U3 Oikeussuojakeinot EU:ssa ja laintulkinta Flashcards
(42 cards)
Eri kannetyypit?
viiden kohdan luettelo
- rikkomuskanteet
- kumoamiskanteet
- laiminlyöntikanteet
- vahingonkorvauskanteet
- ennakkoratkaisupyynnöt
Rikkomuskanne?
Kanne jäsenvaltiota vastaan.
Kumoamiskanne?
Kanne EU:n toimielimen päätöksen kumoamiseksi.
Laiminlyöntikanne?
EU:n toimielimen velvoittamiseksi tekemään tietty päätös.
Vahingonkorvauskanne?
EU:n toimieliman aikaansaama vahinko.
Ennakkoratkaisupyyntö?
Jäsenvaltioiden tuomioistuinten tekemät eurooppaoikeuden pätevyydestä ja tulkinnasta.
Suurin kanneryhmä?
Ennakkoratkaisupyynnöt.
Mitä rikkomuskanteen mukainen rikkomus voi koskea?
Rikkomus voi koskea perussopimuksen, johdetun oikeuden, EU:n ulkosopimuksen tai myös EU:n yleisten oikeusperiaatteiden rikkomista. Jäsenvaltio voi rikkoa jäsenvelvoitteitaan myös silloin, kun se ei noudata Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisua
Kantajat rikkomuskanteessa?
Kantajana voi olla joko komissio (SEUT 258 artikla) tai toinen jäsenvaltio (SEUT 259 artikla).
Usein komissio nostaa kanteen jäsenvaltiota vastaan tilanteessa, jossa jäsenvaltio on laiminlyönyt velvollisuutensa saattaa direktiivi määräajassa kansalliseksi lainsäädännöksi. Jäsenvaltiot ovat vain harvoin nostaneet kanteita toisiaan vastaan.
Rikkomuskanteen nelivaiheinen prosessi?
luettelonomaisesti
- epävirallinen vaihe (pre-contentious stage)
- virallinen huomautus
- perusteltu lausunto
- oikeudenkäynti.
Rikkoomuskanteen epävirallinen vaihe - mitä tapahtuu?
Ennen varsinaisen oikeudenkäyntiä valmistelevan vaiheen käynnistämistä komissio toimittaa kannekirjelmän jäsenvaltiolle tiedoksi ja pyytää asettamaansa määräaikaan mennessä vastaamaan kanteen pohjalta esittämiinsä kysymyksiin. Merkittävä osa epäillyistä rikkomuksista ratkeaa tässä epävirallisessa vaiheessa ilman tarvetta jatkotoimenpiteisiin.
Mitä komissio tekee, jos jäsenvaltion vastaukset rikkomuskanteen epävirallisessa eivät sitä miellytä?
Hallinnollinen vaihe käynnistyy komission jäsenvaltiolle toimittamalla virallisella huomautuksella. Komissio yksilöi siinä oikeusriidan kohteen mahdollisimman tarkasti. Jäsenvaltiolle asetetaan kohtuullinen määräaika huomautukseen vastaamista varten.
Entäpä jos jäsenvaltion vastaus rikkomuskanteen hallinnollisessa vaiheessa ei komissiota miellytä?
Mikäli jäsenvaltion viralliseen huomautukseen antama vastaus ei tyydytä komissiota, se lähettää jäsenvaltiolle perustellun lausunnon, jonka tulee asiasisällöltään vastata virallista huomautusta ja jossa tulee yksilöidä lopullisesti kaikki kanneperusteet.
Jospa jäsenvaltion vastaus komission perusteltuun lausuntoon ei ole miellyttävä - mitä komissio voi tehdä?
Komissio voi nostaa SEUT 258 artiklan perusteella rikkomuskanteen jäsenvaltiota vastaan, ellei se ole tyytyväinen perusteltuun lausuntoon saamaansa vastaukseen. Komissiolla on vielä tässäkin vaiheessa harkintavaltaa päättää, nostaako se kanteen vai jääkö se vielä odottelemaan jäsenvaltion toimenpiteitä.
Esimerkkejä siitä, mihin jäsenvaltio voi vedota rikkomuskanneasiassa?
(neljä esimerkkiä lyhyesti)
- kansallinen prosessiautonomia
- kansallisen oikeusjärjestelmän perusteisiin kuuluvat seikat (esim. oikeusvoima, ne bis in idem)
- ylivoimainen este
- poikkeukselliset olosuhteet
Jäsenvaltiolle aiheytuvat seuraamukset rikkomuskanteen menestymisestä?
Kielteinen julkisuus ja velvoite toteuttaa tuomion täytäntöönpanemiseksi tarpeelliset toimet - käytännössä lainsäädäntömuutoksia.
Mitä komissio voi tehdä, jos jäsenvaltio ei toimi tuomiossa edellytetyllä tavalla?
Komissio voi nostaa uuden kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa varattuaan ensin jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa. Komissio voi pyytää, että Euroopan unionin tuomioistuin määrää jäsenvaltion maksamaan komission yksilöimän kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon SEUT 260 artiklan mukaisesti.
Eli:
- uusi kanne
- kiinteämääräinen hyvitys
- uhkasakko
Millaisissa asioissa tulee kyseeseen rikkomuskanteiden yksinkertaistettu menettely?
Asioissa, joissa komissio katsoo jäsenvaltion rikkovan SEUT 114(4-5) artiklan mukaisia valtuuksiaan. Kyse on ympäristönsuojelua ja työympäristön suojelua koskevista poikkeusmenettelyistä, joissa jäsenvaltion säännös poikkeaa yhdenmukaistamistoimenpiteistä.
Lisäksi kyseeseen tulevat kielletyt valtion tukimuodot ja sisämarkkinoiden toimintaan vaikuttavat turvallisuusperusteiset kansalliset poikkeukset.
Kumoamiskanteiden perusteet SEUT 263(2) artiklan mukaan?
- toimielimellä ei toimivaltaa säädöksen antamiseen
- toimielin rikkonut olennaista menettelymääräystä
- toimielin on rikkonut perussopimusta tai sen soveltamista koskevaa oikeussääntöä
- toimielin on syyllistynyt harkintavallan väärinkäyttöön
Privilegioidut kantajat kumoamiskanteissa?
- jäsenvaltiot
- neuvosto
- komissio
- parlamentti
Millä toimielimillä on ehdollinen kanneoikeus kumoamiskanteissa?
- tilintarkastustuomioistuin
- EKP
- alueiden komitea
Näillä on oikeus nostaa kanne oikeuksiensa turvaamiseksi.
Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kanneoikeus kumoamiskanteissa? SEUT 263(4)
- säädös on hänelle osoitettu
- säädös koskee häntä suoraan tai erikseen
- kyseessä on sääntelytoimi, joka koskee häntä suoraan ja ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä
Sääntelytoimen määritelmä?
Inuit Tapiriit Kanatami -tapaus
Yleinen tuomioistuin katsoi Inuit Tapiriit Kanatami -tapauksessa, että ”sääntelytoimella” tarkoitetaan kaikkia yleisesti sovellettavia toimia, joskaan ei lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä toimia.
Keskeinen kysymys yksityisen kantajan nostaman kumoamiskanteen osalta?
Keskeinen kysymys yksityisen kantajan nostaman kumoamiskanteen osalta on se, onko kantajalla oikeussuojan tarvetta ja kykeneekö kantaja esittämään siitä näytön.