen maksuvalmiusjärjestelmän, jonka käyttö joko lisää vai vähentää pankkijärjestelmien likviditeettiä. Tähän järjestelmään kuuluu kaksi instrumenttia **1) Maksuvalmiusluotto** Mikäli vastapuolet haluavat lainata eurojärjestelmältä rahaa yön yli vakuuksia vastaan. **2) Talletusmahdollisuus** Mikäli pankit haluavat tallettaa keskuspankkiin rahaa yön yli. Maksujärjestelmän korot muodostavat **korkoputken**. jonka sisällä pankkien välinen rahamarkkinakorko voi liikkua. Korkoputkella voidaan viestiä rahapolitiikan mitoitusta. (korkoputkea käytetään usein, kuin annetaan raamit korolle; voidaan käyttää myös asuntolainassa suojaamaan korkomuutoksilta.) Nykyisin talletusmahdollisuuden korosta on tullut keskeinen väline keskuspankille lyhyiden markkinoiden ohjaamisessa. ELI: korkoputki vaikuttaa rahamakkinakorkoihin, joka vaikuttaa markkinakorkoihin. Näin EKP välillisesti voi vaikuttaa myös markkinakorkoihin. KOSKA: Kun liikepankki haluaa lainata rahaa, on sillä **2** vaihtoehtoa: lainata keskuspankilta maksuvalmiusluoton korolla, tai lainata rahamarkkinoilta jolloin maksuvalmiusluotto määrittää **ylärajan.** Ja jos liikepankki haluaa tallettaa rahaa, se voi joko tallettaa keskuspankkiin yön yli talletettuna korolla (talletusmahdollisuus), tai ne voi tallettaa rahamarkkinoille, jossa yön yli talletusten korko määrittää **alarajan** rahamarkkinakoroille. Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko **(yleinen ohjauskorko)** on korko putken keskellä, ja euribor yleisesti seuraa tätä käyrää. Lisähuomio: Silloin kun euribor oli negatiivinen (Ohjauskorkojen ollessa nollassa), tämä tarkoitti että yön yli talletusten korko oli negatiivinen. Eli pankit joutuivat jopa maksamaan, että saivat tallettaa keskuspankkiin. Tässä keskuspankin logiikkana oli, että pankit ei missään nimessä saisi tallettaa, vaan mielummin puskea lainoja talouteen. Yön-yli korkoa kutsutaan myös repo-koroksi

Question 39

Keskuspankin vaikutus pitkiin korkoihin?

Answer 39

Pitkät korot vaikuttavat markkinoilla, eikä keskuspankki ole niistä suorassa kontrollissa (toisin kuin lyhyistä). Mutta pitkät korot voidaan nähdä ikäänkuin lyhyiden korkojen keskiarvona. esim: otatko 10v koron vai 10 kertaa vuoden koron? Eli kun keskuspankki vaikuttaa lyhyisiin korkoihin, se välillisesti vaikuttaa myös pitkiin.

Question 40

Mikä on bruttokansantulo? Entä Kansantulo?

Answer 40

**Bruttokansantulo** bkt + maan nettomääräiset tulot ulkomailta bkt + (vienti - tuonti) **Kansantulo** bkt - pääomakannan kuluminen Pääomakannan kuluminen on vuoden aikana pääoman kulumisen määrä. Esim rakennuksien kuluminen ja kunnostus.