kpl2

Question 1

perustuotannosta

Answer 1

Perustuotanto on ekosysteemin tuottajien toimintaa. Ne valmistavat fotosynteesissä (tai kemosynteesissä) orgaanista ainetta, johon ne samalla sitovat energiaa. Muodostunut aines näkyy tuottajien biomassan lisääntymisenä.

Question 2

hiilensidonta

Answer 2

Hiilensidonta on ilmakehän hiilidioksidin sitomista orgaanisiin aineisiin eli eliöiden hiilihydraatteihin ja niistä muokattuihin muihin biomolekyyleihin. Tapahtuu fotosynteesissä (kasvit, levät, syanobakteerit) ja kemosynteesissä (tietyt bakteerit ja arkeonit).

Question 3

kemosynteesi

Answer 3

Kemosynteesi on yhteyttämisreaktio, jossa valmistetaan glukoosia hiilidioksidista ja vedystä. Samalla sitoutuu energiaa, jota saadaan epäorgaanisten yhdisteiden (esim. vetysulfidi, ammoniakki, rautaionit) hapettamisesta. Vain jotkin bakteeri- ja arkeonilajit kykenevät kemosynteesiin.

Question 4

hiivavarasto

Answer 4

Hiilivarastossa on eliöperäistä ainesta (biomassaa), myös fossiilista, joka sisältää hiiltä kiinteässä muodossa, osana orgaanisia aineita (ei siis hiilidioksidina). Esim. elävien eliöiden biomassa, turve tai kivihiili.

Question 5

nitrifikaatio

Answer 5

Nitrifikaatio on typen kierron vaihe. Siinä maaperän tietyt kemosynteettiset bakteeri- ja arkeonilajit muuttavat ammoniumtyppeä nitraatti-ioniksi. Tapahtuma on aerobinen.

Question 6

Biologinen typensidonta

Answer 6

Biologinen typensidonta, jossa maaperän ja vesistöjen vapaat tai symbionttiset typensitojabakteerit muuntavat ilmakehän typpimolekyylejä (N2) kasveille sopivaan muotoon (ammoniakki- tai nitraatti-ioneiksi).

Question 7

Kilpailu

Answer 7

Kilpailu on lajien välinen suhde, jossa lajit tarvitsevat samaa resurssia, kuten ravintoa, ravinteita tai elinpaikkoja, ja joutuvat kilpailemaan niistä. Kilpailu on kummallekin osapuolelle negatiivinen suhde.

Question 8

Mutualistinen

Answer 8

Mutualistinen suhde on kahden lajin välinen molemmille hyödyllinen suhde. Esimerkiksi pölytysmutualismi on hyödyllinen sekä pölyttäjälle että pölytettävälle.

Question 9

Mikrobiomi

Answer 9

Mikrobiomi (normaalifloora, normaalimikrobisto) on eläimen suolistossa ja pinnalla elävien hyödyllisten mikrobien yhteisö. Voi koostua sadoista eri lajeista, pääasiassa bakteereista. Voi sisältää myös arkeoneja ja viruksia.

Question 10

Typensitojabakteerit

Answer 10

Typensitojabakteerit muuttavat ilmakehän typpikaasua (N2) ammoniakiksi. Ammoniakki ja siitä edelleen muodostuva nitraatti ovat kasvien keskeinen typenlähde. Typensidontakyky on monilla syanobakteereilla ja muillakin bakteerilajeilla. Osa niistä elää kasvien symbiontteina, osa vapaana maaperässä ja vesistöissä.

Question 11

Symbioosi

Answer 11

Symbioosi on kahden lajin yhteiselämää. Kaksi lajia elää pysyvästi ja kiinteästi toistensa fyysisessä yhteydessä. Symbiooseja ovat esim. korallieläinten ja yhteyttävien levien suhde, sienen ja puun välinen sienijuuri ja loisten ja niiden isäntäeliöiden välinen suhde.

Question 12

Loinen

Answer 12

on eliö, joka elää isäntäsolun tai -eliön varassa. Loiset ovat toisenvaraisia ja ovat riippuvaisia isännän antamasta ravinnosta.

Question 13

zoonoosi

Answer 13

on mikrobin aiheuttama sairaus, joka tarttuu jostakin eläinlajista ihmiseen (ja myös päinvastoin).

Question 14

Domeeni

Answer 14

on eliökunnan luokittelun ylin taso. Nykykäsityksen mukaan eliöt jaetaan niiden geneettisten erojen perusteella vain kahteen domeeniin: bakteereihin ja arkeoneihin. Tumalliset eliöt ovat puolestaan arkeoneihin kuuluva ryhmä.

Question 15

Horisontaalisessa geeninsiirrossa

Answer 15

solu saa uutta geneettistä materiaalia ympäristöstään muilta soluilta tai viruksen välittämänä. Tapahtuu erityisesti bakteereilla ja arkeoneilla.

Question 16

tumaton solurakenne

Answer 16

Perimää ei ympäröi suojaava tumakotelo; bakteereilla ja arkeoneilla

Question 17

Mikrobi

Answer 17

Mikroskooppisen pieni eliö, yksi- tai monisoluinen

Question 18

Autotrofi

Answer 18

Eliö, joka on omavarainen; tuottaa energiaa itselleen foto- tai kemosynteesin avulla

Question 19

Heterotrofi

Answer 19

Eliö, joka on toisenvarainen; saa energiaa syömällä orgaanisia molekyylejä

Question 20

Fotosynteesi

Answer 20

Reaktio, jossa vesi- ja hiilidioksidimolekyyleistä rakentuu glukoosia; samalla glukoosiin sitoutuu auringosta peräisin olevaa energiaa

Question 21

Kemosynteesi

Answer 21

Reaktio, jossa hapetus-pelkistysreaktioista saatavan energian avulla rakennetaan glukoosia hiilidioksidista ja vedystä

Question 22

Mutualismi

Answer 22

Lajien välinen suhde, joka on kummallekin osapuolelle hyödyllinen

Question 23

Symbioosi

Answer 23

Kaksi eliölajia elää pysyvässä fysiologisessa suhteessa, esim. toinen laji toisen sisällä; kyseessä voi olla mutualistinen tai loissuhde.

Question 24

onko oikein vai väärin. Kaikki mikrobit ovat mikroskooppisen pieniä, yksisoluisia eliöitä.

Answer 24

väärin

Question 25

Mikrobeihin kuuluvat eliöt ovat solurakenteeltaan

Answer 25

joko tumattomia tai tumallisia eliöitä

Question 26

Mikrobeiksi luokiteltavia eliöitä on eliökunnan

Answer 26

kummassakin domeenissa.

Question 27

Ekosysteemeissä mikrobit voivat olla tuottajia, kuluttajia tai hajottajia. oikeiin vai väärin

Answer 27

oikein

Question 28

Levät ovat fotosynteesiin kykeneviä eliöitä.

Answer 28

yksi- tai monisoluisia

Question 29

Levät ovat kasveja yksinkertaisempia eliöitä, koska niiden soluissa ei ole viherhiukkasia

Answer 29

väärin

Question 30

Mutualistisia mikrobeja on esimerkiksi eläinten suolistossa. Useimmat tällaiset mikrobit ovat loisia. oikein vai väärin

Answer 30

Mutualistisia mikrobeja on esimerkiksi eläinten suolistossa. Useimmat tällaiset mikrobit ovat loisia.

Question 31

Hiivat ja homeet ovat

Answer 31

tumallisia mikrobeja, jotka kuuluvat sienikuntaan.

Question 32

konjugaatio

Answer 32

tilannetta, jossa bakteeriin siirtyy plasmideja kuolleesta bakteerista?

Question 33

hiivat ja homeet ovat

Answer 33

tumallisia jotka kuuluvat sienikuntaan

Question 34

Bakteerien muuntelu sen muuntelu aiheuttaa

Answer 34

mutaatio ja horisontaalinen geenisironta

Question 35

koetin

Answer 35

Koettimen avulla tutkitaan, löytyykö näytteestä tietty sekvenssi vai ei. Koettimen toiminta perustuu emäsparisääntöön. Koetin on lyhyehkö, yksijuosteinen, tiettyä tarkoitusta varten laboratoriossa koottu DNA:n tai RNA:n jakso (Koettimeen voidaan liittää leima, esim. fluoresenssin aiheuttava yhdiste, tai esimerkiksi radioaktiivista fosforia, jolloin koetin on helpompi havaita.)

Question 36

Restriktioentsyymi

Answer 36

katkaisuentsyymi

Question 37

ligaasientsyymi

Answer 37

liittäjäentsyymi

Question 38

Biofilmi

Answer 38

Biofilmi

Question 39

Lisääntyminen jakautumalla kahtia

Answer 39

Ennen jakautumista solu kopioi kromosomin ja mahdolliset plasmidit.

Question 40

Bakteerien rooli ekosysteemeissä

Answer 40

Omavaraiset bakteerit ovat tuottajia: syanobakteereilla on fotosynteesi, ja joillakin lajeilla on kemosynteesiä. Toisenvaraiset bakteerit ovat hajottajia, loisia (patogeeneja) tai mutualisteja (esim. eläinten symbionttiset suolistobakteerit, kasvien juurinystyröiden typensitojabakteerit).