1. JOHDANTO: TERMINOLOGIAA JA MUUTA YLEISTÄ Flashcards
(20 cards)
Millainen on kirkollisvero?
- Kirkollisvero kytkeytyy teknisesti kunnallisveroon (noudatetaan kunnallisverotuksessa sovellettavia verotuspaikkasäännöksiä)
- kirkkoon kuuluminen kriteerinä
- nykyisin yhteisöveroa ei enää allokoida kirkolle
Millaisia muutoksia verotukseen soteuudistus on aiheuttanut?
- Sote-tehtäviä siirtynyt kunnilta uusille ns. hyvinvointialueille, joiden rahoitus valtion vastuulla
- Valtion tuloja tullut lisätä, kuntien vastaavasti vähentää (21,2 mrd. €)
1) valtionosuuksia säädetään > 5,4 mrd. €
2) kuntien veroprosentteja leikataan 12,64 %-yks. > 13,6 mrd. €
3) kuntien osuutta yhteisöverosta lasketaan > 0,9 mrd. €
4) eräät muut säätötoimenpiteet - Muutokset tehdään neutraalisti, ilman että verotus sen johdosta kiristyy
- Ainakin tässä vaiheessa: ei maakuntaveroa
Mikä on vero?
- Rahasuoritus julkiselle yhdyskunnalle sen tarpeiden tyydyttämiseksi, yksipuolisesti velvoittaen, julkista valtaa käyttäen
- Nykyisin vain raha, aikaisemmin jalometallit, luontaistuotteet
- Veroon ei liity välitöntä vastasuoritusta
- Vrt. maksu: korvaus julkisen edun käyttämisestä (ero ei aina täysin selvä – mm. veronluonteiset maksut)
- PL 81 §: verotuksen tulee perustua lakiin
- Fiskaaliset tavoitteet, ohjaustavoitteet – verotuksen neutraalisuus?
Keitä ovat veronsaajat ja -velvolliset?
Veronsaajat (fiskus): julkisyhteisöitä, joilla on verotusoikeus:
* valtio, kunnat, valtiokirkkojen seurakunnat
* myös Kela ja EU
Verovelvollisia: fyysiset ja juridiset henkilöt
* Verovelvollisuus liittyy vero-objektiin
* abstrakti verovelvollisuus (tosiseikasto)
* konkreettinen verovelvollisuus (maksuunpanotoimi)
* Lähtökohta tuloverotuksessa: jokainen luonnollinen henkilö ja oikeushenkilö on verovelvollinen
Mikä on marginaalivero-% (rajaveroaste)?
”montako senttiä veroa menee seuraavasta tuloeurosta”
Millaisia tavotteita verotuksen taustalla voi olla?
- fiskaaliset tavoitteet
- ”oikeudenmukaisuus”, tulonjakokysymykset
- ohjaava verotus/neutraali verotus
- kansainvälinen verokilpailukyky
- taloudellinen kasvu, kannustaminen
- suhdanteiden sääntely (?)
- elinkeinopolitiikka
Fiskaalinen tavoite tarkoittaa valtion talouden pitkän aikavälin tavoitteita ja strategioita, jotka liittyvät esimerkiksi budjetin tasapainottamiseen, velan hallintaan tai talouskasvun tukemiseen. Se voi sisältää tavoitteita, kuten alijäämän vähentämistä, velkaantumisen rajoittamista tai julkisten menojen ja tulojen tasapainottamista. Fiskaalisten tavoitteiden avulla pyritään varmistamaan valtion talouden kestävyys ja vakaus tulevaisuudessa. (ChatGPT)
Mitä on verotuksen oikeudenmukaisuus?
Horisontaalinen oikeudenmukaisuus
- samansuuruisesta tulosta samansuuruinen vero, sen muodosta riippumatta
- esim. sijoitusmuotoneutraalisuus
Vertikaalinen oikeudenmukaisuus
- veronmaksukykyperiaate (vs. etuperiaate)
- progressiivinen vs. suhteellinen verotus
- tähän ei ole objektiivisia vastauksia (poliittinen harkinta)
Kansainvälisen vero-oikeuden voidaan sanoa muodostuvan kolmesta erillisestä kokonaisuudesta. Mitkä ne ovat?
Valtion kansallisesta (sisäisestä) vero-oikeudesta, kansainvälisestä solmituista verosopimuksista ja EU-vero-oikeudesta.
Miten kansainvälinen verokilpailu näkyy käytännössä?
- Verokilpailua käytännössä:
- yhteisöverokannat
- kohdennettu verokilpailu, koskien esim. aineettomalle omaisuudelle maksettavia korvauksia
- erilaiset verohuojennukset, TKI-kannustimet
- jne.
1) verokantakilpailu
2) veropohjakilpailu
Millaisia erilaisia verovelvollisen statuksia on olemassa?
Luennon mukaan ei tarvitse osata ulkoa tentissä!
Lähtökohta: jokainen luonnollinen henkilö & oikeushlö ovat verovelvollisia!
* Puoliso – avioliittoparit, tietyt avoliittoparit… (perusteena verotussyistä ei saa etua sillä että eroaisi)
* Yrittäjäpuoliso – yhdessä elinkeinotoimintaa, ansiotulon jako vaadittaessa
* Perhe – merkitystä tietyissä vähennyksissä ja luovutustilanteissa (oma tai perheen vakituinen asunto)
* Alaikäinen lapsi – ei ennen verovuoden alkua täyttänyt 17 vuotta
* Lapsi – oma lapsi, puolison lapsi, kasvattilapsi
* Yhtymä – verotusyhtymä (kiinteistön yhteisomistussuhde)
* Elinkeinoyhtymä – avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö
* Yhteisö – mm. osakeyhtiö, osuuskunta
* Kuolinpesä – erillinen verosubjekti pääsääntöisesti
* Konkurssipesä – ei erillinen verosubjekti, liiketoiminnan massavero
* Yleisesti verovelvollinen – globaali verovelvollisuus – Suomessa asuva
* Rajoitetusti verovelvollinen – tulon liittymä Suomeen
Luennon mukaan ei tarvitse osata ulkoa tentissä!
Suomessa kaksi eri verovelvollisuuden lajia: yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus. Mitä se tarkoittaa?
Yleisesti verovelvollisia ovat Suomessa asuvat henkilöt > maksavat Suomeen veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamistaan tuloista (maailmanlaajuinen verovelvollisuus)
Rajoitetusti verovelvollisia ovat ulkomailla asuvat henkilöt > maksavat Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista
Miten määritellään yleisesti verovelvolliset, Suomessa asuvat henkilöt.
Kriteerit (TVL):
1) varsinainen asunto ja koti Suomessa
2) varsinainen asunto ja koti muualla, mutta oleskelee täällä yli 6 kk:n ajan
3) ns. kolmen vuoden sääntö: Suomen kansalaista pidetään Suomessa asuvana lähtövuosi + 3 v:n ajan, jollei hän näytä, että hänellä ei ole olennaisia (henkilökohtaisia/taloudellisia) siteitä Suomeen (kokonaisarviointi ratkaisee)
Toisaalta verosopimuksissa määritellään, kuinka asuinvaltiokysymys tapauskohtaisesti (kahden valtion välillä) ratkaistaan.
Mikä maa verottaa usean maan välillä tapahtuvaa toimintaa?
- Yleisesti verovelvollisen verotuksen lähtökohtana on globaali verotus
- Verosopimukset käytännössä usein ratkaisevia
- määrittely tulotyypeittäin
- lähdevaltio/asuinvaltio: kumpi verottaa?
- Suomi asuinvaltiona pyrkii poistamaan kaksinkertaista verotusta
- jos verosopimus, sovelletaan sen menetelmäartiklaa (yleensä hyvitysmenetelmä, joskus ns. vapautusmenetelmä)
- jos ei verosopimusta > ns. menetelmälaki (ns. hyvitysmenetelmä)
Mitä on verokanta vs veropohja -kilpailu?
Luennolta:
Verokantakilpailua on veroprosentin laskeminen. Esim. mikäli Suomi laskisi yhteisöveroprosenttiaan.
Veropohjakilpailua on erityyppiset helpotukset kannustimet yms. Ei vain prosentin säätäminen.
Suomesta puhuttu kilpailukykyisenä verokantakilpailun osalta, mutta veropohjakilpailulta huonompi houkuttelevuus.
Elinkeinoelämän keskusliitto:
Veropohjalla tarkoitetaan niitä tuloja, jotka ovat yritykselle veronalaisia. Mitä enemmän esimerkiksi verovähennyksiä on, sitä kapeammaksi veropohja tulee. Veropohjaa voidaan kaventaa myös säätämällä tietyt tulot lainsäädännössä kokonaan verovapaiksi.
Verokannalla tarkoitetaan sitä nimellistä veroprosenttia, jolla yrityksen verotettavaa tuloa verotetaan. Suomessa yhteisöverokanta on 20 %.
Yritysverotuksen tosiasialliseen tasoon vaikuttaa siis paitsi verokanta, myös veropohja. Tämän vuoksi pelkästään nimellisiä verokantoja vertailemalla ei saada oikeaa kuvaa verotuksen tosiasiallisesta tasosta.
Suomessa veropolitiikan linjaksi on valittu matalan verokannan ja suhteellisen laajan veropohjan järjestelmä. Tämä vahvistetaan myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa. Myös kansainvälisessä verokeskustelussa, niin OECD:n kuin EU:n piirissä, suositaan juuri laajan veropohjan ja matalan verokannan järjestelmän. Niiden nähdään parhaiten vastaavan vaatimukseen oikeudenmukaisesta ja läpinäkyvästä verotuksesta.
Luennolla esitelty hyvänä tenttikysymyksenä!
Millaisia perusteita liittyy verotuksen laatimiseen?
Luennolta esimerkit:
* Perustuslaki aina lähtökohtainen, mikäli muut lait ristiriidassa
* Legaliteettiperiaate: verotuksen perustuttava lakiin
Oikeussäännöt; on/off -normit: on selkeä määrittää mikä oikein ja väärin. Esim. punainen ja vihreä liikennevalo.
vs
Oikeusperiaate normit:
* Legaliteettiperiaate; arvioidaan kussakin tilanteessa tilanteen mukaan ei ns ehdoton sääntö
* MUTTA verohallinto tai muu taho ei voi tehdä verotukseen liittyvää päätöstä ilman, että siihen liittyy jokin lakipykälä johon verotus nojaa (huom. tulkinta eri asia; sanamuodot yms)
* Analoginen tulkinta: mitä lain laatija on tarkoittanut/ tavoitellut laatiessaan lakia, ei niinkään vain sanamuoto (esim. veronkierto: koira vs koirasusi)
* Esimerkki periaatteesta: Sananvapaus vs yksityisyyden suoja, kun ministerin puoliso kertoi kirjassaan yhteisestä vapaa-ajasta
“Perustuslaki ei anna täsmällistä ohjetta”:
* Yhdenvertaisuus: esim. eläkeläisten & työssäkäyvien verotus tietyllä tasolla
* Omaisuudensuoja: “Onko verotukselle olemassa rajat, jotka rikkovat omaisuudensuojaa?” vastaus: “On, mutta ne ovat etukäteen hämärän peitossa.” Esim. päätettäisiin nostaa tulovero% 95%, jolloin tuloista jäisi 5% käteen. Tämähän ei sopisi, mutta tarkkaa raja-vetoa % suuruudelle ei tarkoin tiedetä etukäteen
Mitä tarkoitetaan oikeuslähteillä yleisesti ja mitkä ovat vero-oikeuden keskeiset oikeuslähteet?
Legaliteettiperiaate: aina pitää löytyä laki! Laki on keskeinen ja sen avulla täytyy aina perustella verotuksen päätökset.
Laki ei ole aina täsmällinen ja tulee tulkinta-tilanteita. Tällöin käytetään muita oikeuslähteitä lain tulkintaan. Käytännössä keskeisiä: oikeuskäytäntö jos korkein hallinto-oikeus (KHO) tekee jonkin linjauksen jonkun asian suhteeen, vaikka Suomessa ei ole muodollista sitoutuvuutta, meillä on vahva tosiasiallinen sitoutuvuus. Eli usein mikäli KHO tekee jonkin päätöksen, se noudattaa sitä myös jatkossa. KHO siis ratkaisee viime kädessä tulkintatilanteita ja tarkentaa lain soveltamista näissä tilanteissa.
Lakien valmisteluaineisto: “yhden virkkeen pituinen pykälä”. Hallituksen esityksestä voi löytyä sivun verran tarkennusta lain sisällöstä.
Muita oikeuslähteitä:
Verohallinnon ohjeet
* ei muodollista sitovuutta
* verohallinnon omia tulkintoja/ kannanottoja
* KHO voi esim. seuraavalla viikolla esittää asian toisin, jonka jälkeen verohallinto muokkaa esitystä
* kätevä väline esim. yrittäjän toiminnan tueksi tutustua verohallinnon sivuihin
Oikeuskirjallisuus
* professorien tieteellinen teksti
* tuomioistuin voi vedota veroriidoissa oikeustieteellisiin kannanottoihin
Eli syntyy ns. hierarkia; lailla paljon merkitystä, hallituksen esityksellä hieman ja oikeuskirjallisuudella huomattavasti vähemmän. “Vahvempi oikeuslähde ohittaa heikomman, mikäli niissä on ristiriitaista sisältöä.”
Kaiken edelle menee kuitenkin EU-oikeus ja verosopimukset. Kansallisia sopimuksia, joihin jäsenmaan sitouduttava. Eli esim. EU-tuomioistuimen ratkaisu voi mennä lain edelle. Johtuu siitä, että Suomi on sitoutunut sopimusosapuolena EU:n perustamissopimuksiin & myöhempiin täydennyksiin. Muuten omalla lainsäädännöllä voitaisiin tehdä mitä itse halutaan.
Luennolla esitelty hyvänä tenttikysymyksenä!
Kauanko olet verovervollinen Suomeen kun muutat ulkomaille?
Ns. kolmen vuoden sääntö: Suomen kansalaista pidetään Suomessa asuvana lähtövuosi + 3 v:n ajan, jollei hän näytä, että hänellä ei ole olennaisia (henkilökohtaisia/taloudellisia) siteitä Suomeen (kokonaisarviointi ratkaisee). Esim. ei alaikäisiä lapsia, asuntoa, mökkiä, yritystä.. verovelvollisuus voisi katketa heti. Mutta miten tilanteessa jossa vaikka yritys olisikin vielä jäljellä?
Mikä on tämän päivän vero-oikeudellisen legaliteettiperiaatteen keskeinen ajatus?
Veroja voidaan määrätä maksettavaksi vain lain perusteella, ja demokratiassa tällaisten lakien säätäminen kuuluu parlamentin tai eduskunnan tehtäviin.
Mistä moderni tuloverotus on lähtöisin?
Modernin tuloverotuksen alkuna pidetään Ison-Britannian tilapäistä tuloveroa vuodelta 1799. Tämän vuosien 1799-1816 tuloverotuksen taustalla olivat Napoleonia vastaan käytyjen sotien kasvattamat menot. Sodan rahoitustarpeita varten Britanniassa kehitettiin myös uusia ylellisyysveromuotoja, jotka kohdistuivat muun muassa hiuspulvereihin, urheilu- ja seurakoirin sekä kelloihin. Vuodesta 1842 lähtien tuloverotus on ollut yhtäjaksoisesti osa brittiläistä verojärjestelmää. Muissa valtioissa tultiin sitten perässä.
Kuinka suuri on kokonaisveroaste Suomessa?
42%
