Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Eurooppaoikeus > U7 Julkisen ja yksityisen sektorin suhde sisämarkkinoilla > Flashcards

U7 Julkisen ja yksityisen sektorin suhde sisämarkkinoilla Flashcards

(111 cards)

Start Studying
1
Q

Valtiontukien valvonta on kilpailupolitiikan väline, jonka avulla pyritään…

A

…estämään sisämarkkinoiden toiminnan vääristyminen yritysten kilpailunvastaisen toiminnan vuoksi tai siksi, että jäsenvaltiot suosivat eräitä toimijoita toisten kustannuksella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Tukipalkkion (subsidy) määritelmä?

A

Tukipalkkio viittaa johonkin rahanarvoiseen suoritukseen julkiselta vallalta yksityiselle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Tukitoimen (aid) määritelmä?

A

Tukitoimi puolestaan kattaa myös julkisen vallan toimenpiteet, joilla kohennetaan tietyn yrityksen tai tuotannonalan taloudellista asemaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Tukitoimen sallivuutta arvioitaessa olennaista ei ole sen tarkoitus tai tavoite, vaan…

A

…todellinen vaikutus markkinoiden kannalta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Millainen valtion tuki on kielletty SEUT 107(1) artiklassa?

A

Jäsenvaltion myöntämä taikka sen varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa. Tällainen tuki ei sovellu yhteismarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Tukitoimen kiellettävyyden neljä kriteeriä?

A
  • tukitoimen lähde
  • selektiivisyys
  • vaikutus kilpailuolosuhteisiin
  • vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (kauppakriteeri)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Tukitoimesta ei aiheudu jäsenvaltiolle kuluja. Kuuluuko tällainen tukitoimi SEUT 107(1) artiklan soveltamisalaan?

A

Ei. Olennaista on se, että kielletyn tukitoimen täytyy olla jäsenvaltion varoista peräisin muodossa tai toisessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Valtion käsite ymmärretään EU-oikeudellisissa yhteyksissä laajasti. Niinpä myös valtion tukitoimien yhteydessä rahoituslähteenä voi olla…

A

…jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallishallintoyksikkö, alueellinen tai paikallinen julkisviranomainen tai ns. julkinen yritys.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

EU-tuomioistuin tulkitsee valtiontukea nykyisin kaksivaiheisesti - eli miten?

A

Ensin tutkitaan, onko tuki valtion varoista ja jos vastaus on myönteinen, sen jälkeen tutkitaan, onko varoja siirretty.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Ladbroke Racing -tapaus?

A

Kansallinen toimenpide luokiteltiin valtiontueksi siitä huolimatta, ettei siihen näennäisesti liittynyt valtion varojen suoraa tai välillistä siirtoa edunsaajille.

Kyse oli hevoskilpailuja järjestävän yrityksen mahdollisuuksista käyttää lunastamattomia voittoja. Olennaista tapauksessa oli valtion valvonta. EU-tuomioistuin katsoi, että mikäli käytetyt rahavarat ovat jatkuvasti valtion valvonnassa ja siten myös toimivaltaisen kansallisen viranomaisen käytettävissä, voidaan käytettyjä varoja pitää SEUT 107(1) artiklan tarkoittamina valtiolta peräisin olevina varoina, vaikka ne eivät ole pysyvästi valtion suorassa omistuksessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

PreussenElektra-tapaus?

A

Sähkönjakeluyrityksille asetettu kiinteä vähimmäishintainen ostovelvoite ei ollut kiellettyä valtiontukea, koska järjestelyyn ei liittynyt valtion varojen suoraa tai edes välillistä siirtämistä ns. vihreää sähköä tuottaville yrityksille.

Valtiontukea tulkittiin suppeasti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Pearle-tapaus?

A

Alankomaiden käsiteollisuusalan toimialajärjestö oli määrännyt jäsentensä maksettavaksi maksuja, joiden tarkoituksena oli rahoittaa optikkoalan yritysten yhteistä mainoskampanjaa. Varat oli kerätty mainoskampanjasta hyötyviltä jäseniltä maksuina ja näin ollen toimenpiteellä ei aiheutettu kustannuksia valtiolle. EU-tuomioistuin katsoi, ettei tällainen toimenpide kuulu SEUT 107(1) artiklan soveltamisalaan.

Toimialajärjestö oli julkisoikeudellinen tai osittain julkisvallan kontrollissa ollut elin. Maksuista ei ollut mahdollista kieltäytyä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Uteca-tapaus?

A

TV-toiminnan harjoittajien tuli vuosittain osoittaa osa liiketoimintansa tuloista sellaisille elokuville, joita tuotti lähinnä Espanjan elokuvateollisuus.

Järjestelyssä ei siirretty valtion varoja eikä valtio voinut vaikuttaa niiden käyttöön. Kyseessä ei ollut kielletty elokuva-alalle myönnetty valtiontuki.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Bouygues-tapaus?

A

Ranskan hallituksen ministeri oli lehtihaastattelussa antanut lausuman, jossa hän lupasi valtion auttavan vakaviin talousvaikeuksiin joutunutta ja valtion osaksi omistamaa France Télécomia (FT). Ministerin lausunto ja siihen liittynyt luottoluokituksen pysyminen keinotekoisen korkealla tarkasteltuna yhdessä osakaslainatarjouksen kanssa on SEUT 107 artiklan tarkoittamaa sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea.

Toiminta alensi FT:n kustannuksia, joten kyseessä oli kielletty valtiontuki.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Tulkintaongelmia on myös synnyttänyt SEUT 107(1) artiklassa on tehty ero ”jäsenvaltion myöntämän tuen” ja ”valtion varoista” myönnetyn tuen välillä.

Mitä eroa?

A

Erottelun tarkoituksena on sisällyttää valtion tuen käsitteeseen valtion suoraan myöntämät edut ja valtion nimeämiensä tai perustamiensa julkisten tai yksityisten elinten välityksellä myöntämät edut. Olennaista valtion varojen käsitteen kannalta on se, että ne ovat jatkuvasti valtion valvonnassa ja siis toimivaltaisten kansallisten viranomaisten käytettävissä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Tukitoimen selektiivisyyttä korkeva edellytys täyttyy, kun…

A

…tukitoimi suosii jotain yritystä tai tuotannonalaa verrattuna muihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Selektiivisyysharkinnassa valtiontuen mahdollisen saajan kannalta on olennaista selvittää…

A

…, onko tukea saavan yrityksen asema vahvistunut taloudellisesti muihin kilpaileviin yrityksiin nähden, eli onko jokin yritys saanut sellaista etua, jota se ei normaaleissa markkinaolosuhteissa voinut saada.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Selektiivisyyskriteerin tulkinta - suppea vai laaja?

A

Valikoivuuskriteeriä tulkitaan oikeuskäytännössä melko laajasti, sillä tuki voidaan kohdistaa määrittelemättömälle määrälle tuensaajia, joita ei ole alun perin yksilöity.

Kielletyn valtiontuen saajina voivat olla esimerkiksi tietyn alueen yritykset tai tietyn kokoiset yritykset. Valikoivuus-kriteeri täyttyy myös silloin, kun esimerkiksi verotukseen liittyvä toimenpide koskee tietyn ajankohdan jälkeen perustettuja yrityksiä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Mikä on selektiivisyyskriteerin tarkoitus?

A

Selektiivisyys-kriteerin tarkoituksena on rajata ns. yleiset toimenpiteet SEUT 107(1) artiklan soveltamisalan ulkopuolelle. Toimenpiteet, jotka hyödyttävät erotuksetta kaikkia jäsenvaltion alueella sijaitsevia yrityksiä, eivät lähtökohtaisesti ole valtiontukea.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Tukea myöntävän viranomaisen harkintavallan merkitys selektiivisyyskriteerin täyttymistä arvioitaessa?

A

Saattaa olla olennaista.

Ecotrade-tapauksessa valikoivaksi katsottiin lainsäädäntö, jonka nojalla tietyt konkurssissa olevat suuryritykset asetettiin ministerin päätöksellä erityishallintoon siten, että ne nauttivat erityistä suojaa velkojia vastaan. Nimenomaan ministerin harkintavalta täytti edellytyksen tuen erityisyydestä, joka on yksi valtiontuen käsitteen tunnusomaisista piirteistä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Valtiontuen käsitys ei kata ainoastaan positiivisia suorituksia kuten avustuksia. Se kattaa myös toimenpiteet, jotka….

A

…eri tavoin alentavat yrityksen vastattavaksi tavallisesti kuuluvia kustannuksia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Azorit-tapaus?

Selektiivinen verotus ja tietyn alueen saama tuki

A

Azorit-tapauksessa katsottiin, että keskushallintoon nähden oikeudellisesti, institutionaalisesti ja taloudellisesti riittävän autonominen alue saattaa yksinään muodostaa sen alueen, jonka poliittinen ja taloudellinen ympäristö on verotuksellisen tukitoimen selektiivisyysarvioinnin taustana. Portugalille kuuluvilla Azoreilla ei tulkittu olevan tapauksen asiayhteydessä siinä määrin autonomista asemaa taloudellisesti, että sille kohdistetut tukitoimet kuuluisivat vain Azoreiden muodostamaan kontekstiin. Kun tukitoimia verrattiin koko Portugalin alueeseen, tulkittiin ne valikoiviksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Keskeiset tulkintakysymykset kilpailuvaikutuksen kannalta?

A

Keskeiset tulkintakysymykset kilpailuvaikutuksen kannalta liittyvät siihen, kuinka vähämerkityksiset tukitoimet voivat kuulua SEUT 107(1) artiklan soveltamisalaan ja soveltuuko tukitoimeen ryhmäpoikkeus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

De minimis -sääntö ja valtiontuet?

A

Nykyisin de minimis -sääntö on omaksuttu koskemaan myös valtiontukia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Säädöspohja nykyään sovellettavalle de minimis -ajattelulle?
- De minimis -asetus (EU) N:o 1407/2013 | - valtuusasetus (EU) 2015/1588
26
De minimis -asetuksessa asetetut euromääräiset rajat?
De minimis -asetuksen (EU) N:o 1407/2013 mukaan tukitoimi ei kuulu SEUT 107(1) artiklan soveltamisalaan, jos yhdelle yritykselle myönnettävän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei ylitä 200 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana. Lisäksi yhdelle maantiekuljetusten alalla toimivalle yritykselle myönnettävän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla yli 100 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana.
27
De minimis -asetus ja SGEI-palvelut?
Yleisen de minimis -asetuksen rinnalla on käytössä SGEI-palveluita koskeva asetus SGEI-palveluja tuottavalle yritykselle myönnettävän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla enemmän kuin 500 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana.
28
Erityiset de minimis -asetukset?
- SGEI-asetus - maatalousala - kalastus- ja vesiviljely
29
Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen idea?
Tukiohjelmat, jotka täyttävät asetuksessa säädetyt edellytykset, ovat yhteismarkkinoille soveltuvia ja ne vapautetaan sen vuoksi SEUT 108(3) artiklan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta komissiolle. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tukiohjelmasta myönnettävät yksittäiset tuet täyttävät asetuksessa mainitut edellytykset.
30
Mihin ryhmäpoikkeusasetus ei sovellu?
Monet valtiontukitilanteet eivät kuulu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan. Sitä ei sovelleta: - vientiin myönnettävä tuki - tuki, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella - tietty toiminta kalastus- ja vesiviljeylyalalla - tietty toiminta maatalousalalla - alueellinen tuki terästeollisuudessa, hiilialalla, laivanrakennusalalla, kuljetusalalla tai synteettikuitujen alalla - vaikeuksissa olevat yritykset
31
Kauppakriteeri valtiontukimielessä?
Valtion tukitoimi on yhteismarkkinoille soveltumaton vain siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Niinpä 107(1) artikla ei sanamuotonsa perusteella koske jäsenvaltion sisäisesti vaikuttavia tukia eikä tukia, jotka vaikuttavat yksittäisen jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisen valtion välillä.
32
Lähtökohtaisesti kauppakriteerin vastainen tukitoimi on kyseessä silloin, kun...
...tukitoimi on tarkoitettu vientiyrityksen tukemiseksi. Tilannekohtainen tulkinta on kuitenkin tarpeen - kauppavaikutus voi täyttyä myös silloin, kun tuen saajana ei ole vientitoimintaa harjoittava yritys.
33
Markkinataloustoimijaperiaatteeseen kuuluvat johdannaiset? | viisi kappaletta
Takaaja, velkoja, sijoittaja, myyjä, lainaaja.
34
Millaiseen toimintaan markkinataloustoimijaperiaatetta sovelletaan ja mihin puolestaan ei?
Markkinataloussijoittajaperiaatetta sovelletaan kaikenlaiseen kaupalliseen toimintaan. Periaate ei näin ollen sovellu esimerkiksi verotukseen tai sosiaaliturvaan liittyviin toimenpiteisiin, koska ne ovat tyypillisesti julkisen vallan käyttöä.
35
Milloin valtion sijoitus on sallittu markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaan?
Valtion sijoituspäätös on tehty sellaisin perustein, jotka olisivat hyväksyttäviä myös vastaavassa tilanteessa tavanomaisin markkinatalouden ehdoin toimivan yksityisen sijoittajan kannalta. Sijoituksen markkinaehtoisuutta arvioitaessa tulee markkinatilannetta tarkastella kokonaisuutena.
36
Verlipack-tapaus? | markkinataloussijoittajaperiaate
Vallonian hallintoalue antoi yksittäiselle yritykselle ilmeisen tappioriskin vallitessa lainarahoitusta niin, että toinen laina oli myönnetty ilman vakuuksia ja toiseen oli liitetty ehto lainasta luopumiseksi, mikäli yritys menisi myöhemmin konkurssiin. Vastaavilla ehdoilla kyseistä lainarahoitusta ei olisi saatu yksityisiltä pääomamarkkinoilta.
37
Jäsenvaltion tukitoimenpiteen sallittavuus yksin markkinataloussijoittajaperiaatteen perusteella ei riitä takaamaan valtiontukisäännösten tavoitteiden toteutumista kaikissa tilanteissa, vaan arvioinnissa tulee huomioida...
...myös toimenpiteen vaikutukset markkinoilla toimivien kilpailijoiden kannalta, ei siis vain sijoittajan näkökulmasta.
38
EDF-tapaus?
Yhtiölle syntyi 889 miljoonan euron verovelka, josta Ranskan valtio päätti luopua säätämällä lain, jolla saatavat alaskirjattiin yhtiön taseessa. EU-tuomioistuin tulkitsi asiaa niin, että perimättä jätetyt verot ovat verrattavissa siihen, että yksityinen sijoittaja olisi tehnyt vastaavan suuruisen sijoituksen EDF:ään. Oli siis arvioitava, olisiko kooltaan julkista sektoria hoitaviin organisaatioihin rinnastuva yksityinen sijoittaja tehnyt samankaltaisissa olosuhteissa yhtä suuren pääomasijoituksen vastaavilla ehdoilla. Markkinataloustoimijaperiaatteen käyttöala on viime aikoina laajentunut jopa sellaiseen julkisen vallan toimintaan, jota yksityinen ei voi missään tilanteessa harjoittaa.
39
Mikä elin valvoo valtiontukia ja minkä säännöksen nojalla?
Keskeinen säännös valtiontukien valvonnan kannalta on SEUT 108 artikla, jonka nojalla komission valvonta kohdistuu sekä jo olemassa oleviin tukiin että uusiin ja muutettuihin tukiin. Olemassa olevien tukien valvonnasta todetaan SEUT 108(1) artiklassa, että komissio seuraa jatkuvasti jäsenvaltioiden kanssa niiden voimassa olevia tukijärjestelmiä.
40
Millaisiin toimenpiteisiin (ajallisesti) komission valvonta voi ulottua?
Voimassa olevien tukien seuranta voi johtaa vain vastaisuudessa sovellettaviin toimenpiteisiin. Komissio ei siten voi määrätä jo myönnettyä tukea takaisinperittäväksi. Tätä voidaan perustella oikeusvarmuudella.
41
Valtiontukien valvontamenettelyn pohja?
Jäsenvaltion ilmoitusvelvollisuus komissiolle, joka ilmenee SEUT 108(3) artiklasta.
42
Jäsenvaltion ilmoitusvelvollisuutta valtiontukien valvonnassa täydentää...
SEUT 108(3) artiklassa asetettu täytäntöönpanokielto, jonka mukaan jäsenvaltio ei saa toteuttaa ehdottamiaan tukitoimenpiteitä ennen kuin komissio on antanut asiassa tutkintamenettelyn jälkeen lopullisen päätöksensä tai sen voidaan päätöksenteon pitkittymisen vuoksi katsoa hyväksyneen tuen.
43
Kun komissio saa jäsenvaltiolta ilmoituksen valtiontuesta...
...aloittaa komissio alustavan tutkintamenettelyn siitä, soveltuuko tuki sisämarkkinoille.
44
Alustavan tutkinnan jälkeen komission on tehtävä valtiontuesta päätös, josta ilmenee...
...onko tuki - kiellettyä valtiontukea - poikkeuksellisesti sallittua - sisämarkkinoille soveltumaton
45
Jos komission alustavan tutkinnan mukaan valtiontuki on sisämarkkinoille soveltumaton, komissio...
...aloittaa SEUT 108(2) artiklassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn.
46
Menettelyllisesti laittomaksi valtiontuen tekee...
- uuden tuen täytäntöönpano ennen komission päätöstä - ilmoittamatta jättäminen - hyväksymispäätöksen vastaisesti toteutettu tuki Näissä ei ole kysymys valtiontuen aineellisten edellytysten tarkastelemisesta.
47
Kenellä ja miten on oikeus käynnistää alustava tutkintamenettely?
Kenellä tahansa on oikeus käynnistää alustava tutkintamenettely ilmoittamalla komissiolle epäilys laittomasta tai väärinkäytetystä tuesta. Intressi tähän on käytännössä usein tuensaajan kilpailijalla.
48
Oikeusturvamekanismi, jos komissio vitkuttelee valtiontukeen liittyvässä tutkintamenettelyssä?
Laiminlyöntikanne.
49
Missä tapauksissa valtiontuen muodollinen tutkintamenettely on käynnistettävä?
Jos komissio ei alustavan tutkinnan perusteella ole vakuuttunut tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoilla.
50
Missä instrumentissa säädetään tarkemmin valtiontalouden tutkintamenettelystä?
Menettelytapa-asetuksessa.
51
Tutkintaedellytys valtiontuen takaisinperinnässä?
Takaisinperintä edellyttää muodollisen tutkinnan jälkeen annettua päätöstä tuen soveltumattomuudesta sisämarkkinoille.
52
Keneen valtiontuen takaisinperintä kohdistuu?
Takaisinperintä kohdistuu niihin yrityksiin, jotka tosiasiallisesti ovat hyötyneet tuesta, mikä voi toisinaan aiheuttaa kohdistamisongelmia.
53
Oikeusperiaatteet, jotka voivat estää valtiontuen takaisinperinnän?
Oikeusvarmuus ja luottamuksensuoja.
54
Edellytys sille, että Unionin toimielimen vakuutuksista voisi saada luottamuksensuojaa? Edellytyksen ehdottomuus ja joustaminen?
Vakuutusten täsmällisyys. Täsmällisyysvaatimuksesta on kuitenkin joustettu esimerkiksi silloin, kun komission ratkaisukäytäntöä rasittaa perustelematon viivästys.
55
Valtiontuen takaisinperintä ja eurooppaoikeuden ensisijaisuus?
Lucchini-tapauksen mukaan lainvoimainen komission päätös, jossa kielletään valtiontuki, on ensisijaisuusperiaatteen mukaan sovellettavissa silloin, kun komission päätöksen jälkeen kansallinen tuomioistuin vastoin päätöstä myöntää saman tuen.
56
Lucchini-tuomion kohtalo myöhemmässä EUT:n ratkaisukäytännössä?
Lucchini-tuomiota on kuitenkin rajattu tiukasti EU-tuomioistuimen myöhemmässä oikeuskäytännössä. Lucchini-ratkaisun on todettu koskevan vain valtiontukisääntöjen noudattamista eikä esimerkiksi yhteisön arvonlisäverolainsäädännön noudattamista.
57
CELF-tapaus? | valtiontuen takaisinperintä
Vaikka komissio toteaa laittoman tuen myöhemmin sisämarkkinoille soveltuvaksi, se ei tee alkuperäistä päätöstä tuen myöntämisestä jälkikäteen lailliseksi, vaan kansallisen tuomioistuimen on määrättävä takaisinperintä tällöinkin poistaakseen tuen myöntämisestä aiheutuneen laittoman edun. Laittomalla edulla tarkoitetaan lähtökohtaisesti niitä korkoja, joita tuensaajan olisi pitänyt maksaa markkinaehtoisen luotottajan rahoituksesta komission lopullista päätöstä odotellessa
58
Kansallisen tuomioistuimen toimivalta ryhmäpoikkeusasetuksen edellytysten tulkinnassa?
Jollei tuki kansallisen tuomioistuimen mielestä täytä ryhmäpoikkeusasetuksen edellytyksiä, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle SEUT 108(3) artiklan mukaisesti. Kansallisilla tuomioistuimilla ei nimittäin ole valtaa todeta tukea sisämarkkinoille soveltumattomaksi.
59
Keskeisin kannetyyppi käsiteltäessä valtiontukiasioihin liittyviä kanteita?
SEUT 263 artiklan mukainen kumoamiskanne. Se nostetaan valtiontukiasioissa unionin yleisessä tuomioistuimessa, kun kantajana on yksityinen taho.
60
Millaisesta päätöksestä valtiontukiasioissa voi nostaa kumoamiskanteen?
Kanneoikeuden kannalta ratkaisevia ovat riitautetun toimenpiteen sisältö ja tarkoitus, ei sen muoto. Kyseessä tulee lähtökohtaisesti olla komission hallinnollisen prosessin päättävä ratkaisu, jolla on oikeusvaikutuksia kantajaan. Esimerkiksi päätös muodollisen tutkinnan aloittamisesta ei pääsääntöisesti ole kannekelpoinen, vaan vasta tutkinnan lopettava päätös.
61
Milloin SEUT 265 artiklan tarkoittamat laiminlyöntikanteet voivat aktualisoitua valtiontukiasioissa?
Komission toimimattomuuden vuoksi. Yksityisen kantajan edellytykset nostaa laiminlyöntikanne rinnastuvat kumoamiskanteeseen.
62
SEUT 258 artiklan mukaiset rikkomuskanteet valtiontukiasioissa?
SEUT 258 artiklan mukaisesti myös rikkomuskanteet voivat toisinaan aktualisoitua valtiontukiyhteyksissä, kun komissio nostaa kanteen jäsenvelvoitteitaan rikkonutta jäsenvaltiota vastaan. Etenkin takaisinperinnän laiminlyönti tai ongelmat takaisinperinnässä voivat johtaa rikkomuskanteeseen.
63
Milloin valtio rinnastuu yritykseen?
Asiaa selventää ns. kilpailuoikeudellinen yritys-käsite, jolla tarkoitetaan jokaista yksikköä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, riippumatta yksikön oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Siispä kun valtio tai muu julkisvaltaa edustava taho osallistuu taloudelliseen toimintaan tarjoamalla palveluita tai tavaroita markkinoilla, se rinnastuu yritykseen.
64
Valtion/kunnan/unionin jakamattomuus kilpailuoikeudellisessa mielessä?
Valtio on oikeushenkilö, joka ei ole kilpailuoikeudellisessa mielessä sillä tavalla jakamaton kokonaisuus, että siihen tai johonkin sen filiaaliin ei voitaisi soveltaa kilpailuoikeudelle tyypillistä funktionaalista yritys-käsitettä.
65
Mihin tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota, kun arvioidaan julkisyhteisön taloudellisen toiminnan luonnetta?
Toiminnan taloudellista luonnetta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, kilpaileeko julkisen yksikön toiminta yksityisten yritysten toiminnan kanssa. Sen sijaan sillä, tavoitellaanko toiminnalla voittoa, ei ole merkitystä toiminnan luonnetta arvioitaessa.
66
. Jotta voidaan ratkaista kysymys siitä, liittyykö kyseessä oleva toiminta julkisen vallan käyttöön vai taloudellisen toiminnan harjoittamiseen, on tarkastettava, liittyykö kyseinen toiminta ...
”luonteensa, tavoitteensa tai siihen sovellettavien sääntöjen perusteella” julkisen vallan käyttöön.
67
Julkisen yrityksen käsite Joutsamon mukaan?
- yhtiöt, joissa valtio, alueellinen tai paikallinen julkisyhteisö omistaa kontrolloivan enemmistön / liikkeenjohdollisen kontrollin - julkiset laitokset, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa - yksityiset yritykset, joille julkinen valta on antanut monopolin tai taloudellisia erityisoikeuksia
68
Julkisen viranomaisen käsite?
Julkisen yrityksen käsitteestä on erotettava julkisen viranomaisen käsite, joka viittaa valtioon sekä alueellisiin ja paikallisiin julkisyhteisöihin.
69
Esimerkkejä julkisen yrityksen määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä?
- yksinoikeudesta seuraava kohtuuton hinnoittelu - julkinen viranomainen suosii julkista yritystä - yksin- tai erityisoikeuksien vuoksi täyttämättä jäävä kysyntä
70
Höfner-tapaus?
Höfner-tapauksessa työnvälitystoimistolle oli myönnetty yksinoikeus välittää työpaikkoja. Yksityiset yritykset eivät lakisääteisen määräyksen vuoksi saaneet tarjota johtavien työntekijöiden työpaikkojen välityspalvelua siitä huolimatta, ettei työnvälitystoimisto kyennyt tätä palvelua toteuttamaan. Kysyntä jäi täyttämättä yksinoikeuden vuoksi, joten kyseessä oli määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.
71
Keskeiset kysymykset julkisten yritysten markkinavoiman käytöstä? (kaksi)
1) Julkisille yrityksille suodut yksinoikeudet ovat sallittuja vain, jos kilpailuoikeudellisia sääntöjä ja perusvapauksia (esim. tavaroiden vapaa liikkuvuus) ei loukata. Onko näitä säännöksiä loukattu? 2) Onko olemassa jokin yleiseen etuun liittyvä pakottava syy, jolla kyseessä olevan yksin- tai erityisoikeuden myöntäminen voidaan perustella niin, että tämän toimenpiteen kilpailua tai vapaata liikkuvuutta rajoittava luonne voidaan oikeuttaa?
72
SGEI-palvelu? Mitä tarkoittaa?
Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja | Services of General Economic Interest
73
SGEI-palvelun määritelmä?
Julkisvallan määrittelemiä yksityisten yritysten toteuttamia yleisölle erityisen merkittäviä taloudellisia toimia, joita ei toteutettaisi ilman julkisvallan asettamaa velvoitetta.
74
SGEI-palveluiden varmistamiseksi on sallittua, että valtio...
...antaa taloudellista tukea julkisen palvelun velvoitteesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi joko kokonaan tai osittain.
75
Keitä SEUT 106(2) artikla velvoittaa? | SGEI-palvelut
Jäsenvaltioita, ei suoraan yrityksiä.
76
Julkisen vallan käytön ja SGEI-palveluiden suhde?
Julkisen vallan käyttö rajautuu SEUT 106(2) artiklan soveltamisalan ulkopuolelle.
77
SGEI-palvelun määritelmä perussopimuksissa?
Ei ole. Tarkempi määritely on jäänyt jäsenvaltioille ja siten poliittisen harkintavallan piiriin.
78
Esimerkkejä SGEI-palveluista?
Yhteiskunnan infrastruktuuriin kuuluvat liikenne-, energia- ja viestintäpalvelut, eli konkreettisemmin erityisesti posti- ja satamapalvelut, yleisradiotoiminta sekä liikenneverkot.
79
SGEI-palveluiden ja valtion tukitoimien välinen suhde?
Näiden tyypillisesti yhteiskuntien infrastruktuuriin liittyvien palvelujen toteuttaminen vaatii käytännössä valtion tukitoimia, joiden osalta voi syntyä soveltamisongelma SEUT 107(1) ja 106(2) artikloiden välillä. Sekundaarinormiston tasolla on ollut syytä tarkentaa näiden kahden artiklan soveltamisalaa.
80
Komission toimivalta SGEI-palveluissa?
Komission toimivalta rajoittuu sen tarkistamiseen, onko jäsenvaltio tehnyt ilmeisen virheen määritellessään palvelun SGEI-palveluksi.
81
Altmark-kriteerit? Millä edellytyksillä jäsenvaltion korvaukset SGEI-palveluista eivät ole kiellettyä valtiontukea? (pitkän kaavan mukaan)
1) Edunsaajayrityksen tehtäväksi on tosiasiassa annettava julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen ja nämä velvoitteet on määriteltävä selvästi kansallisessa lainsäädännössä tai yrityksen toimiluvassa. 2) Korvauksen laskemiseen liittyvät parametrit tulee etukäteen vahvistaa objektiivisesti ja läpinäkyvästi. 3) Korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan kattaa SGEI-palvelun aiheuttamat kustannukset, kun otetaan huomioon kyseisestä toiminnasta saadut tulot ja kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto. 4) Jos SGEI-palvelun velvoitteiden täyttämisestä vastaavaa yritystä ei ole valittu julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, korvauksen taso on määritettävä tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja riittävällä kalustolla varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä.
82
Altmark-kriteerit lyhyesti?
- tosiasiallinen, selkeä velvoite - korvauksen laskeminen läpinäkyvästi - korvaus ei saa ylittää kustannuksia + kohtuullista voittoa - jos yhtiötä ei ole valittu julkisten hankintojen menettelyssä, verrataan keskivertoyritykseen
83
Poikkeus ilmoitusvaatimuksesta voidaan myöntää, jos korvausmäärä ei ylitä... Muita poikkeuksia?
...15 m€ vuodessa, kun kyse on muusta kuin liikenteestä ja infrastruktuurista. Sosiaali- ja sairaalapalveluista on tietyin edellytyksin myös säädetty vapautus ilmoitusvaatimuksesta.
84
BUPAt-tapauksen keskeinen merkitys?
BUPA-tapauksen keskeinen merkitys on siinä, että se estää Altmark-kriteereiden mieltämisen suppeasti tulkittaviksi teknisiksi normeiksi. BUPA-tapauksessa ovat nimittäin intressipunninnassa vastakkain terveydenhuoltosektoriin liittyvät kansanterveysintressit ja toisaalta valtiontukisääntelyyn niveltyvä markkinoiden vääristymättömän toiminnan vaatimus.
85
BUPA-tapaus
Markkinoiden vääristyneisyydestä oli BUPA:n näkökulmasta merkkinä se, että se joutui runsaasti nuoria asiakkaita omaavana maksamaan sairausvakuutusviranomaiselle riskintasausjärjestelmän mukaisia maksuja, mikä luonnollisesti vaikeutti sen asemaa markkinoilla ja loi tietyn kilpailuedun alaa edelleen dominoivalle VHI:lle. Vuonna 2008 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi BUPA-tapausta käsitellessään, ettei kuvailtu järjestelmä ole kiellettyä valtiontukea.
86
Komission tiedonanto SGEI-palveluiden määrittelystä?
Jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden määrittelemisestä toiminnan erityispiirteiden perusteella. Tätä määrittelyvapautta voidaan valvoa ainoastaan ilmeisten virheiden havaitsemiseksi. . Se, mikä palvelu katsotaan yleishyödylliseksi ja kuinka palvelua olisi tarjottava, ovat kysymyksiä, joista on päätettävä ensi sijassa paikallisella tasolla.
87
Avoimuusperiaate julkisissa hankinnoissa?
Avoimuusperiaate edellyttää esimerkiksi, että hankintamenettelyä koskevia tietoja ei salata, hankinnasta ilmoitetaan julkisesti, tarjouskilpailun ratkaisemisesta tiedotetaan tarjouskilpailuun osallistuneille ja hankintaa koskevat asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia.
88
Suhteellisuusperiaate julkisissa hankinnoissa?
Julkisissa hankinnoissa suhteellisuusperiaate edellyttää, että menettelyssä asetettavien vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Tarjoajan kelpoisuusvaatimusten tai vertailuperusteiden laatimisessa on otettava huomioon hankinnan laatu, kohde ja arvo.
89
Taloudellisuusperiaate julkisissa hankinnoissa?
Julkisia hankintoja ohjaa ns. taloudellisuusperiaate. Edullisimman tarjouksen tulee siis avoimessa tarjouskilpailussa voittaa ilman diskriminointia tai lainsäädännöllisiä rajoituksia. Tällöin puhutaan alhaisimmasta hinnasta tai kokonaistaloudellisesti edullisimmasta tarjouksesta.
90
Hankintalainsäädännön soveltamisalaan eivät kuulu...
...julkisyhteisön omaisuuden vuokraaminen tai myyminen.
91
EU-kynnysarvot?
- 134 000 euroa valtion keskushallintoviranomaisten tavara- ja palveluhankinnoissa tai näiden viranomaisten järjestämien suunnittelukilpailujen osalta - 207 000 euroa muiden kuin valtion keskushallintoviranomaisten tavara- ja palveluhankinnoissa tai näiden viranomaisten järjestämien suunnittelukilpailujen osalta - 5 186 000 euroa rakennusurakoissa - 750 000 euroa tiettyjen sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevien palveluhankintasopimusten osalta.
92
Hankintaviranomaisen määritelmä hankintadirektiivin mukaan?
Hankintaviranomaisina voidaan pitää valtion viranomaisia, alue- tai paikallisviranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä yhden tai useamman tällaisen viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä.
93
Hankintamenettelyn soveltuminen kumppanuusjärjestelyissä?
Oikeuskäytännössä on julkisten hankintojen piiriin kuuluvien palveluiden osalta katsottu, että hankintamenettely soveltuu aina, jos hankintaviranomainen tekee vastiketta vastaan sopimuksen siitä oikeudellisesti erillisen yhtiön kanssa, jossa se on osakkaana yhden tai useamman yksityisen yrityksen ohella.
94
In house -hankinnan määritelmä?
Hankintayksikkö tekee hankinnan omalta sidosyksiköksi katsottavalta yritykseltään, esimerkiksi omistamaltaan osakeyhtiöltä
95
In house -hankinnan kilpailuttamisvelvoite?
. Poikkeuksena kilpailuttamisvelvollisuutta koskevasta pääsäännöstä in house -hankinnat jäävät kilpailuttamisvelvoitteen ulkopuolelle. Tulkintaongelmaksi voi muodostua kysymys siitä, milloin hankintayksiköllä on riittävä määräysvalta sidosyksikkönä arvioitavaan yritykseen.
96
Kumppanuusjärjestelyn tulkinta Ukkolan mukaan?
Ensin tulkitaan kokonaisjärjestelyn asema sekamuotoisena sopimuksena (Mehiläinen-tapaus) ja mikäli sekaomistusyksiköltä tehtävä osto luetaan hankinnaksi, niin selvitetään tämän hankinnan kilpailuttamatta jättämisen mahdollisuudet yksityisen kumppanin kilpailutuksen kautta (Acoset-ratkaisu).
97
Ketkä voivat tehdä tarjouksen avoimessa menettelyssä?
Kaikki halukkaat.
98
Rajoitettu menettely?
Rajoitetussa menettelyssä kaikki halukkaat talouden toimijat voivat jättää osallistumishakemuksen toimittamalla tarjouskilpailukutsun mukaisesti tiedot, jotka hankintaviranomainen vaatii laatuun perustuvaa valintaa varten. Osallistumishakemusten vastaanottamisen vähimmäismääräaika on 30 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä. Tämän jälkeen hankintayksikkö pyytää tarjousta ainoastaan niiltä talouden toimijoilta, jotka se on valinnut tätä tarkoitusta varten osallistumishakemuksen jättäneiden joukosta
99
Neuvottelumenettely?
Tarjousperusteisessa ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kaikki halukkaat talouden toimijat voivat jättää osallistumishakemuksen ja toimittaa tiedot, jotka hankintaviranomainen vaatii laatuun perustuvaa valintaa varten. Tämän jälkeen hankintaviranomainen esittää kutsun valitsemilleen talouden toimijoille lähettää tarjouksensa.
100
Avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai osallistumishakemuksia. Suorahankinnan mahdollisuus?
Kyllä vain.
101
Äärimmäinen kiire ja suorahankinta?
Sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä. Suorahankinta on OK.
102
Puitejärjestelyn määritelmä?
Puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintaviranomaisen ja yhden tai useamman talouden toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, erityisesti hinnat ja tarvittaessa suunnitellut määrät.
103
Puitejärjestelyn enimmäiskesto?
Neljä vuotta.
104
Milloin puitejärjestelyitä käytetään julkisissa hankinnoissa?
Puitesopimuksia käytetään etenkin silloin, kun tilaaja ostaa pitkällä aikavälillä suuren määrän yksittäisiä suoritteita ennakkoon täsmentymättömässä aikataulussa, jolloin kaikkien niiden kilpailuttaminen erikseen ei olisi tarkoituksenmukaista muun muassa toiminnan hidastumisen vuoksi.
105
Mitä tarkoitetaan dynaamisella hankintajärjestelmällä?
Dynaamisella hankintajärjestelmällä tarkoitetaan täysin sähköistä hankintamenettelyä tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavissa oleville hankinnoille.
106
Minkä menettelyn sääntöjä noudatetaan, jos viranomaiset tekevät hankintoja käyttäen dynaamista hankintajärjestelmää?
Rajoitetun menettelyn sääntöjä.
107
Ennakkoillmoituksella hankintaviranomaiset voivat ilmoittaa...
...suunnittelemistaan tulevista hankinnoista. Ajanjakso saa olla pääsääntöisesti enintään 12 kuukautta.
108
Tarjouskilpailukutsuna hankintamenettelyissä käytetään...
...hankintailmoitusta.
109
Hankintailmoituksen tulee olla niin selvä, että sen pohjalta...
voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
110
Milloin lähetetään hankintamenettelyn tuloksia koskeva jälki-ilmoitus?
30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.
111
Soveltuvuuden ja tarjousten vertailuperusteen välinen suhde?
Julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä korostetaan tarjoajiin liittyvien soveltuvuusehtojen ja tarjousten vertailuperusteiden erottamista hankintamenettelyn yhteydessä siten, että soveltuvuus arvioidaan ennen vertailuperusteita. Nämä ovat kaksi eri toimenpidettä, joihin sovelletaan eri sääntöjä.

Eurooppaoikeus (9 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions