Urologiset vammat Flashcards
(48 cards)
Tuleeko munuaisvammoja paljon vatsan alueen traumoissa?
Kyllä, jopa 20%:lle
Ovatko tylpät vai lävistävät munuaisvammat yleisempiä?
Tylpät, jopa 90%
Munuaisvammojen löydökset ja oireet?
Kylkikipu tavallisin
Hematuria (ei korreloi vaikeusasteeseen)
Kyljen mustelmat ja haavat
Runsaan verenvuodon ja virtsalekaasin aiheuttama kivulias ja laajeneva resistenssi
Vuotoshokki (munuaisparenkyymin tai hilussuonten laseraatiot)
Mitä tutkimuksia tilaan, kun epäilet munuaisvammaa?
PLV (mikroskooppinen hematuria)
Varjoainetehosteinen CT, eli trauma CT (Vammakohta, laajuus, virtsalekaasi?)
Ultraääni (voi näyttää munuaislaseraatiot ja hematoomat)
Miten munuaisvammat luokitellaan?
Luokka I-V, joista V-luokka vakavin
Mikä on tärkein kriteeri tylppien munuaisvammojen hoidossa?
Hemodynamiikka
Miten valitset hoidon tylpässä munuaisvammassa riippuen sen luokituksesta?
Gradus 1-2 aina konservatiivisesti, gradus 3 tarkassa seurannassa, gradus 4-5 operatiivinen hoito
Miten hoidat tylpän munuaisvamman konservatiivisesti?
Vuodelepo
Kipulääke
Verenpaineen, sykkeen ja Hb:n seuranta
Miten hoidat tylpän munuaisvamman aiheuttaman vuodon, kun muita laparotomiaa vaativia vammoja ei ole?
Angioembolisaatiolla vuodon tyrehdytys
Miten hoidat tylpän munuaisvamman kirurgisesti?
Lähinnä nefrektomia, jos vamma on niin vakava, että vaatii kirurgista hoitoa
Miten valitset hoidon lävistävässä munuaisvammassa riippuen sen luokituksesta?
Gradus 1-2 kons.hoito
Gradus 3-4 ja stabiili hemodynamiikka kons. hoito
Muutoin sitten angioembolisaatio tai nefrektomia
Potilaalle on kehittynyt virtsalekaasi munuaisvamman seurauksena, mitä teet?
Kons.hoito riittää 90%:ssa
Virtsalekaasi + sepsis: pyelostooma ja stentti
Virtsalekaasi, joka jatkuu: pyelostooma tai JJ-stentti
Mitkä ovat indikaatiot nefrektomialle?
Pahoin vaurioitunut, jatkuvasti vuotava munuainen tai hilusalueen laseraatiot
Kuinka virtsarakon vammat syntyvät?
tylppä vamma (isku täydellä rakolla vastaan)
lävistävä vamma
lantiomurtuman liitännäisvamma
kirurgisen toimepiteen komplikaatio
Kuinka diagnosoit virtsarakon vamman?
CT-kystografia vesiliukoisella varjoaineella
Mitä virtsarakon vammat voivat aiheuttaa?
Rakkoruptuuran joko intraperitoneaalisesti tai ekstaperitoneaalisesti
Miten hoidat intraperitoneaalisen rakkoruptuuran?
Kirurginen hoito aina, koska voi aiheuttaa virtsaperitoniitin, urinooman ja abskessin
Eli laparotomia, vamma-alueen siistiminen ja sulku kahdessa kerroksessa sekä antibiootti päälle
Miten hoidat ekstraperitoneaalisen rakkoruptuuran?
Konservatiivisesti kestokatetrilla ad 7-10 vrk, mutta lantiomurtuman leikkauksen yhteydessä rakkoruptuura voidaan suturoida kiinni
Miten hoidat rakkokontuusion?
Ei vaadi hoitoa, mutta katetrin voi laittaa 1-2 vuorokaudeksi
Miten naisten ja miesten virtsaputken vammamekanismit eroavat toisistaan?
Tyypillisesti ovat miesten vammoja, jonka aiheuttaa isku perineumin alueelle tai putoaminen kovan esineen päälle hajareisin, lantiomurtuma tai katetrointi
Naisilla liittyy taas lantiomurtumiin, synnytykseen tai leikkaukseen
Miten virtsaputken vammat jaetaan?
Etu- ja takavirtsaputken vammoihin, rajana toimii sfinkteri
Etuvirtsaputken vammojen oireet ja löydökset?
Kipu Virtsaaminen vaikeaa tai jopa virtsaumpi Verenvuoto virtsaputkesta Perineumin alueen resistenssi (virtsaa ja verta) Perhoshematooma perineumin alueella
Tutkimukset etuvirtsaputken vammoissa?
RTG: uretrografia vesiliukoisella varjoaineella
Etuvirtsaputken vammojen hoito?
Ensiapuna varovainen katetrointi ad 5-7 vrk, mutta jos putki on rikki, ei alatiekatetrointi onnistu, jolloin laitetaan cystofix
Vamma kontrolloidaan kystografialla 2-3 viikon kuluttua ja mikäli parantunut, niin alakautta virtsaaminen sallittu
Täydellisissä ruptuuroissa cystofix ja korjausleikkaus sekundaarisesti, avovammoissa leikkaus heti