Vahingonkorvausoikeus Flashcards
(19 cards)
sopimuksenulkoinen korvausvastuu eli
deliktiperusteinen korvausvastuu
Sopimuksenulkoisen vastuun osalta voimassa on runsaasti muutakin lainsäädäntöä. Esimerkkeinä tyypeiltään erilaisista laeista voidaan mainita
tuotevastuulaki, potilasvahinkolaki, ympäristövahinkolaki, ydinvastuulaki ja raideliikennevastuulaki
Eräät sopimuksenulkoista vastuuta sääntelevät lait eivät ole varsinaisia vahingonkorvausnormistoja, vaan
osalla niistä on perustettu vakuutuspohjaisia korvausjärjestelmiä.
Korvausjärjestelmien yhteisvaikutuksen vuoksi oikeuskirjallisuudessa onkin toisinaan puhuttu vahingonkorvausoikeuden sijaan
korvausoikeudesta, joka on siis ilmiönä laaja-alaisempi korvauslähteiden suhteen
Vahingonkorvausoikeudessa yleinen tapa systematisoida aineistoa on erottaa
vastuuperuste ja korvattavien vahinkojen sisältö
Vastuuperusteella tarkoitetaan tällöin sitä seikastoa, jonka
olemassaolo perustaa korvausvelvollisuuden. Vastuuperustekysymyksiin kuuluvat siten esimerkiksi tuottamusarvioinnin sisältö ja ankaran vastuun edellytykset.
Korvattavia vahinkoja analysoitaessa taas otetaan kantaa siihen
, mitkä vahingot ovat ylipäänsä korvauskelpoisia ja miltä osin korvausvastuu voi supistua erityisten syiden (vahingon ennakoimattomuuden, vahingonkärsijän myötävaikutuksen tms.) vuoks
Vahingonkorvauslaissa säännellään viittä erilaista vastuutilanteiden ryhmää:
1) yleistä tuottamusvastuuta,
2) alaikäisen tai mieleltään häiriintyneen vastuuta,
3) työnantajan ns. isännänvastuuta,
4) työntekijän vastuuta, ja
5) julkisyhteisön korvausvastuuta.
Tuottamus on vahingonkorvausoikeudellinen yleistermi, joka käsittää
sekä tahallisen että huolimattoman menettelyn.
Tuottamuksen olemassaoloa arvioitaessa voidaan perusteena käyttää
muusta lainsäädännöstä,
erilaisista turvallisuusohjeista,
yritysten sisäisistä määräyksistä
ym. aineistosta löytyviä toimintavaatimuksia
Sovittelun edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon (4)
korvausvelvollisen taloudellinen asema,
vahingonkärsijän korvaustarve,
olemassa olevat vakuutukset ja
korvausvelvollisen tuottamuksen aste
Alaikäisen (alle 18-vuotiaan) ja mieleltään häiriintyneen vastuu on vahingonkorvauslaissa lievempää kuin normaali tuottamusvastuu. (2)
Näihin ryhmiin sovelletaan ensinnäkin lievempää tuottamusarviointia kuin muihin
Lisäksi alaikäisen ja mieleltään häiriintyneen vastuussa lähtökohdaksi on asetettu kohtuullisen korvauksen määrääminen.
Isännänvastuu käsittää vain ne vahingot, joissa
aiheuttajana on työntekijä tai sellainen itsenäinen yrittäjä, joka on toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ym. seikat huomioon ottaen rinnastettavissa työntekijään.
Kun työnantaja joutuu isännänvastuun perusteella korvaamaan sellaisia vahinkoja, joissa varsinaisena aiheuttajana on työntekijä, työnantaja saattaa pyrkiä saamaan maksamaansa korvausta vastaavan hyvityksen työntekijältä. TÄtä kutsutaan
millainen takautumis- eli regressioikeus työnantajalla on vahingon varsinaista aiheuttajaa kohtaan.
julkisyhteisö on korvausvelvollinen vain silloin, kun
toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.
Vahingonkorvauslain mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen (4)
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista,
2) ansionmenetyksestä,
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, ja
4) pysyvästä haitasta
Vahingonkorvauslain mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä (4)
1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu,
2) jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty,
3) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu, tai
4) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1-3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla.
Kärsimyskorvauksen suuruus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon
loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.
Tällaisia henkilö- tai esinevahingosta irrallisia varallisuusvahinkoja koskeva korvausvelvollisuus ei vahingonkorvauslain mukaan synny pelkän tuottamuksen perusteella, vaan tämän lisäksi käsillä tulee olla jokin lain tuntemista kolmesta edellytyksestä.
rikos
Toiseksi vastuu syntyy, jos vahinko on seurausta julkisen vallan käyttämisestä.
Kolmas ja tulkinnanvaraisin puhtaiden varallisuusvahinkojen korvausedellytyksistä on se, että vahinkolajin korvaamiseen on erittäin painavia syitä.
