U6.2 Palveluiden vapaa liikkuminen

Question 1

Kielletyt rajoitukset SEUT 56(1) artiklan mukaan?

Answer 1

Tietyin edellytyksin kiellettyjä ovat rajoitukset, jotka koskevat muuhun jäsenvaltioon kuin palvelujen vastaanottajan valtioon sijoittautuneen jäsenvaltion kansalaisen vapautta tarjota palveluja EU:n alueella.

Question 2

Palvelujen tarjonnan vapaus sisältää…

Answer 2

• oikeuden vapaaseen pääsyyn toiseen jäsenvaltioon
• oleskeluoikeuden toisen jäsenvaltion alueella palvelujen tarjoamiseksi
• oikeuden tilapäiseen elinkeinonharjoittamiseen toisen jäsenvaltion alueella samoin edellytyksin kuin jäsenvaltion kansalaisilla on

Question 3

Palveluiden vapaa liikkuvuus ja kansalaisuus?

Answer 3

Palveluiden vapaa liikkuvuus sisältää kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon.

Question 4

Miten työntekijä eroaa palvelun tarjoajasta?

Answer 4

Työntekijästä palvelun tarjoaja eroaa itsenäisen asemansa puolesta.

Question 5

Mitä palveluilla tarkoitetaan SEUT 57(1) artiklan mukaan?

Answer 5

Suorituksia, joista tavallisesti maksetaan korvaus ja joita määräykset tavaroiden, pääomien tai henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta eivät koske.

Question 6

Satunnaisuuden ja väliaikaisuuden merkitys palveluiden vapaan liikkuvuuden kontekstissa?

Answer 6

Sellainen henkilö, joka muuttaa pääasiallisen asuinpaikkansa toiseen jäsenvaltioon tiettyjä palveluita saadakseen tai tarjotakseen, ei voi vedota palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevaan SEUT 56 artiklaan. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti todettu, että pysyvästi tai ainakin ilman kestolle ennalta asetettua rajoitusta harjoitettu toiminta ei kuulu palvelujen tarjontaa koskevien säännösten soveltamisalaan.

Question 7

Palveluiden vapaa liikkuvuus ja liikennesektori?

Answer 7

Ei ulotu. Maaliikenteen kuljetuksista säädetään kabotaasiasetuksessa, jossa on paljonkin protektionistisia piirteitä.

Question 8

Mitä tarkoitetaan sijoittautumisvapaudella?

Answer 8

Sijoittautumisvapaudella tarkoitetaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa pysyvästi harjoitettavaa itsenäistä taloudellista toimintaa.

Question 9

Työ- ja virkasuhde suhteessa sijoittautumisvapauteen?

Answer 9

Sijoittautumisvapaus ei koske työ- tai virkasuhteessa toteutuvaa palkkatyötä, sillä se kuuluu SEUT 45 artiklan soveltamisalaan.

Question 10

Mitä ammattipätevyyden tunnustamisesta seuraa edunsaajalle?

Answer 10

Ammattipätevyyden tunnustaminen vastaanottavassa jäsenvaltiossa antaa edunsaajalle oikeuden ryhtyä harjoittamaan samaa ammattia kuin mihin hänellä on kotijäsenvaltiossaan pätevyys sekä oikeuden harjoittaa kyseistä ammattia samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion omat kansalaiset.

Question 11

Miten tietoyhteiskunnan palveluiden vapaa liikkuvuus pyritään takaamaan?

Answer 11

Palvelut säädetään palvelun tarjoajan sijoittautumisjäsenvaltion alaisiksi.
Kun kyseessä on internetsivuston välityksellä palveluja tarjoava yritys, sijoittautumispaikka ei ole direktiivin 2000/31/EY mukaan siellä, missä sivustoa tukeva teknologia sijaitsee tai missä sivusto on saatavilla, vaan sijoittautumispaikka on paikka, jossa yritys harjoittaa taloudellista toimintaansa.

Question 12

Kun pohditaan yleiseen etuun perustuvia pakottavia vaatimuksia palveluiden vapaan liikkuvuuden rajoitusperusteina, erityistä huomiota on kiinnitettävä kansallisen toimenpiteen…

Answer 12

Syrjimättömyyteen, välttämättömyyteen, soveltuvuuteen ja oikeasuhteisuuteen.

Kansallisten toimenpiteiden on täytettävä kaikki nämä edellytykset, jotta ne olisivat yhdenmukaisia palveluiden vapaan liikkuvuuden suhteen.

Question 13

Gebhard-testi?

Answer 13

Kansallisten toimenpiteiden, jotka voivat haitata perusvapauksien käyttämistä tai tehdä näiden vapauksien käyttämisestä vähemmän houkuttelevaa, on täytettävä neljä edellytystä:

• niitä on sovellettava ilman syrjintää
• niitä on voitava perustella yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä
• niiden on oltava omiaan takaamaan niillä tavoiteltavan päämäärän toteuttaminen
• eivätkä ne saa puuttua perusvapauteen enempää kuin mikä on tarpeen tämän päämäärän saavuttamiseksi.

Siis: syrjimätön, välttämätön, soveltuva ja oikeasuhtainen.

Question 14

Rahapelien rajoitusten arvioinnissa ovat korostuneet

Answer 14

…suhteellisuusperiaate ja palveluiden vapaan liikkuvuuden edistäminen.

Question 15

Gambelli-tapaus?

Answer 15

• kansallinen rahapelilainsäädäntö oli rajoitus sijoittautumisvapaudelle ja palveluiden vapaalle liikkuvuudelle
• tapauksessa omaksuttiin palveluiden vapaata likkuvuutta korostava ratkaisu, jota on kuitenkin tulkittava suhteessa ratkaisun erityisolosuhteisiin
• erityisesti huomattava, että Italian rahapelipolitiikka oli tosiasiallisesti syrjivää ja epäjohdonmukaista
• valtion verotulojen menetys ei voi olla pakottava syy, johon voisi vedota palvelukaupan rajoitusperusteena

Question 16

Liga Portuguesa -tapaus?

Answer 16

• Portugalin rahapelimarkkinoilla kaksi kilpailevaa toimijaa
• yleishyödyllisellä toimijalla monopoli, toinen toimija kaupallinen
• Liga Portuguesa teki virallisen sponsorisopimuksen kaupallisen toimijan kanssa, monopolitoimija sanktioi tämän yksinoikeusjärjestelmän rikkomisen
• lähtökohtaisesti kyseessä kielletty kansallinen rajoitus
• EYT oikeutti järjestelyn ns. kansallista tilanneherkkyyttä korostavalla tavalla
• jokaisen jäsenvaltion on arvioitava, mitä vaatimuksia moraalisten, uskonnollisten ja kulttuurillisten intressien suojaamiseksi voidaan asettaa

Question 17

Rahapeleihin liittyviin monopolijärjestelyihin suhtautuminen?

Answer 17

Rahapeleihin liittyviin monopolijärjestelyihin suhtaudutaan sallivasti edellyttäen, että kansallisten viranomaisten harkintavallalle ennakkolupajärjestelmässä on asetettu rajat mielivallan ehkäisemiseksi. Oikeuskäytännön mukaan rahapelimonopoli ei siten sinänsä ole vapaan sijoittautumisoikeuden tai palveluiden vapaan liikkuvuuden vastainen järjestely.

Question 18

Müller-Faure

Answer 18

EY-tuomioistuimen mukaan näiden artiklojen vastaisena ei ole pidettävä kansallisen lainsäädännön edellyttämää ennakkolupaa, jotta järjestelmä vastaisi tapauksen olosuhteiden kaltaisesta sairaalahoidosta.

Sen sijaan SEUT 56 ja 57 artiklan vastaista on vaatia ennakkolupaa, jotta sairausvakuutusjärjestelmä vastaisi sellaisesta laitoshoidon ulkopuolisesta hoidosta, joka on saatu toisessa jäsenvaltiossa henkilöltä tai laitokselta, jonka kanssa vakuutetun sairauskassa ei ole tehnyt sopimusta.

Sairaalahoitoon saa siis vaatia ennakkolupaa, mutta laitoksen ulkopuoliseen hoitoon ei.

Question 19

Stamatelaki

Answer 19

Kreikkalainen järjestely ei ollut perusteltavissa sosiaaliturvajärjestelmän vakavan järkkymisen vaaralla, etenkin kun yksityisen sairaalan kulut olisi korvattava siinä missä julkisenkin, jos hoito olisi annettu kotimaassa.

Question 20

Müller-Fauren ja Stamatelakin keskeiset linjaukset ilmenevät nykyisin…

Answer 20

…ns. potilaiden liikkuvuusdirektiivistä.

Question 21

Potilaan liikkuvuusdirektiivin ydinsisältö?

Answer 21

Direktiivin 2011/24/EU mukaan EU-kansalaiselle on siis korvattava hänen toisessa jäsenvaltiossa saamansa hoidon kustannukset, jos samantyyppinen hoito ja kulut korvattaisiin myös hänen kotijäsenvaltiossaan. Lähtökohtana on, että hoidosta korvataan sen verran kuin hoito olisi maksanut kotijäsenvaltiossa. Hoitojen korvattavuutta voidaan kuitenkin rajoittaa yleistä etua koskevilla pakottavilla syillä, jolloin etenkin erilaiset kansanterveyteen liittyvät syyt korostuvat.

Question 22

Milloin potilaan liikkuvuusdirektiivin mukaan voidaan vaatia ennakkolupa?

Answer 22

• suunnitteluvaatimukset
• hoidot, joista aiheutuu potilaalle tai väestölle erityinen riski
• tarjoaja, joka tapauskohtaisesti voisi aiheuttaa vakavaa ja erityistä huolta hoidon laadusta tai turvallisuudesta

Question 23

Palveludirektiivin luonne verrattuna erityissääntelyyn?

Answer 23

Erityissääntely ohittaa palveludirektiivin, joka on yleisnormi. Mm. rahoitus, sähköinen viestintä, kuljetus, työvoiman vuokraus, terveydenhuolto, rahapelit, AV-ala, sosiaalipalvelut ja yksityiset turvallisuuspalvelut

Question 24

Mitä palveluita jää palveludirektiivillä säänneltäväksi?

Answer 24

Palveludirektiivi koskee taloudellista palvelutoimintaa sekä tiettyjä yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja, esimerkiksi liikkeenjohdon konsultointipalveluja, sertifiointi- ja testauspalveluja, rekrytointipalveluja, mainospalveluja, kiinteistö- ja kiinteistönvälityspalveluja, rakennuspalveluja, messupalveluja, jakelupalveluja, autojen vuokrausta, matkatoimisto- ja turismipalveluja, osaa kotitalouden tukipalveluista sekä erinäisiä vapaa-ajan palveluita, esimerkiksi urheilukeskusten ja huvipuistojen palveluita.

Question 25

Minkä valtion palkkatasoa ja sosiaaliturvaa koskevia säännöksiä tulee noudattaa palveludirektiivin soveltamisalalla?

Answer 25

Kohdejäsenvaltion.

Question 26

Palveludirektiivin mukaiset edellytykset palveluiden vapaata liikkuvuutta koskeville kansallisille rajoituksille?

Answer 26

- syrjimättömyys (kansalaisuus/sijoittautumisjäsenvaltio) - välttämättömyys (yleinen järjestys, yleinen turvallisuus, kansanterveys, ympäristön suojelu) - oikeasuhtaisuus (ei saa ylittää sitä, mikä on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi)

Question 27

Seco ja Desquenne -tapauss

Answer 27

Lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen työnantajaosuutta ei tarvinut maksaa Luxemburgiin (johon työntekijät oli lähetetty), koska ne oli maksettava myös sijoittautumisjäsenvaltiossa. Menettelyn katsottiin olevan syrjivä ja näin olevan palveluiden vapaan liikkumisen vastaista.

Question 28

Rush Portuguesa -tapaus

Answer 28

Työnantaja oli määrätty sakkoihin, koska se ei ollut hankkinut työlupia kolmansista maista tuleville lähetetyille työntekijöille. EY-tuomioistuin ei hyväksynyt tätä palveluiden vapaan liikkuvuuden kannalta rajoittavaa kansallista linjaa. EY-tuomioistuin linjasi, että palvelujen tarjoajan tulee saada tilapäisesti harjoittaa toimintaansa vastaanottajavaltiossa samoilla edellytyksillä kuin sen omat kansalaiset saavat. Työluvan vaatiminen lähetetyiltä työntekijöiltä johtaa tosiasialliseen syrjintätilanteeseen verrattuna vastaanottajavaltioon sijoittautuneisiin työnantajiin.

Question 29

Van der Elst -tapaus

Answer 29

Van der Elst -tapaus koski neljää marokkolaista työntekijää, jotka belgialainen yritys oli lähettänyt rakennustöihin Ranskaan. Tässäkin tapauksessa työnantaja oli määrätty sakkoihin työlupien puuttumisen vuoksi. EY-tuomioistuin samaisti työlupavaatimukseen hallinnolliseen lupaan, joka saattaa muodostua esteeksi palveluiden vapaalle liikkuvuudelle. EY-tuomioistuin katsoi, ettei erillistä työlupaa voida edellyttää EU:n ulkopuolisista maista tulevilta lähetetyiltä työntekijöiltä, kun nämä ovat palvelujen tarjoajan sääntöjen mukaisesti, laillisesti ja tavanomaisesti palkkaamia.