kpl2.1

Question 1

Solurakenne:

Answer 1

Tumaton, yksisoluinen, läpimitta useimmiten 1–10 mikrometriä
1 renkaanmuotoinen kromosomi, jossa geenit sijaitsevat
Voi olla lisäksi pieniä DNA-renkaita, plasmideja, joissa muutamia geenejä
Solulimassa ribosomeja, entsyymejä
Solun ympärillä solukalvo, soluseinä (mureiinia) ja mahdollinen limakapseli; solukalvossa voi olla karvoja ja siimoja

Question 2

miten lisäänytyminen tapahtuu

Answer 2

jakautumalla suvuttamasti kahdella.uvuttoman lisääntymisen kautta muodostuvat tytärsolut muodostavat geneettisesti samanlaisten bakteerien kloonin. Bakteeripopulaation nopea kasvu edellyttää soluilta vilkasta aineenvaihduntaa ja tehokasta proteiinisynteesiä

Question 3

Bakteerien rooli ekosysteemeissä

Answer 3

Omavaraiset bakteerit ovat tuottajia: syanobakteereilla on fotosynteesi, ja joillakin lajeilla on kemosynteesiä.
Toisenvaraiset bakteerit ovat hajottajia, loisia (patogeeneja) tai mutualisteja (esim. eläinten symbionttiset suolistobakteerit, kasvien juurinystyröiden typensitojabakteerit).

Question 4

Bakteriofagit

Answer 4

t bakteerien viruksia.

Question 5

domeenit

Answer 5

Bakteerit muodostavat toisen eliökunnan kahdesta suuresta pääryhmästä

Question 6

mihin lajien erottelu perustuu

Answer 6

genomitutkimuste perusteella paljastamiin geneettisiin eroihin

Question 7

mesosomi

Answer 7

Mesosomi on joillakin bakteereilla esiintyvä solukalvosta muodostunut rakenne, jossa bakteerin soluhengitys tapahtuu.

Question 8

Tylakoidikalvostot

Answer 8

ovat syanobakteerien solukalvopoimuja, joissa niiden fotosynteesin valoreaktiot tapahtuvat. Yhteyttämiskalvostoja.

Question 9

Mureiini

Answer 9

Mureiini eli peptidoglykaani. Aminohappojen ja sokerien (monosakkaridien) muodostama verkkomainen polymeeri. Bakteerien soluseinässä.

Question 10

Gram-värjäyksessä

Answer 10

bakteerit värjäytyvät niiden soluseinän rakenteen mukaan joko violeteiksi, jolloin ne ovat gram-positiivisia, tai punaisiksi, jolloin ne ovat gram-negatiivisia.

Question 11

Solukalvossa monilla lajeilla on

Answer 11

proteiinirakenteisia lyhyempiä karvoja ja pidempiä siimoja.

Question 12

Solukalvo

Answer 12

Solulimaa ympäröi fosfolipideistä ja proteiineista koostuva solukalvo. Aineet kulkevat soluun sisään ja solusta ulos joko suoraan lipidikalvon tai proteiinien kautta.
(Kuvan lähde: OpenStax CC BY 4.0. muokattu)

Question 13

Soluseinä

Answer 13

Solukalvon ulkopuolella on mureiinista eli peptidoglykaanista muodostunut soluseinä. Mureiini on verkkomainen, hiilihydraateista ja aminohapoista muodostunut molekyyli.
Soluseinä tukee ja suojaa bakteerisolua.

Question 14

Solulima

Answer 14

Solulimassa on ribosomeja, ravinto- tai varastoainehiukkasia ja lukuisia erilaisia entsyymejä. Entsyymit katalysoivat bakteerisolun aineenvaihdunnan reaktioita. Solu voi myös erittää entsyymejä ulkopuolelleen.

Question 15

ribosomi

Answer 15

Ribosomi
Bakteerien ribosomien pinnalla tapahtuu proteiinisynteesin translaatio. Siirtäjä-RNA:t tuovat aminohappoja lähetti-RNA:n määräämässä järjestyksessä. Ribosomi liittää aminohapot peptidisidoksilla toisiinsa aminohappoketjuksi. Valmis aminohappoketju laskostuu 3-ulotteiseen muotoon.

Question 16

Plasmidi

Answer 16

Kromosomin lisäksi solussa voi olla yksi tai useampia plasmideita. Ne ovat kromosomia pienempiä DNA-renkaita, joissa on muutamia geenejä

Question 17

siima

Answer 17

Siima
Monilla bakteerilajeilla on solukalvoon kiinnittyneitä pitkiä, proteiinirakenteisia siimoja. Bakteeri pystyy liikkumaan aktiivisesti siimojensa avulla.

Question 18

Karvat

Answer 18

Karvat eli pilukset ovat siimoja lyhyempiä solukalvossa kiinni olevia rakenteita. Niiden avulla bakteerit voivat esim. tarttua kiinni kasvualustaansa.
(kuvan lähde: Manu Forero CC BY 2.5)

Question 19

mitä tapahtuu ennen solunjakautumista

Answer 19

. Ennen jakautumista solu kopioi kromosomin ja mahdollisten plasmidien DNA:n.

Question 20

DNA-polymeraasi

Answer 20

on entsyymi, joka vastaa DNA-juosteiden kopioinnista kaikissa soluissa. Liittää nukleotidit oikeassa järjestyksessä vanhan juosteen pariksi. Käytetään myös geenitekniikassa

Question 21

Kahdentumisen aloituskohta

Answer 21

on kromosomin tietty kohta, josta DNA:n kahdentuminen voi alkaa. Bakteerin kromosomissa on yksi aloituskohta, mutta tumallisten eliöiden jokaisessa kromosomissa kahdentumisen aloituskohtia on useita.

Question 22

jakautumisessa yhdestä bakteerista syntyy kaksi

Answer 22

tytärsolua.

Question 23

lepoitiö

Answer 23

Lepoitiö muodostuu siten, että bakteerin soluseinä paksunee, solun vesipitoisuus alenee ja aineenvaihdunta pysähtyy. Kun olosuhteet paranevat, lepoitiöt voivat muuttua takaisin toimiviksi soluiksi.

Question 24

Tuotantosolut

Answer 24

ovat soluviljelmässä (bioreaktorissa) kasvatettavia, usein geenimuunneltuja soluja, jotka tuottavat aineenvaihdunnassaan ihmiselle hyödyllistä yhdistettä tai yhdisteitä, kuten jotakin proteiinia. Tuotantosoluina käytetään mm. kolibakteereita, leivinhiivaa ja nisäkässoluja.

Question 25

Bioreaktori

Answer 25

on säiliö, jossa soluja (esim. bakteereita tai hiivasoluja) kasvatetaan ravintoliuoksessa kontrolloiduissa ja säädettävissä olosuhteissa. Bioreaktorista saadaan talteen solujen tuottamia aineita.

Question 26

Geneettinen muuntelu

Answer 26

eli perinnöllinen muuntelu on geenien ja niiden eri alleelien aiheuttamaa erilaisuutta populaatiossa/lajissa. Saman populaation yksilöt ovat perimältään vaihtelevia ja siksi erilaisia.

Question 27

akteerit voivat kilpailla keskenään, ja ne voivat torjua muita lajeja erittämillään

Answer 27

myrkyllisillä aineilla, toksiineilla

Question 28

omavraiset bakteerit tuottajat

Answer 28

Suurin osa omavaraisista eli autotrofisista bakteerilajeista on fotosynteesiin kykeneviä syanobakteereja. Näiden bakteerien fotosynteesi ei kuitenkaan vapauta happea. Lähtöaineena toimii epäorgaaninen hiiliyhdiste eli hiilidioksidi, kuten fotosynteesissäkin.

Question 29

toisen varaiset bakteerit hajoittajat tai loisia

Answer 29

Toisenvaraiset eli heterotrofiset bakteerit käyttävät ravintonaan muista eliöistä peräisin olevaa orgaanista materiaalia. Tämä perustuu bakteerien kykyyn valmistaa entsyymejä, joiden avulla ne pystyvät hajottamaan esimerkiksi selluloosaa, kitiiniä ja muita orgaanisia polymeerejä. . Esimerkiksi typen kierto on täysin riippuvainen maaperän ja vesistöjen nitrifikaatio-, denitrifikaatio- ja typensitojabakteereista.

Question 30

patogeeni

Answer 30

taudinaiheuttaja. . Esimerkiksi typen kierto on täysin riippuvainen maaperän ja vesistöjen nitrifikaatio-, denitrifikaatio- ja typensitojabakteereista.

Question 31

Polymeeri

Answer 31

on ketjumainen molekyyli, joka koostuu lukuisista pienistä toisiinsa liittyvistä molekyyleistä. Eliöissä esiintyviä polymeerirakenteisia molekyylejä ovat DNA, RNA, proteiinit ja polysakkaridit, kuten selluloosa ja tärkkelys.

Question 32

Hajottaja

Answer 32

on eliö, joka hyödyntää toisten eliöiden jäänteitä ja/tai ulosteita palauttaen niiden sisältämät alkuaineet takaisin ilmaan, veteen tai maahan sellaisessa muodossa, että tuottajat (esim. kasvit) voivat niitä hyödyntää.

Question 33

Typen (N) kierto

Answer 33

kuvaa typpialkuaineen siirtymistä maaperästä tuottajille, niiltä ravintoketjua pitkin eteenpäin kuluttajalta toiselle ja lopulta hajottajille. Hajottajat muokkaavat eliöiden orgaaniset typpiyhdisteet (proteiinit, nukleiinihapot) epäorgaanisiksi typpiyhdisteiksi (nitraatti- ja ammoniumionit) tuottajien käyttöön.

Question 34

Typensitojabakteerit

Answer 34

muuttavat ilmakehän typpikaasua (N2) ammoniakiksi. Ammoniakki ja siitä edelleen muodostuva nitraatti ovat kasvien keskeinen typenlähde. Typensidontakyky on monilla syanobakteereilla ja muillakin bakteerilajeilla. Osa niistä elää kasvien symbiontteina, osa vapaana maaperässä ja vesistöissä.

Question 35

antibiootti

Answer 35

Antibiootit ovat bakteerien aineenvaihduntaa ja jakautumista estäviä aineita, joita käytetään bakteeritautien hoidossa; esim. penisilliini.

Question 36

symbioosi

Answer 36

Symbioosi on kahden lajin yhteiselämää. Kaksi lajia elävät pysyvästi ja kiinteästi toistensa fyysisessä yhteydessä. Symbiooseja ovat esim. korallieläinten ja yhteyttävien levien suhde, sienen ja puun välinen sienijuuri ja loisten ja niiden isäntäeliöiden välinen suhde.

Question 37

Faageja voidaan myös käyttää apuna bakteerisairauksia torjuttaessa.

Answer 37

fagiterapia