Tutkimusmetodit Flashcards
(34 cards)
tieteellisen tiedon kriteerit
- Objektiivisuus (puolueettomuus; perustuu järjestelmällisesti kerättyyn aineistoon eikä mielipiteisiin)2. Luotettavuus (tieto ei perustu sattumaan vaan toistettavissa olevaan tutkimukseen)3. Yleistettävyys (täytyy päteä laajassa joukossa=> tutkitaan riittävän iso ja riittävän edustava otos) 4. Itseään korjaavuus (vrt. arkitieto, arkikäsitysket, jotka perustuvat pieneen aineistoon ja omiin ennakkotulkintoihin ja satunnaisiin havaintoihin)
teoreettinen malli, teoria
Kokonaisselitys jostakin ilmiöstä; sen avulla voidaan tehdä yleistyksiä ihmisen toiminnasta ja esim. ennustaa, mitä tietynlaisesta toiminnasta seuraa. Jotta teoria olisi uskottava, tutkimustulosten täytyy tukea sitä. Teoriat tarkentuvat, kun saadaan uusia tutkimustuloksia ja teoriaa joudutaan muokkaamaan.
tieteellinen (psykologinen) käsite
Useimmat psykologian tutkimuskohteena olevat asiat eivät ole konkreettisia “käteen otettavia asioita”. Esimerkiksi skeema eli sisäinen malli on käsite, jolla kuvataan oletettuja mielen sisäisiä rakenteita. Tieteelliset käsitteet eroavat arkikäsitteistä siinä, että ne on määritelty tarkasti (vrt. tieteellinen käsite motivaatio ja arkikäsite laiskuus)
tutkittavan asian operationalisointi
Tutkittava asia määritellään havaittavaan ja mitattavaan muotoon (esim. muodostetaan kysymyksiä tai listataan havaittavat asiat, jotka osoittavat, että jollakulla on mitattavaa asiaa X enemmän kuin jollain toisella)
hypoteesi
oletus tutkimuksen tuloksesta; väittämä jonka todenpitävyys testataan tutkimuksessa; esim. “Väkivaltapelien pelaaminen lisää aggressiivisuutta.”
kokeellinen tutkimus (experiment)
Tutkimusote, jossa selvitetään syy-seuraussuhdetta: “aiheuttaako x y:n?” Tutkittavat henkilöt jaetaan satunnaisesti kahteen tai useampaan ryhmään (tai koetilanteeseen ja kontrollitilanteeseen), tutkija säätelee riippumatonta muuttujaa (“syy”) siten että toiselle ryhmälle tehdään jotain mitä toiselle ei tehdä.Sen jälkeen tutkija mittaa, syntyikö ryhmien välille eroa riippuvassa muuttujassa (“seuraus”). Kun kaikki muut asiaan mahdollisesti vaikuttavat asiat pidetään molemmille ryhmille samanlaisina, voidaan luotettavasti päätellä että ryhmien välille syntynyt ero johtuu ainoastaan ja vain riippumattomasta muuttujasta (eli “syystä”).
toistomittausasetelma
Kokeellinen tutkimus, jossa samat ihmiset osallistuvat kahteen erilaiseen tilanteeseen (esim. opiskelu melussa ja hiljaisuudessa). Jokainen henkilö toimii ikään kuin omana vertailuaineistonaan.
riippumaton muuttuja
Kokeellisessa tutkimuksessa se asia, jota tutkija säätelee (olettettu “syy”/”vaikuttava tekijä”)
riippuva muuttuja
Kokeellisessa tutkimuksessa se asia jota lopulta mitataan (“riippuu” siis siitä, kumpaan riippumattoman muuttujan tilanteeseen kokehenkilö on asetettu)
häiriömuuttuja
Kaikki tilannetekijät, jotka saattaisivat vaikuttaatutkimusken tulokseen. Laboratoriokokeissa häirömuuttujat pyritään poistamaan. HUOM! yksilöiden väliset erot eivät koskaan ole häiriömuuttuja jos otos on riittävän suuri ja valittu hyvin.
korrelatiivinen tutkimus
Tutkimusote, jolla saadaan selville, ovatko kaksi muuttujaa yhteydessä toisiinsa siten että kun toista tulee lisää toisellekin tapahtuu joko lisääntymistä tai vähentymistä. Esim. mitä enemmän käyttää syväsuuntautunutta lähestymistapaa, sitä paremman arvosanan saa psykologian kokeesta. Korrelaatio on matemaattinen suure, jonka arvo voi vaihdella -1.0 - 1.0 välillä. Negatiivinen korrelaatio: kun toisen muuttujan arvo suurenee, toisen pienenee. Positiivinen korrelaatio: kun toisen muuttujan arvo suurenee, toinenkin suurenee. Korrelaatio ei koskaan kerro syy-seuraussuhteesta asioiden välillä!!! Kumpi tahansa voisi olla toisen syy tai kaiken takana on jokin kolmas tekijä, joka aiheuttaa muuttujien näennäisen riippuvuuden toisistaan.
Erilaiset psykologian tutkimusotteet
1) kokeellinen tutkimus 2) korrelatiivinen tutkimus 3) kuvaileva tutkimus
Kuvaileva tutkimus
Tutkimusote, jolla saadaan mahdollisimman tarkka kuvaus tutkittavasta ilmiöstä (esim. lasketaan keskiarvot, haastatellaan tai havainnoidaan tarkasti ja kirjoitetaan jäsentynyt tutkimusraportti)
Tapaustutkimus
Tutkittavana on vain yksittäinen henkilö (esim. poikkeuksellinen aivovauriopotilas tai susilapsi). Tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia ihmisiä, ellei tehdä myös muuta täydentävää tutkimusta. Tapaustutkimukset antavat kuitenkin ainutlaatuista ja erittäin tarpeellista tietoa.
Psykologian tiedonhankintamenetelmien luokittelu
1) itsearviointiin perustuvat (haastattelu, kysely, osa testeistä); ongelmana se että tutkittava ei välttämättä osaa tehdä itsestään tarkkoja havaintoja ja päätelmiä tai saattaa vääristellä vastauksiaan 2) objektiiviseen havainnointiin perustuvat (havainnointi eli observointi, erilaiset mittaukset kuten reaktioaika tai muistettujen asioiden määrä; fysiologiset mittaukset kuten aivokuvantaminen, ihon sähkönjohtokyky tai hormonin pitoisuus)
psykologinen testi
psykologinen mittari- tehtäväsarja johon on laadittu tulkintaohjeet ja vertailuasteikko - saadaan selville onko joku keskimääräistä enemmän vai vähemmän jotakin- esimerkiksi älykkyystestit, persoonallisuustestit
hyvän psykologisen testin piirteet
- kehitetty tutkimuslaitoksessa - standardoitu eli kerätty vertailuasteikko tuhansista yksilöistä (normiarvot) ja sovellettu tarvittaessa kysymyksiä tiettyyn kulttuuriin sopiviksi- pysyvä (reliaabeli) eli antaa saman tuloksen eri kerroilla- pätevä (validi) eli mittaa sitä mitä pitääkin (esim. itsetuntotesti ei saa vahingossa mitata sosiaalisuutta)- objektiivinen eli testaaja ei saa vaikuttaa tuloksiin tai tutkittava pystyä vääristämään omaa tulostaan tietoisesti
populaatio ja otos
Populaatio eli perusjoukko tarkoittaa sitä ihmisryhmää, josta tutkimuksen tulosten perusteella halutaan väittää jotain (esim. suomalaiset lukiolaiset). Koska ei ole mahdollista eikä mielekästä tutkia kaikkia perusjoukkoon kuuluvia, valitan perusjoukosta mahdollisimman edustava otos osallistumaan tutkimukseen (esim. 500 lukiolaista). Otoksen edustavuus tarkoittaa sitä, että tutkimuksen kannalta oleelliset asiat on huomioitu otosta valittaessa (esim. tarvitseeko tutkittavien olla maalta ja kaupungista, molempia sukupuolia jne.)
Fysiologinen psykologia
Vaikutetaan hermostoon => mitataan vaikutuksia käyttäytymiseen (aivojen sähköinen ärsyttäminen esim. Olds & Milner 1954 (rotta dopamiinikoukussa); aivojen magneettinen lamauttaminen (TMS); kemialliset aineet)
Psykofysiologia
Vaikutetaan psyykeen (kognitiiviset tehtävät, tunteet yms.) => mitataan tai kuvataan muutoksia hermostossa. Mittavälineitä esim. syke, EMG (lihasaktivaatio), GSR (ihon sähkönjohtavuus), esim. kortisolipitoisuus syljessä, EEG (aivojen sähköinen aktiivisuus), aivojen toiminnallisen kuvaamisen menetelmät jotka perustuvat verenkierron muutoksiin aivoissa (PET, fMRI)
PET
Antaa toiminnallista aivokuvaa. Lievästi radioaktiivinen aine verenkierrossa mahdollistaa sen kuvantamisen, missä solut käyttävät erityisesti happea; ongelmana se, että voidaan käyttää vain varsin lyhyitä tehtäviä
fMRI (funktionaalinen magneettikuvaus)
Antaa toiminnallista aivokuvaa. Vaikutettaan elimistössä vetyatomeihin ja niiden tuottamaan magneettikenttään, jolloin päästään kuvantamaan, missä osissa aivoja verenkierto (ja siis solujen toiminta) on erityisen aktiivista tietyllä hetkellä. Ajallisesti ja paikallisesti tarkka kuva ja siksi paljon käytetty menetelmä kognitiivisen neurotieteen tutkimuksissa.
MRI eli hermoston magneettikuvaus
Saadaan kuvaa aivojenrakennemuutoksista (ei siis kerro mitään tietyn alueen aktivoitumisesta tietyllä hetkellä mutta voidaan paikantaa jonkin alueen suureneminen tai kutistuminen tai vammautuminen)
CT/CAT eli hermoston röntgenkuvaus
Saadaan kuvaa aivojenrakennemuutoksista (ei siis kerro mitään tietyn alueen aktivoitumisesta tietyllä hetkellä mutta voidaan paikantaa jonkin alueen suureneminen tai kutistuminen tai vammautuminen)
