VYK Flashcards
1
Q
Anomalia
A
Anomalia voi tarkoittaa seuraavia asioita: poikkeavuus, poikkeus, epäsäännöllisyys, säännöttömyys, epänormaalius, epänormaalisuus, epätavallisuus, …
2
Q
Mikä alkiokerros kehittyy toiseksi ja miten?
A
Kehittyy entodermin viereen amnionontelon puolelle kehittyy ektodermi = epiblasti kerros. (josta lähes kaikki alkion elimet kehittyvät). 8-10vrk
3
Q
Alkumesodermi
A
Sytotrofoblastien tuottamaa löyhää sidekudosta, erottaa varsinaisne alkion trofoblastista (blastokystin pintakerroksesta)
4
Q
Istukkanäytteen ja lapsivesinäytteen ajankohdat
A
Istukka viikot 11-13. Lapsivesinäyte vk 15 >
5
Q
Sikiökausi
A
3kk alku > syntymä
6
Q
Sikiön häiriöt kallossa ja aivojen sivukammioissa
A
Ankefalia = aivottomuus, hydrokefalus = vesipäisyys
7
Q
Somiitit
A
Muodostuu selkäjänteen molemmille puolille mesodermistä. Palkki, joka 20vrk eteenpäin pilkkoutuu somiiteiksi (lopulta 42-44 paria). Osa surkastuu ja lopulta 36-38. Sikiön ikä voidaan määrittää niistä.
8
Q
Selkäjänteen muodostuminen
A
Osa ektodermin soluista vaeltaa alkeiskuopan kautta prokordaalilevyyn ja muodostuu selkäjänteen aihe. Se kiinnittyy alla olevaan endodermiin ja putkimainen rakenne aukeaa > muodostuu selkäjännelevy. Sulkeutuu uudestaan > selkäjänne, joka on selkärangan esiaste. Lopulta vain välilevyjen keskusta on peräisin selkäjänteestä
9
Q
Erilaisia diagnostisia tutkimuksia
A
Invasiiviset tutkimukset (istukka- ja lapsivesinäyte), sikiön tähystys, napaveritutkimus, niskaturvotusmittaus ja seerumiseula, NIPT (cfDNA äidin verestä) (tutkii aneuploidiat)
10
Q
Gastrulaation tapahtumat
A
Epiblastikerroksen (aktodermin) keskiosasta syntyy alkeisjuoste kaudaalisesti (perään päin). Sen etuosaan, keskelle alkiolevyä, muodostuu alkeisnysty. Alkeisjuoste > alkeisuurre. Alkeisuurteen läpi liikkuu soluja, jotka korvaa hypoblastikerroksen > entodermi muodostuu. Sitten mesenkymaaliset solut tunkeutuu kerrosten väliin (invaginaatio), paitsi kloaakkikalvossa (alkusuoli ja tulevat virtsaelimet) ja nielukalvossa (tuleva suu)
11
Q
Mitä induktio säätelee?
A
Alkion kaavoittumista, elinten muodostumista ja solujen geenien ilmentymistä
12
Q
Mistäs kerroksesta mykiö kehittyy?
A
Ektodermistä
13
Q
Gastrulaatio (päävaiheet)
A
Ensimmäisen kolmen viikon aikana solut järjestäytyy kerroksiksi (ektodermi, mesodermi ja entodermi).
Seuraavan 5 viikon aikana alkiolehdet muodostaa peruskudokset: epiteeli, sidekudos, lihaskudos ja hermokudos. (Kaikki alkiolehdet muodostaa epiteeliä)
14
Q
Kuinka tavallisia on epämuodostumat?
A
Vastasyntyneistä 2-4%. Syy tuntematon reilu puolessa tapauksissa
15
Q
Corona Radiata ja funktio
A
Monikerroksinen solukerros zona pellucidan ympärillä. Granuloosasoluja. Saattaa auttaa hedelmöitystä lisäämällä pinta-alaa. Auttaa munasolun ehnkiinjäämsitä n 24h ovulaation jälkeen
16
Q
Morula. Milloin, montako solua, millaisia soluja?
A
n 12-16 solua. n 3 vrk hedelmöittymisestä. Solut ovat totipotentteja. Jokainen solu voi kehittyä täydelliseksi yksilöksi
17
Q
Sukusolujen esisolut aka
A
Primordiaaliset ituradansolut
18
Q
Mitä UÄ kertoo?
A
Raskauden keston, sikiöiden määrän, istukan sijainnin, rakennepoikkeavuudet, tarjonnan, kasvun
19
Q
Miksi foolihappoa syödään raskauden aikana?
A
Estää hermostoputken sulkeutumishäiriön esiintymistä.
20
Q
Holoprosenkefalia
A
Aivot eivät kehity kahdeksi lohkoksi
21
Q
Trisomniamarkkerit
A
Kystat, litteä sivuprofiili, kaikutiiviit pisteet sydämessä, tiiviskaikuinen suoli, laajentuneet munuaisaltaat, hidas kasvu, lyhyet reisiluut. Niskaturvotus
22
Q
Mitä tarkalleen tapahtuu kun siittiö tunkeutuu munasoluun?
A
Munasolun solukalvon alla olevar kuorijyväset liittyy välittömästi solukalvoon ja eksosytoi sisältämänsä materiaalin > lukko joka estää muita siittiöitä tunkemasta (estää polyspermiaa)
23
Q
Disruptio
A
Alunperin normaalisti kehittynyt, mutta jokin tuhoaa osan sikiöstä (Muutos sikiön kasvuympäristössä). Esim teratogeenialttius, amnion kalvon repeämä > irralliset kalvoliuskat > raaja-amputaatiot. Kehitys häiriintyy. Syy myös infektiossa, talidomidi
24
Q
Deformaatio
A
Mekaanisen tekijän aiheuttama paine(esim Potter- Habitus), liikkumattomuus (kampularaajat) tai lapsiveden vähyys. Alunperin normaalisti kehittynyt
25
Dysmorfia
Kehon vähäisiä anatomisia poikkeavuuksia > ei erityistä haittaa. Esim käyrä pikkusormi. Yleensä kaikilla pari pikkuanomaliaa. Monet dysmorfiat monesti merkki laajemmasta häiriöstä
26
Sikiönkehityksen voi jakaa kolmeen kehitysvaiheeseen - kuinka altis sikiö on näinä aikoina?
Blastogeneesi (Alkion kehitys) Ei erityisen altis ulkoisille tekijöille. Vaurioituminen johtaa kuolemaan. Organogeneesi (Elinten muodostuminen) Erittäin altis häiriöille, alttin vaihe
Fetogeneesi (sikiön kehitys), ei erityisen altis häiriöille
27
Endodermistä peräisin
Suolen, keuhkojen ja virtsarakon epiteeli. Maksan, haiman, kilpirauhasten ja lisäkilpirauhasten toiminnallinen kudos
28
Malformaatio
Tapahtuu blastogeneesin loppuvaiheessa tai organogeneesin aikana. Kliinisesti merkittävä: yksi anatominen alue/elinjärjestelmä. Alunperin poikkeava kehitys (esim suulakihalkio)
29
4vrk hedelmöittymisestä
Morula on saapunut kohdun onteloon. Osa soluista alkaa kehittyä trofoplasteiksi, jotka kiinnittää alkion kohdsun seinämään (n 20 solu vaiheessa)
30
Kuinka monta talidomidivauava synty maailmanlaajuisesti?
n 10 000
31
Munasolun keskim. koko
100 mikrometriä
32
Sytotrofoblastit
Kaksikerrosvaihe. Lähempänä alkiota. Mitoosit tässä kerroksessa
33
Siittiön hännän rakenne
Poikkileikkauksenna aksoneema (2 + 9 pariputket). Ulkosäikeet (9kpl) ja säiekotelo. Pituus 150mikrometriä
34
Sonic hedgehog Shh
Hermoputken akavoitusta säätelevä selkäjänteen tuottama signaali. Mutaatio siinä/sen poisto voi mm tuottaa kykloopin
35
Milloin ja miten tapahtuu implantaatio?
5-7vrk. Trofoblastit tunkeutuu kohdun seinämään (ne saa seinämän uloimmat solut apoptoosiin ja menee tilalle), niin että alkionysty on pallossa seinämän puolella.
36
Kuinak kauan hedelmöityksestä kestää että tapahtuu yhteinen mitoosi?
Noin 12h
37
Neurulaatio
Hermostoputken muodostuminen. Hermostolevy painuu kuopalle ja muodostaa uurteen. Uurre kuroutuu putken muotoon ja ektodermi sulautuu yhteen > hermostoputki. Osa ektodermin soluista tunkeutuu mesodermiin (niistä muodostuu ääreishermosto). Etuosa sulkeutuu 25vrk mennessä ja takaosa 27vrk mennessä. Tapahtuu samaa aikaa selkäjänteen muodostumisen kanssa.
38
Kaksikerrosvaihe
n 8vrk. Synsytiotrofoblastit ja sytotrofoblastit
39
Omfaloseele
Napanuoratyrä. Suolia ja mahd muita elimiä jää vatsanpeitteiden ulkopuolelle
40
Aksoneema
Siittiön hännässä oleva rakenne poikkileikkauksessa. 9 putkea muodostaa ympyrän, jonak keskellä kaksi putkea. Tätä ympyröi isommat ulkosäikeet (9kpl)
41
Yksilönkehityksen edellytykset?
- Solujen jakautuminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan
- Solujen irtautumista toisistaan/matriksista. Kiinnittyminen toisiinsa/matriksiin
- Vaeltamisa paikasta toiseen
- Erilaistumista
- Oikein ajoitettua apoptoosia
42
Fetogeneesi
Alkaa 9. viikosta ja kestää loppuun asti.
43
Sonic hedgehog SHH
Hermoputken kaavoitusta säätelevä selkäjänteen tuottama signaali. Mutaatio siinä/sen poisto voi mm tuottaa kykloopin. Myös mesenkyymisolukko erittää sitä, aktivoi muita solukkoja erilaistumaan.
44
Desidua
Raskauden aikainen kohdun limakalvo. Syntyy kun alkio kiinnittyy ja progesteroni vaikuttaa > kiinnittymiskohdan solut muuttuu desiduaalisoluiksi. Rauhaset suurentuu ja verisuonitus lisääntyy
45
Miten raskausajan tupakointi vaikuttaa sikiöön?
Voi johtaa moniin raskausajan komplikaatioihin (kohdunulkoinen raskaus, kalvojen repeytyminen, istukan sijoituuminen kohdun alaosaan, ennenaikainen synnytys, ..)
46
Sikiön ja istukan välinen verenkierto
Fetoplasentaalinen verenkierto. Alkaa 3. viikon lopussa ja sydän aloittaa sykkimisen 4. viikolla.
47
Syndrooma
Sen taustalla on yksi etiloginen tekijä (kromosomipoikkeavuus, geenivirhe, teratogeeni). Se on epämuodostumien (dysmorfisien piirteiden) tai toiminnallisten häiriöiden kokonaisuus.
48
Mitä SrY aiheuttaa?
Sukupuolijuosteiden nopean kasvun harjanteiden epiteelisolukosta. Kärjet aukeavat verkostoksi, josta myöhemmin kehittyy rete testis (kiveksen verkko), jonne siementiehyt avautuvat.
49
Blastomeerit
Kun tsygootti jakautuu ensimmäistä kertaa, syntyneet solut ovat blastomeerejä
50
Perivitelliinitila
Munasolussa Zona pellucida ja soluliman välissä
51
Blastogeneesi
Sikiönkehityksen vaihe alusta neljännen viikon loppuun (hermostoputken sulkeutumiseen)
52
Y ja X sikiön väliset erot ennen viikkoa 7
Y hieman kookkaampi ja ilmentää jotain Y-geeniä (esim H-Y-kudosantigeenia)
53
Mesodermistä muodostuvat rakenteet
Sidekudos (luu, rusto, lihakset), verisuonet, munuaiset, imukudokset, sukupuolirauhaset
54
Mitä on siittiön keskikappaleessa ja mikä virka?
Mitokondrioita. Tuottaa energiaa hännän liikettä varten
55
Ektodermistä muodostuvat rakenteet
Keskushermosto, ääreishermosto, tuntoepiteeli silmissä, korvassa ja nenässä, iho, karvat, maitorauhaset, aivolisäke ja kiille
56
Sikiön verisuonten kehitys
Intra- ja extraembryonaaliseen mesodermiin muodostuu erillisiä poukamia, jotka yhdistyvät putkiksi.
57
Mikä alkiokerros kehittyy ensin ja miten ja mistä?
Entodermi. Kehittyy hypoblastikerroksesta (alkion blastosystiontelon puoleisista soluista). Solut litistyy ja erilaistuu entodermiksi. 8-10vrk
58
Neuropori
Hermostoputken etuosan aukko. Sulkeutuu 25vrk aikana
59
Induktion onnistumisen edellytys
Kohdesolukon kyky vastata saatuun ärsykkeeseen.
60
Raskauden keskeytys
Vk 12 asti ilman valviran lupaa. Viikko 20 asti jos epäily vaikeasta sairaudesta ja viikko 24 asti kun tieto vakavasta sairaudesta/kromosomivika/vamma
61
Mikä on aktiviini?
Liukoinen morfogeeni. Se saa soluja erilaistumaan mesodermaalisiksi rakenteiksi. Sen konsentraatio vaikuttaa siihen, miksi solu erilaistuu. Esim ei ollenkaan > epidermis, paljon > sydänlihas.
62
Mitä tapahtuu 4-6vrk hedelmöittymisestä?
Blastokystivaihe. Muodostuu rakkula ja kohdun nesteitä tunkeutuu sisälle.
Ulkosolumassa on trofoblasteja (ekstraembryo) ja sisäsolumassa embryoblasteja, alkionysty.
Zona Pellucidan hajotus entsymaattisesti, koko alkaa vihdoin kasvaa
63
Mikä on morfogeneesi?
Alkion muoto kehittyy ja elinaiheet muotoutuu
64
Mitä kohdunkaulalle tapahtuu ovulaatiossa
kohdunkaulan limatulppa katoaa > siittiöllä tie.
65
Milloin ja miten istukka kiinnittyy kohdun limakalvoon?
Kun sytotrofoblastit läpäisevät synsytiotrofoblastikerroksen monin paikoin (n 20 vrk).
66
Zona Pellucidan paksuus ja rakenne
3-15 mikrometriä. Sis glykoproteiineja ja proteoglykaaneja. Säilyy blastokystivaiheelle
67
Ultraäänitutkimusseula
11+6 - 13+6
68
Dysplasia
Tietyn solukon/kudoksen poikkeava järjestys tai toiminta. Luudysplasia, rustodysplasia. Oireet jatkuvia ja yleensä pahenevia. Johtaa mm lyhytkasvuisuuteen
69
Ruumiinonteloiden synty
Parietaalinen (somaattinen) lehti osallistuu ruumiin onteloiden seinämän muodostumiseen.
Viskeraalinen (splankninen) lehti muodostaa alkusuolen seinämän
70
Miten raskausajan alkoholi vaikuttaa sikiöön?
Voi johtaa fetaalialkoholisyndroomaan, FAS (livempi muoto ARDN). Vakavia kehityshäiriöitä keskushermostossa ja muissa elimissä. Esim kasvuhäiriöitä, pieniäisyyttä, lyhyet luomiraot, sileä filtrum (alue nenän alla), ohut ylähuuli, kognitiiviset häiriöt ja sosiaalisten taitojen vaikeudet.
71
Moniepämuodostumien perustyypit
Syndrooma, Sekvenssi ja Assosisaatio
72
Organogeneesi
Alkaa 4. vk lopulla ja loppuu 9. viikkoon
73
Induktiomekanismit
Signaalimoelkyylin diffuusio, soluväliaineen vuorovaikutus tai solukontaktin välittämä vuorovaikutus
74
Gastroskiisi
Vatsanpeitteiden puutteellinen sulkeutuminen 4. raskausviikolla > ohutsuoli työntyy napanuoran viereisestä aukosta ulos.
75
Assosisaatio
Useita toisistaan riippumattomia häiriöitä. Esim blastogeneesin aikana tapahtuma häiriö vaikuttaa moniin kehitysvaiheisiin. > Toisistaan riippumat anomaliat
76
Komittoitunut ja ei-komittoitunut solu?
???
77
Sukusolujen esisolujen matka kehityksen alkuvaiheessa
Aluksi ruskuaispussissa. Siitä vaeltaa pieninä ryhminä sukupuoliharjanteisiin (saapuminen vk 4). Gonadien erilaistuminen käynnistyy. Epiteelisolut jakautuu, ja 6 vk tunkeutuu mesenkyymiin > primaarit sukupuolijuosteet.
78
Korion ja villusten synty
Suonikalvo. Sen muodostaa sytotrofoplastit, joista kehittyy ulokkeita kohdun limakalvoa kohti (primaarivillukset). Mesodermin soluja tunkeutuu niihin > sekundaarivillus. Niidne sisälle syntyy hiussuonia (20vrk) > tertiaarivillus.
79
Millaisia siittiöitä varten on (teoriassa) mahdollisuus tehdä vasta-aineita?
Y-siittiöitä. Ne liikkuvat nopeammin ja rakenne erilainen
80
Mitä on induktio?
Soluryhmä aktivoi viereisen solukon erilaistumaan.
81
Akrosomi
Siittiön kärkikappale. Kehittynyt golgin laitteesta. Sisältää entsyymejä, jotka hajottavat zona pelludicaa
82
Sikiön seulonta
Tarjotaan kaikille. Sisältää ultraäänitutkimuksen ja down seulonnan (istukkaproteiini PAPP-A ja istukkahormoni HCG-beeta. Downissa PAPPA matala ja HCG korkea). 90% downeista löydetään. Niskaturvotus ja pää-perämitta. Jos löytyy poikkeavaa, saadaan diagnostiset tutkimukset tai jos äiti kuuluu riskiryhmään. Tai jos perhe altis sairaudelle X
83
Kapasitaatio
Siittiön muokkautuminen naisne elimistössä. Sen pään ympäriltä poistuu akrosomia stabiloivia proteiineja, jotka estää hedelmöityksen. Ehto hedelmöitykselle
84
Mistä alkaa kaikkien elinten kehitys?
Epiteelin paksuuntumisesta
85
Alkiodiagnostiikka
Koeputkihedelmöityksessä. mahdolliset kromosomipoikkeavuudet havaittavissa ennen raskauden alkua.
86
Kemotaktinen vaikutus
Kemiallisten viestien lähetys
87
Miten munasolu päätyy munasarjasta munanjohtimeen?
Fimbriaet kalastaa sen lonkeroillaan
88
Mitä tarkoitetaan sikiön epämuodostumilla?
Synnynnäisiä koromosomipoikkeavuuksia ja rakenteellisia poikkeavuuksia
89
Tavallisin hedelmöityspaikka
Tavallisimmin munanjohtimen ampullassa
90
Mesenkyymin tehtävä epiteelien muodostuksessa?
Määrittää epiteelin muotoutumisen suunnan. Määrää mm sen, minkälaisia soluja epiteelistä erilaistuu. .
Esim ihon epiteeli + hampaan mesenkyymi > hammas.
91
Synsytiotrofoblastit
Alkion kaksikerrosvaiheessa. Alkiosta lähtien uloimmat solut. Trofoblastisoluja, jotka liittyneet yhteen > tiivis, monitumainen kerros. Kiinnittyy kohdun limakalvoon entsyymiensä ja mikrovillusten avulla. Ei mitooseja
92
Sukupuoliharjanteen sijainti
Vatsaontelon selkäpuolella
93
SrY
Sex determing region of the Y chromosome
94
Sekvenssi (moniepämuodostuma)
Yksi primääriepämuodostuma aiheuttanut muita epämuodostumia. Esim munuaisagnesia > lapsiveden vähyys.
95
Endometrium
Limakalvo (kohdun)
96
Desiduaalilevy
Desiduan istukkaa muodostava osa
97
Istukan osat
Desidua basalis (sikiön alla), desidua capsularis (sikiön päällä, ympäröi kun kapseli), desidua parietalis (muu kohdun limakalvo). Kun sikiö kasvaa, niin capsularis ja parietalis yhtyy.
98
Runkovillus
Istukan villus joka ulottuu korionlevystä sytotrofoblastikuoreen (ankkuroiva)
99
Päätevillus
Istukan villus, joka rönsyää päätevilluksesta sivulle. Huolehtii kaasujen ja ravinteiden vaihdosta.
100
Mitä tapahtuu villuksille 8. vk jälkeen?
Korionlevyn villukset surkastuvat, mutta sikiön ja äidin väliset villukset lisääntyvät ja haaroittuvat
101
Pensassuonikalvosto
Korionvilluspuusto. Sikiön puoli istukasta. Kehittyy raskauden viimeiselle kolmannekselle asti
102
Istukkakalvo
Äidin ja sikiön verenkierron rajapinta, tarkoitus olla mahdollisimman ohut. Placental membrane
103
Istukan toiminta
Aineiden kuljetus passiivisella diffuusiolla konsentraatiogradientin suuntaan. Aktiivinen kuljetus. Äidin lgG vasta-aineet sikiöön. Umpieritysrauhanen. Yksi napalaskimo tuo hapekasta verta istukasta sikiöön ja kaksi napavaltimoa hapetonta verta istukkaan päin.
104
Istukan tuottamat hormonit
Steroidit (estrogeenit, progesteroni), proteiinihormonit (somatomammotropiini, relaksiini), prostaglandiinit ja hCG
105
Kerro istukan verenkierrosta.
Napanuorassa menee yksi napalaskimo (hapekasta verta) ja kaksi napavaltimoa (hapetonta verta). Nimeäminen siis sikiön sydämen mukaan.
106
Sikiön sydämen erikoisuuksia
Sydämessä soikea ikkuna eteisten välillä ja valtimokäytävä keuhkoverenkierrosta aorttaan ja maksan ohittava maksatiehyt.
107
Sikiökalvot
Vesikalvo (amnion), Suonikalvo (korionkalvo), Rakkokalvo (allantois)
108
Vesikalvo
Amnion. Rajaa amnionontelon. Mahdollistaa vesiympäristön. Ympäröi napanuoraa. Amniblastit tuottaa lapsivettä. Ontelo mahdollistaa sikiön liikkumisen. Ympäröi sikiötä kokonaan viikolla 6
109
Lapsiveden rakenne
Pääosin kalvon läpi tihkunutta äidin verta. Sikiön virtsaa
110
Rakkokalvo
Allantois. Napanuoran sisällä, stimuloi napanuoran verisuonten kehitystä. Ei tärkeä
111
Suonikalvo
Korion. Tärkeä aineenvaihdunnan ja ravinnon kannalta. Muodostaa istukkaa. Synnytys alkaa sikiökalvon puhkeamisella
112
Lapsiveden tilavuus suurimmillaan ja milloin
4-6vk ennen syntymää, n 1l
113
Milloin potkut tunnettavissa
20 rv eteenpäin
114
TTTS
Kaksoisraskaus, jossa yhteinen istukka, aiheuttaa toisen sikiön alikehittyneisyyttä
115
Milloin mesodermi muodostuu?
Noin d16
116
Organogeneesi - mitä tarkoittaa?
Eri alkiokerroksista syntyvien elinten muodostuminen samanaikaisesti toisistaan riippuen
117
Milloin muodostuu ensimmäiset somiitit?
noin d20, siitä eteenpäin noin 3 paria/päivä 5. viikon lopulle
118
Mihin perustuu HOX-geenien toiminta?
Vastaavan proteiinin kykyyn muuttaa eri transkriptiotekijöiden luentaa >> useiden uusien geenien aktivointi
119
Milloin kaikki elinjärjestelmät on tunnistettavissa?
Viikolla 8
120
Gastrulaatio yksinkertaisettetuna
Embryoblasti > epiblasti ja hypoblasti. Epiblastilevyyn tulee alkeisuurre, josta kaudiaalisesti lähtee solukerrosten väliin soluja > mesodermi. Loppuosasta epiblastia tulee ektodermi ja hypoblastin soluista endodermi
121
Notokondra
Alkeisuurteen keskelle muodostuva selkäjänteen aihe.
122
Mihin suuntaan liikkuvat mesodermisolut kulkeutuu?
Kraniaalisesti. Kranio > kaudaalisuunta
123
Miten organogeneesi alkaa?
Kun mesodermin solut koskettavat ekto- tai endodermin solukkoa. Olettaen että neurulaatio on alkanut (se on primaari-induktio)
124
Neuraalipiena
Kehittyy neurulaation kanssa samaa aikaa. Siitä kehittyy mm ihon melanosyytit, hampaan luu, lisämunuaisydin ja aivolisäkkeen takalohko.
125
Mistä virtsa- ja sukupuolielimet erilaistuvat?
Välimesodermistä, viikosta 7 eteenpäin
126
Miksi naisella on eriytyneet virtsaputki ja genitaalitiehyet?
Koska genitaalitiehyet ovat kehittyneet paramesonefrostiehyistä (Müllerin tiehyistä)
127
Miksi miehellä virtsaputki yhtyy siemenjohtimeen?
Niillä on yhteinen alkuperä, molemmat tulee mesonefrostiehyestä (Wolffin tiehyestä)
128
Munuaisen kehityksen kolem vaihetta ja tapahtumat
1. Pronefros (Alkumunuainen. Väliaikainen, sydämen tasolla)
2. Mesonefros (Esimunuainen. Lyhyen aikaa munuaisena, sitten muodostaa gonadit ja sukupuolitiehyet)
3. Metanefros (Varsinainen munuainen). Munuaiset kehittyy alhaalla ja nousee ylös, gonadit kehittyy ylhäällä ja laskee alas
129
Sukusolujen matka
```
Saapuu gonadiaiheeseen (kiveksen/ovarion aihioon) suolilievettä pitkin ruskuaispussista. Kehittyy mesonefroksen pintaan.
Syntyy sukupuoliharjanne, josta geenien WT1 ja SF1 vaikutuksesta syntyy gonadi
```
130
Dimorfinen
Kaksineuvoinen
131
Mikä vaikuttaa siihen että tapahtuu feminisaatio kaksineuvoisesta vaiheesta?
Ovaario ei tuota sukupuolihormoneja > Wolffin tiehyet surkastuvat koska ei androgeenejä. Müllerin tiehyistä tulee kohtu, munanjohdin ja emättimen yläosa
132
Mitäs testosteroni erittyy?
Leydigen soluista. Erittää LHta
133
Mitä Wolffin tiehyistä tulee?
Testosteronin vaikutuksesta lisäkivekset, siemenjohtimet, rakkularauhaset ja eturauhaset
134
Mitä miesten Müllerin soluille tapahtuu?
AMH (erittyy Sertolin soluista) indusoi niiden surkastumisen
135
Gametogeneesi
Sukusolujen tuotanto
136
Munasolun kehitys
Oogeneesi
137
Siittiösolujen kehitys
Spermatogeneesi
138
Ontogenia
Solun kehityskaari
139
Milloin naisilla on huippu oosyyttien määrässä?
5-7kk (sikiö). Jopa 7 miljoonaa munasolua. Syntymän aikaan enää 3 miljoonaa. Kuukautiskierron alkaessa noin puoli miljoonaa
140
Graafin follikkeli
Munasarjoissa sijaitseva kypsä munarakkula
141
Primordiaalinen follikkeli
Primaarinen oosyytti + yksikerroksinen granuloosasolukko
142
Mikä on granuloosasolukko, sen tehtävä ja sijainti?
Sijaitsee oosyytin ja Zona Pellucidan ympärillä. Solukerros. Hoitaa follikkelia
143
Mihin vaiheisiin spermatogeneesi jaetaan?
Spermasytogeneesi, spermatidogeneesi ja spermiogeneesi
144
Mitä tapahtuu spermasytogeneesissä?
Spermatogoniat (kantasolut) jakautuvat ja muodostavat primaarisia spermatosyyttejä tyvikalvon lähettyvillä. Meioosi In jälkeen niistä tulee sekundaarisia spermatosyyttejä
145
Mitä tapahtuu spermatidogeneesissä?
Sekunsaarisista spermatosyyteistä tulee Meioosi IIn seurauksena spermatidejä
146
Mitä tapahtuu Spermiogeneesissä?
Spermatidit kehittyy spermatozoiksi. Tuma kuivuu ja saa pitkulaisen muodon. Geneettinen materia pakkautuu tiiviiksi. Siittiön päähän erilaistuu akrosomirakkula. Toisesta sentriolista muodostuu mikrotubuluksinen hännän aksoneema. Siittiöt vapautuu siementubulusten luumeniin > lisäkives
147
Mikä säätelee spermatogeneesiä?
Sertolin solut (kivesten tukisolut). Huolehtii ravinnonsaannista. (Meioosin jälkeen itusolut ei voi käyttää glukoosia energianlähteenä). Fagosytoi spermatidien ylimääräisen soluliman
148
RH
Releasing hormones. Liberiinit, hypotalamuksen erittämä. vastakohta statiineille
149
Hypofyysi
Aivolisäke. Etulohko on hormoninen ja erittyy suuontelon painaumasta. Takalohko väliaivojen suora jatke
150
Miten GnRH vaikuttaa?
Erittyy hypotalamuksesta. Kulkeutuu aivolisäkkeen etulohkon (adenohypofyysiin) troofisiin soluihin. Alkaa erittää gonadotropiineja LH ja FSH laskimoverenkiertoon
151
Naisten sukupuolihormonit
LH stimuloi Theca Interna soluja ja FSH stimuloi androgeenien aromataation estrogeeneiksi granuloosasoluissa. (> Mitä kypsempi follikkeli, sitä suurempi estradiolituotanto koska enemmän granuloosasoluja. Ovulaation jälkeen Theca Interna ja granuloosasolut uodostaa keltarauhasen.
152
Luteolyysi
Keltarauhanen surkastuu valkorauhaseksi ja häviää.
153
Mikä aiheuttaa LH piikin?
Estrogeenitason nousu aiheuttaa positiivisen feedbackin > Lh piikki > ovulaatio
154
Mikä nostaa naisten ruumiinlämpöä?
Keltarauhasen tuottama progesteroni, n 0,3 celsiusta
155
Mitä sertolin solut tekee?
Säätelee spermatogeneesiä. Tuottaa ABPtä, joka konsentroi testosteronia siementubulukseen. Tuottaa inhibiini-glykoproteiinia, joka negatiivisella palautejärjestelmällä jarruttaa gonadotropiinieritystä.
156
Mikä säätelee pää ensin -aktivaatiota?
A-vitamiinijohdannainen retinoidihappo RA (transkriptiofaktori). Erittäin spesifinen, koska kaksi sitoutumiskohtaa.
157
Paraksiaalimesodermi
Selkäranka, luurankolihakset ja selän ihon dermis. Selkäjänteen viereinen mesodermi. Somiitit
158
Mikä ohjaa somiittien kehitystä?
HOX geenit. RA ohjaa HOX geenejä
159
Poikkeus HOX säätelylle
Somiitteja ei muodostu pään alueelle > aivot kehittyvät kolmesta rakkulasta. Ei HOX säätelyn alaista
160
Lateraalilevymesodermi
Ei muodostu jaokkeita, vaan elimiä verhoavat kalvot ja raajojen luut. Kaksi lehteä: Somatopleura (keuhkopussin ulkokalvo, raajojen luut). Viskeropleura (keuhkopussin sisälehti, verenkiertoelimistö, suolilive)
161
Induktio
Mekanismi, joka säätelee alkion kaavoittumista, elinten muodostumista ja solujen geenien ilmentymistä kehityksen aikana.
