4 Flashcards
(50 cards)
jalsotus
tarkoitetaan ihmisen suunnitelmallisesti tekemää tiettyjen eliölajien ominaisuuksien parantamista niin, että haluttuja ominaisuuksia ilmentävien yksilöiden osuus populaatiossa kasvaa.
kantamuoto,
Kaikilla jalostetuilla eliölajeilla on luonnonvarainen kantamuoto, joka tosin on saattanut jo kuolla sukupuuttoon. Joitakin lajeja on jalostettu niin kauan, että alkuperäistä lajia ei tiedetä.
Lajike
on kasvilajin jalostettu muoto. Kasvilajin eri lajikkeet kuuluvat siis samaan lajiin niin kuin saman kasvilajin eri alalajit. Alalaji on populaatio, jonka yksilöt poikkeavat selvästi rakenteeltaan ja perimältään toisen samaan lajiin kuuluvan populaation yksilöistä.
Rotu
on eläinlajin jalostettu muoto. Eläinlajin eri rodut kuuluvat siis samaan lajiin niin kuin saman eläinlajin eri alalajit. Alalaji on populaatio, jonka yksilöt poikkeavat selvästi rakenteeltaan ja perimältään toisen samaan lajiin kuuluvan populaation yksilöistä
kvantitatiiviset
eli määrällisiin ominaisuuksiin. Kvantitatiiviset ominaisuudet ovat usein polygeenisiä eli niiden periytymiseen ja ilmenemiseen vaikuttavat useat geenit yhtä aikaa.
Alleeli
on geenin muoto. Saman geenin eri alleelit omaavat erilaisen emäsjärjestyksen ja aiheuttavat hieman erilaisia proteiineja.
Abioottinen ympäristötekijä
tarkoittaa elottomaan elinympäristöön liittyviä tekijöitä, kuten lämpötila, valo, kosteus, happamuus ja ravinteisuus.
Sietoalue (sietoisuusalue)
on tietyn ympäristötekijän muutosten sopiva vaihteluväli, jossa eliö tulee toimeen. Esimerkiksi viljelykasvien pH:n sietoalue on yleensä pH 6,0-7,0:n välillä.
Optimialue
tarkoitetaan sellaisia elottoman luonnon ympäristöolosuhteita, joissa eliölajin eläminen ja lisääntyminen on tehokkainta.
Rikkakasvi
eli rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa paikassa, jossa sen ei haluta kasvavan. Rikkakasveja yritetään torjua kitkemällä tai kasvintorjunta-aineilla.
Bioottiset
eli elolliset ympäristötekijät. Esim. loiset, kilpailevat lajit, pedot
Luonnonvalintaa
ovat kaikki ne tekijät, joiden seurauksena lajin parhaiten ympäristöön sopeutuneet yksilöt tuottavat enemmän jälkeläisiä. Luonnonvalinta ei muuta yksilöä, vaan aiheuttaa eroja yksilöiden eloonjäämisen todennäköisyyteen sekä jälkeläisten määrään. Tärkeimpiä valintavoimia ovat saalistus ja ravinnonhankinnan tehokkuus.
Genotyyppi
on yksilön perimän geenit ja niiden alleelit.
Alleelit
ovat saman geenin vaihtoehtoisia muotoja. Niillä on toisistaan hieman poikkeva sekvenssi eli emäsjärjestys. Saman geenin eri alleelit koodaavat samantapaisia, mutta yleensä hieman eri tavoin toimivia proteiineja.
Geenivarastolla
eli geenipoolilla tarkoitetaan kaikkia saman populaation tai lajin yksilöiden geenejä ja niiden alleeleja yhteensä.
Fenotyyppi
on yksilön perimän geenien ja ympäristötekijöiden aiheuttama yksilön kaikkien ominaisuuksien kokonaisuus.
Perustajavaikutuksessa
muutamia lajin yksilöitä levittäytyy uudelle elinalueelle. Populaatio alkaa kasvaa, ja populaation kaikki yksilöt ovat samojen perustajayksilöiden jälkeläisiä. Ongelmana voi olla haitallisten alleelien kertyminen populaatioon.
Itsepölytteisen
kasvin siitepöly pystyy hedelmöittämään kasviyksilön oman emin munasolut
homotsygoottisen
eli samaperintäisen yksilön perimän vastinkromosomeissa on geenistä samat alleelit.
Ristipölytyksessä
yksilön siittiöt/siitepölyhiukkaset hedelmöittävät toisen yksilön munasolut.
Kloonaus
tarkoittaa, että tuotetaan jostakin yksilöstä geneettisesti täysin samanlaisia yksilöitä eli klooneja.
Suvuttomassa lisääntymisessä
yksilö lisääntyy yksin; jälkeläinen kehittyy emoyksilöstä irtoavasta solusta tai osasta. Suvutonta lisääntymistä on esimerkiksi yksilön jakautuminen kahtia, kasvien lisääntyminen rönsyillä tai maavarsien avulla jne.
Pistokas
on kasvista irrotettu osa, joka lähtee oikeissa olosuhteissa kasvattamaan juuria ja voi siten kasvaa uudeksi yksilöksi.
Kasvupisteet
ovat kasvin versojen ja juurten kärjissä sekä joskus lehtien tai oksien hangoissa olevia kohtia. Niissä on nopeasti jakautuvia soluja, joista muodostuu uusia verson ja juurten osia. Kasvi kasvaa kasvupisteistä.
