1.2 Pitoisuuden määritys standardikuvaajalta

Question 1

Kerro standardikuvaajista.

Answer 1

Standardikuvaajaa käytetään aineen pitoisuuden määrittämiseen. Sitä varten pitää valmistaa aineesta tunnetun väkevyiset liuokset eli niin sanottu laimennossarja. Laimennossarjan liuoksia voidaan kutsua myös standardiliuoksiksi, koska määritettävän aineen pitoisuus tunnetaan tarkasti.

Standardikuvaajaa käytetään yleisesti näkyvän ja UV-valon spektrometriassa. Siinä mitattavana suureena on liuoksen absorbanssiarvo tietyllä aallonpituudella. Spektrofotometrisen mittauksen standardikuvaajalla esitetään tietyllä aallonpituudella mitattujen standardiliuosten absorbanssiarvot määritettävän aineen pitoisuuden funktiona. Spektrofotometrisessä mittauksessa mukana on myös ns. nollaliuos, jonka absorbanssiarvo säädetään näyttämään nollaa. Nollaliuoksessa on kaikki tarvittavat reagenssit, mutta se ei sisällä määritettävää ainetta.

Question 2

Miten laaditaan hyvä kuvaaja?

Answer 2

1. Merkitään vaaka- ja pystyakselien nimet (tai suureiden kirjaintunnukset), yksiköt ja asteikko
2. Pysty- ja vaaka-akselin asteikon jaottelu tehdään mittausarvojen tarkkuuden perusteella
3. Mittauspisteisiin sovitetaan asianmukainen suora tai käyrä
4. Kuvaajaan merkitään siitä tehtävien johtopäätösten kannalta olennaiset kohdat
   + Vaaka-akselille merkitään suure, jota muutetaan. Pystyakselille suure, joka muuttuu
   + Suoran yhtälö on muotoa y=kx+b