Muita Neuropsykologisia Ja Neurologisia Liikehäiriöitä

Question 1

Mikä on motorinen neglect-oire?

Answer 1

Toispuolinen raajojen liikkeiden häiriö, jossa vaurioon nähden vastakkaisen raajan spontaanit liikkeet jäävät pois, vaikka lihasvoima ja koordinaatio ovat tallella tai palautuneet halvauksesta. Potilas kykenee pyynnöstä tai tietoisesti keskittyneenä käyttämään raajaa, mutta erityisesti huomio toisaalla ja terve raaja liikkuu samaan aikaan häiriytyneen raajan liikkeet vähenevät. The

Question 2

Motorinen neglect-oire voi esiintyä yhtäaikaisen visuaalisen neglect-oireen kanssa, mutta myös itsenäisenä häiriönä?

Answer 2

Kyllä.

Question 3

Mitä voi liittyä yläotsalohkojen mediaalipintojen vaurioon tai epileptiseen kohtaukseen?

Answer 3

Toimintahäiriö, jossa potilas tahtomattaan tarttuu jommalla kummalla kädellä ympäröiviin esineisiin. Tarttuminen ei ole tahdonalaisesti hallittavissa. Samantyylinen häiriö on vieraan käden oireyhtymä.

Question 4

Vieraan käden oireyhtymä?

Answer 4

Samantyylinen häiriö kuin tarttuminen , eli yläotsalohkojen mediaalipintojen vaurio. Ja jossa oikea tai vasen käsi suorittaa potilaan tahdosta riippumattomia automatismeja.

Question 5

Perseveroi?

Answer 5

Eli juuttuu. Sinänsä asianmukaiset motoriset suoritukset voivat jäädä tahattomasti päälle. Esim kampaamaan tukkaa eikä pysty lopettamaan toimintoa itse.

Question 6

Mikä voi aiheuttaa tahatonta ilmeiden, eleiden tai puheen matkintaa tai tarkoituksetonta puuhailua käden ulottuvilla olevilla esineillä?

Answer 6

Laajat mesiaaliset otsalohkon vauriot yhdistyneenä diffuusiin aivovaurioon.

Question 7

Mistä apraksiat on tärkeä erottaa?

Answer 7

Muista liikehäiriöistä, sillä niiden tutkiminen ja apraksiapotilaan kuntouttaminen vaativat neuropsykologista ja toimintaterapeuttista asiantuntemusta.
ON lisäksi tärkeä erottaa apraksiat varsinaisista neurologisista liikehäiriöistä, sillä niistä kärsivien kuntouttaminen on fysio- ja toimintaterapeutin alaan kuuluvaa.

Question 8

Akatisia?

Answer 8

Potilas pyrkii helpottamaan epänormaalia tai epämiellyttävää kehontuntemustaan jatkuvalla vartalon tai raajojen liikuttamisella.

Question 9

Akinesia?

Answer 9

Liikkeen aloittamisen hitaus, spontaanin liikehdinnän vähentyminen.

Question 10

Ataksia?

Answer 10

Liikkeiden, esim kävelyn, haparoivuus huonon lihaskoordinaatiston seurauksena

Question 11

Bradykinesia

Answer 11

Liikkeen hitaus

Question 12

Dyskinesia

Answer 12

Liikkeen häiriö

Question 13

Dystonia

Answer 13

Tahattomien lihassupistusten aiheuttama kiertävä ja toistuva liike tai epänormaali asento; klooninen tarkoittaa lyhytkestoista ja tooninen pitkäkestoista dystoniaa

Question 14

Halvaus

Answer 14

Lihaksen tai lihasryhmän toiminnan heikentyminen, jonka taustalla on vaurio motorisissa hermoradoissa, lihaksessa tai hermon ja lihaksen välisessä liitoksessa.

Question 15

Hemiballismi

Answer 15

Toispuoliset, laaja-alaiset raajojen ja vartalon yhtäkkiset liikkeet; biballismi tarkoittaa molemminpuoleisia liikkeitä ja monoballismi yhden raajan liikkeitä

Question 16

Hyperkinesia

Answer 16

Liiallinen tai lisääntynyt liike

Question 17

Hypokinesia

Answer 17

Vähentynyt liike

Question 18

Korea

Answer 18

Nopeita, epärytmisiä, laajuudeltaan pieniä liikkeitä, jotka painottuvat raajojen kärkiosiin ja kasvoihin.

Question 19

Myoklonus

Answer 19

Yhden tai useamman lihasryhmän äkillinen, lyhyt supistus

Question 20

Rigiditeetti

Answer 20

Lisääntynyt lihasjänteys passiivisen liikkeen aikana

Question 21

Spasmi

Answer 21

Lihaskouristus

Question 22

Spastisuus

Answer 22

Lihasjäykkyys; toisin kuin rigiditeettiin, spastisuuteen liittyy heijasteiden kiihtymistä

Question 23

Tic-oire

Answer 23

Toistuvia, epärytmisiä ja stereotyyppisiä liikkeitä (motorinen tic-oire) tai ääntelyä (vokaalinen tic-oire); tahattomia “pakkoliikkeitä”, joita potilaan on mahdollista hillitä hetkellisesti.

Question 24

Vapina ja eri vapinan muodot

Answer 24

Rytminen, samassa taajuudessaan toistuva liike raajoissa, vartalolla tai pään alueella. Aktiovapina liittyy lihassupistukseen ja ilmenee joko staattisessa asennossa tai liikkeen aikana. Aktiovapina voi liittyä tarkkarajaisesti johonkin toimintaan, kuten kirjoittamiseen. Kohdennusvapina ilmenee raajassa tiettyyn kohteeseen tähtäävässä toiminnassa ja laajenee kohdetta lähestyttäessä. Lepovapinaa esiintyy lihasten ollessa aktivoimattomina.