Tenttitärpit Flashcards

Question

Matkakustannuksien verotus? (asunnon ja työpaikan väliset)

Answer 1

* Tuloverotus on periaatteessa nettotulon verotusta * Matkakustannusten vähentämiselle on asetettu kuitenkin rajat: 1) Matkakuluista voi vähentää vain sen osan, joka ylittää omavastuu osuuden 900 e 2) Vähennyksen enimmäismäärä on 7000 e Vakiintuneessa verotuskäytännössä palkansaaja voi vähentää asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset muun kuin julkisen kulkuneuvon kustannusten mukaan esim seuraavissa tapauksissa: * Julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä asunnon ja työpaikan välisellä matkalla * Kävelymatka yhteen suuntaan (esim. Asunnolta linja-autopysäkille) on yhteensä vähintään 3 km * Odotusaika meno-paluumatkalla (esim. Julkisen kulkuneuvon vaihto) on yhteensä vähintään 2 tuntia * Matka alkaa tai päättyy yöllä (klo 00.00-05.00)

Answer 2

* Verohallinnolle annettu oikeus määrätä, millä perusteilla matkakustannukset voidaan korvata * Työmatkalla ei tässä tarkoiteta asunnon ja työpaikan välistä matkaa * Varsinaiset suorat matkakustannukset (lentoliput, junaliput ym.) voidaan korvata kokonaan * Oman auton käytöstä maksetaan verohallinnon vahvistama km-korvaus (jos vapaa autoetu, ei km-korvauksia) * Päivärahat verovapaita (kotimaa, ulkomaat)

Answer 3

Tehdään veroista ei tuloista. Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitaloustyö, hoivatyö ja hoitotyö. **Kotitaloustöitä ovat esimerkiksi:** * siivous * ruuanlaitto * pyykinpesu, silitys ja muu vaatteiden huolto * piha-alueen ja puutarhan hoito * lumenluonti **Hoiva- ja hoitotyötä ovat esimerkiksi:** * lastenhoito * vanhusten ja vammaisten avustaminen pesuissa, pukemisessa ja syöttämisessä * toisen avustaminen kaupassa ja asiointi pankissa tai apteekissa toisen puolesta, kun se tehdään osana muuta laajempaa hoiva- ja hoitotyötä – esimerkiksi vanhus on kotisairaanhoidon piirissä ja hänen puolestaan asioidaan apteekissa * kotona annettu fysioterapia ja toimintaterapia. *Edellytyksinä on, että hoitoa antaa laillistettu fysio- tai toimintaterapeutti, yrityksellä on oikeus tuottaa palveluita ja se kuuluu ennakkoperintärekisteriin.* **Remonttitöitä eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ovat esimerkiksi:** * keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden remontointi * omakotitalon kellaritilojen ja saunan remontointi * omakotitalon sähkö-, putki- ja kaapelityöt * ulkorakennuksen maalaus * turvalukon asennus ## Footnote Huomaa: kotitalousvähennystä ei voi saada terveyden- ja sairaudenhoitopalveluista, jotka ovat arvonlisäverottomia. Tähän on kuitenkin poikkeuksia: * Voit saada vähennyksen sosiaalihuollon palvelusta, esimerkiksi ateria- tai siivouspalvelusta, jos ostat sen yksityiseltä palveluntarjoajalta etkä kunnalta. * Myös laillistetun fysioterapeutin antamasta fysioterapiasta ja laillistetun toimintaterapeutin antamasta toimintaterapiasta voi saada kotitalousvähennyksen.

Answer 4

**Vuokratulo** * Kiinteistö, huoneisto (asunto-osakeyhtiö) * Myös esim. Auton tai veneen vuokraaminen (jos laajaa ⇨ EVL) **Korkotulo** * Suomessa asuvat luonnolliset henkilöt: pääosin lähdeverotus * Lähdeverotettavia korkoja ei tarvitse ilmoittaa verotuksessa * Muut korkotulot ilmoitetaan (eräät korot kokonaan verovapaita) **Osakkeet, sijoitusrahastot** **Vakuutukset** **Puun myyntitulo**

Answer 5

Kaksi erilaista kontekstia: **(1) Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta (627/78), ns. lähdeverolaki** * tietyissä tapauksissa lopullinen tulovero, joka pidätetään ”lähteellä” * osingot, korot ja rojaltit... * kansainväliset tilanteet * **verosopimukset vaikuttavat lähdeveron määrään** * **(2) Korkotulon lähdevero:** myös puhtaasti kotimaisissa tilanteissa * yleisesti verovelvollinen luonnollinen henkilö ja kotimainen kuolinpesä * 30% ## Footnote Lähdevero osinko-, korko- ja rojaltitulosta: Jos ulkomainen yhteisö saa Suomesta osinkoa, korkoa tai rojaltia, maksajan tulee periä tulosta lähdeveroa, jonka suuruus on: * 20 % tunnistetulta yhteisöltä, * 30 % tunnistetulta saajalta, kun on esimerkiksi epäselvää, katsotaanko saaja yhteisöksi, * 35 % tuntemattomalta hallintarekisteröidyn osakkeen omistajalta, joka saa osinkotuloa julkisesti noteeratulta yhtiöltä. Sovellettaviin lähdeveroprosentteihin voi vaikuttaa verosopimusten soveltaminen tai muu oikeudellinen peruste. **Tulonsaaja voi vaikuttaa perittävään lähdeveroprosenttiin kolmessa eri vaiheessa:** 1. toimittamalla tarvittavat selvitykset maksajalle ennen maksua, 2. toimittamalla tarvittavat selvitykset maksajalle maksun jälkeen maksuvuoden aikana, jolloin perittyä lähdeveroa voidaan oikaista maksuvuoden oikaisu –menettelyllä (nk. ”Quick Refund” menettely), 3. hakemalla lähdeveron palautusta Verohallinnolta maksuvuoden jälkeen. Tarvittavaksi selvitykseksi voidaan katsoa tiedot, joilla tulonsaaja tunnistetaan luotettavasti ja varmistutaan verosopimuksen tai muun oikeudellisen perusteen soveltumisesta. Jos perittävästä lähdeveron määrästä on epäselvyyttä, tulonsaaja voi hakea lähdeverokorttia tai ennakkoratkaisua Verohallinnolta maksuvuoden aikana. Jos lähdeveroa peritään liikaa, tulonsaaja voi hakea lähdeveronpalautusta Verohallinnolta maksuvuoden jälkeen. Yllämainittuja vaiheita käsitellään tarkemmin kunkin tulotyypin osalta.

Answer 6

Poistoilla tarkoitetaan kuluvan käyttöomaisuuden ja tulonhankkimiskäytössä olevan muun omaisuuden sekä pitkävaikutteisten menojen hankintamenon jaksottamista kuluksi eri vuosille. Kirjanpidon poistot muodostavat pohjan verotuksen poistoille, koska kirjanpidossa vähennetty määrä vaikuttaa siihen, miten paljon poistoja verotuksessa voidaan vähentää. Eli käytännössä poistot tehdään kaavamaisella tavalla, ei tosiasiallisen taloudellisen arvonalentumisen perusteella. Kulumattomasta käyttöomaisuudesta ei voi tehdä poistoja. **Poistomenetelmissä on eroa kirjanpidon ja verotuksen välillä** * Verojärjestelmä ei tunne ns. Suunnitelman mukaisia poistoja * Toisaalta poistot on kuitenkin sidottu kirjanpitoon * Poistoja ei hyväksytä verotuksessa suurimpana kuin mitä kirjanpidossa on tehty (joko verovuonna tai aikaisemmin); (ns. Hyllypoistoja syntyy, kun kirjanpidossa vähennettyä poistoa ei vähennetä verotuksessa samana vuonna) * Poistoero: EVL:n poistojen ja SUMU-poistojen ero **EVL sisältää erilaisia poistojärjestelmiä:** Hyödykkeen laji määrää sen hankintamenon vähentämiseen sovellettavan poistomenetelmän. **Degressiiviset poistot:** * Useimmat verotuksen poistot ovat degressiivisiä * EVL:n säännösten mukaiset prosenttimääräiset poistot tehdään poistamattomista hankintamenoista, jotka poistojen vuoksi alenevat ajan myötä * sovelletaan irtaimeen käyttöomaisuuteen sekä rakennuksiin ja rakennelmiin (koneet, kalusto ja muu niihin verrattava irtain käyttöomaisuus sekä rakennusten ainesosat) * Kaiken irtaimen omaisuuden hankintamenoja käsitellään menojäännösjärjestelmän mukaisesti yhtenä kokonaisuutena, mutta muut poistot lasketaan hyödykekohtaisesti. **Tasapoistomenetelmää** * hyödykkeen alkuperäinen hankintameno vähennetään sen taloudellisena käyttöaikana yhtä suurin vuotuisin poistoin * EVL määrää tasapoistoilla poistettaviin hyödykkeisiin sovellettavan enimmäispoistoajan. * Tasapoistoja sovelletaan pitkävaikutteisiin menoihin sekä moniin hyödykeryhmiin, kuten väestönsuojiin, ympäristönsuojelua palveleviin hyödykkeisiin, erikseen luovutettavissa oleviin aineettomiin oikeuksiin ja rautateihin, siltoihin, laitureihin, patoihin ja altaisiin. **Substanssipoistoja** * määräytyvät hyödykkeen todellisen käytön mukaan siten, että hankintamenosta poistetaan kunakin verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa * sovelletaan esimerkiksi soran- ja hiekanottopaikkoihin, turvesoihin ja kaivoksiin. Poisto voidaan tehdä ensimmäisen kerran siltä verovuodelta, jona hyödyke on otettu käyttöön. Jos irtaimen kulun käyttöomaisuuden taloudellinen käyttöikä on enintään kolme vuotta ⇨ meno saadaan kirjata kuluksi jo kerralla. (Kerralla myös kun hankintameno on enintään 1 200 e (pienhankinta).) **Rakennukset:** * Poiston määrä riippuu käyttötarkoituksesta * Asuin- ja toimistorakennukset enintään 4% * Myymälät, varastot, tehtaat ym. Enintään 7% * Jos rakennus palvelee erilaisia käyttötarkoituksia, pääasiallinen käyttötarkoitus on ratkaiseva * Poikkeuksia: väestönsuojat ⇨ enintään 25% tasapoisto, tutkimustoimintaa edistävä rakennus ⇨ 20%

Answer 7

Voit vähentää käyttöomaisuuden hankintahinnan kerralla, jos omaisuuden arvioitu käyttöikä on enintään 3 vuotta. Hankinnan hinnalle ei tässä tapauksessa ole ylärajaa. Voit vähentää hankintahinnan kerralla myös, jos kyse on niin sanotusta pienhankinnasta. Pienhankinnalla tarkoitetaan yksittäistä kuluvaa käyttöomaisuutta, kuten matkapuhelinta tai työkalua, jonka hankintahinta on enintään 1 200 euroa. Tällaisia pienhankintoja voit vähentää yhteensä 3 600 euroa. 🚜TVL:ssä tarkoitetun metsätalouden pienen hankinnan tai menojäännöksen kertapoiston raja nousee 600 euroon.

Answer 8

* EVL 30 §:n mukaan koneiden, kaluston ym. irtaimen käyttöomaisuuden verovuoden poiston suuruus saa normaalisti olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä ⇨ poistoprosentti on valittu siten, että se jollakin keskimääräisellä ja kaavamaisella tavalla heijastelee koneiden ja kaluston taloudellista käyttöikää🏚️ * Investointien vauhdittamiseksi on säädetty laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden poistoista verovuosina 2020–2025 ⇨ laki oli alun perin voimassa verovuosina 2020–2023, mutta voimassaoloa jatkettiin siten, että sitä sovelletaan myös verovuosien 2024 ja 2025 verotuksessa). * Lain perusteella verovelvollinen saa tehdä lain soveltamisedellytysten täyttyessä EVL 30 §:n soveltamisalaan kuuluvien koneiden ja kaluston hankintamenoista säännönmukaiseen poistoon verrattuna enintään kaksinkertaisen poiston⏩️ 🏗️**Oikeus korotettujen poistojen tekemiseen koskee vain EVL 30 §:ssä tarkoitettuja koneita ja kalustoa, ei siis esimerkiksi rakennuksia🚫🕌** * Poisto voi siis olla enimmillään 50 prosenttia hankintamenosta * yritys voi siis vähentää verotuksessa vaikkapa uuden pakettiauton hankintamenosta puolet heti käyttöönottovuonna, jolloin kuluvan vuoden verotettava tulo pienenee ja veron määrä vähenee🚛

Answer 9

Verotuksessa luontoisedulla tarkoitetaan työnantajan muuna kuin rahana työstä suorittamaa vastiketta palkansaajalle. Luontoisetu on toisin sanoen työnantajan järjestämä ja kustantama hyödyke (tavara tai palvelu), jonka työnantaja luovuttaa palkansaajan käyttöön. **Luontoisedussa palkansaaja saa vain käyttöoikeuden hyödykkeeseen. Sen sijaan hyödykkeen omistusoikeus ei siirry palkansaajalle. Käyttöoikeus hyödykkeeseen lakkaa viimeistään työsuhteen päättyessä.** Hyödykkeen on oltava työnantajan omistama tai hallitsema. Konsernitilanteissa joku konserniyhtiöistä (esimerkiksi emoyhtiö) voi kuitenkin järjestää luontoisetuja myös muiden konserniin kuuluvien yhtiöiden työntekijöille (esimerkiksi tytäryhtiön työntekijöille). Näissäkin tilanteissa etu katsotaan saaduksi työsuhteen perusteella ja edun antajana pidetään työntekijän omaa työnantajaa. **Palkansaajan itse hankkimat hyödykkeet, joiden kustannukset työnantaja korvaa palkansaajalle tai maksaa suoraan hyödykkeen luovuttajalle, eivät ole verotuksessa tarkoitettua luontoisetua.** Tällöin edun arvo luetaan rahapalkkaan. Luontoisedusta ei ole kysymys esimerkiksi silloin, kun työnantaja maksaa palkansaajan itse vuokraaman asunnon vuokran. Koko vuokran määrä on tällöin palkkaa. Luontoisedut ovat useimmiten jatkuvia tai säännöllisesti toistuvia. Tällaisia etuja ovat tyypillisesti palkansaajan jatkuvassa käytössä oleva asunto-, auto- tai puhelinetu. Luontoisetu voi kuitenkin olla myös kertaluonteinen tai satunnainen. Tällaisesta luontoisedusta on kysymys esimerkiksi silloin, kun palkansaaja käyttää kertaluontoisesti työnantajan omistamaa tai hallitsemaa ajoneuvoa. Jaottelulla jatkuviin ja säännöllisesti toistuviin sekä satunnaisiin etuihin on merkitystä lähinnä ennakonpidätyksen toimittamisessa. **Tuloverolain (1535/1992, TVL) 64 §:n 1 momentin mukaan työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa ja se arvioidaan käypään arvoon.** Verohallinto määrää vuosittain luontoisetujen käypien arvojen laskentaperusteet. Ne ovat Verohallinnon päätöksessä luontoisetujen laskentaperusteista. **🚍Luontoisetu voi poikkeuksellisesti olla myös tiettyyn euromäärään saakka verovapaa, kuten työsuhdematkalippu ja polkupyöräetu.🚲**

Answer 10

Listaamaton yhtiö on sellainen, jonka osakkeilla ei käydä kauppaa pörssissä. Pienet yhtiöt ovat useimmiten listaamattomia. Listaamattomasta yhtiöstä saamasi osinko verotetaan pääomatulona ja/tai ansiotulona. Osa osingosta on verotonta. Osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osinko on ollut yhtiökokouksen päätöksen perusteella nostettavissa. Jos osingon nostoajankohdasta ei ole yhtiökokouksessa erikseen päätetty, katsotaan osingon olevan nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty. **Osingon prosenttiosuus osakkeen matemaattisesta arvosta vaikuttaa verotukseen** Kun saat osinkoa listaamattomasta yhtiöstä, osingon määrä jakautuu veronalaiseen pääomatuloon ja/tai veronalaiseen ansiotuloon verottomaan tuloon. Se, kuinka suuret nämä osuudet ovat, riippuu osakkeen matemaattisesta arvosta. Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön varoista vähennetään sen velat ja saatu erotus jaetaan yhtiön osakkeiden lukumäärällä. **Osinko enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta – pääomatulo-osinko** Jos saamasi osingon määrä on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, puhutaan pääomatulo-osingosta. 🥇 Kun pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa, siitä: 🔸25 % on veronalaista pääomatuloa 🔹75 % on verotonta tuloa. 🥈 Osingon 150 000 euroa ylittävästä osasta: 🔸85 % on veronalaista pääomatuloa 🔹15 % on verotonta tuloa. Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen. Toisin sanoen kaikki samana vuonna saamasi listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen ja maksat veroa tuon yhteissumman perusteella. Ja huom. nyt olet saanut selville vasta verotettavan osuuden... Veron määrä selviää tästä, kun lasketaan pääomavero% (30% tai 34%)!! **Osinko yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta – ansiotulo-osinko:** Jos saamasi osingon määrä on yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, yli menevää osaa kutsutaan ansiotulo-osingoksi. Ansiotulo-osingosta: 🔸75 % on veronalaista ansiotuloa 🔹25 % on verotonta tuloa. Ansiotulojen verottamisessa ei käytetä kiinteää veroprosenttia. Niitä verotetaan progressiivisesti: veroprosenttisi suurenee, kun ansiotulosi kasvavat. ## Footnote **Esimerkki tapauksesta, jossa osinko on enintään 150 000 euroa** Aino omistaa kaikki Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Vuonna 2024 hän saa yhtiöstä osinkoa 80 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (1 500 000 € × 8 % = 120 000 €) ja samalla alle 150 000 euroa. Niinpä osingosta 25 % eli 20 000 euroa (80 000 € × 25 %) on veronalaista pääomatuloa. Koska Ainon pääomatulona verotettava osinko on alle 30 000 euroa, hän maksaa siitä veroa 30 %. Aino siis maksaa veroa saamastaan osingosta yhteensä 6 000 euroa (20 000 € × 30 %). **Esimerkki tapauksesta, jossa osinko on yli 150 000 euroa** Sanni saa osinkoa Yhtiö S Oy:stä 170 000 euroa. Hänen omistamiensa osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 2 500 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (2 500 000 € × 8 % = 200 000 €). Osinkojen määrä kuitenkin ylittää 150 000 euroa. Yli menevä osa on 20 000 euroa (170 000 € − 150 000 €). Seuraavaksi lasketaan 150 000 euron rajan molemmin puolin olevat osat: * 150 000 euroon asti: veronalaista pääomatuloa on 25 % osingosta eli 37 500 euroa (150 000 € × 25 %) * 150 000 eurosta ylöspäin: veronalaista pääomatuloa on 85 % osingosta eli 17 000 euroa (20 000 € × 85 %). Kun nämä osat lasketaan yhteen, saadaan Sannin veronalainen pääomatulo. Se on siis 54 500 euroa (37 500 € + 17 000 €). Pääomatulosta menee veroa 30 000 euroon asti 30 % ja sen yli menevästä osasta 34 %. Sannin tapauksessa yli menevä osa on 24 500 euroa (54 500 € − 30 000 €). Sannin veromäärän selvittämiseksi pitää ensin laskea 30 000 euron rajan molemmin puolin olevat osat: * 30 000 euroon asti: osingosta menee veroa 30 % eli 9 000 euroa (30 000 € × 30 %) * 30 000 eurosta ylöspäin: osingosta menee veroa 34 % eli 8 330 euroa (24 500 € × 34 %). Kun nämä osat lasketaan yhteen, saadaan selville, että Sanni maksaa osingostaan veroa 17 330 euroa.

Answer 11

Legaliteettiperiaate: aina pitää löytyä laki! Laki on keskeinen ja sen avulla täytyy aina perustella verotuksen päätökset. Laki ei ole aina täsmällinen ja tulee tulkinta-tilanteita. Tällöin käytetään muita oikeuslähteitä lain tulkintaan. Käytännössä keskeisiä: oikeuskäytäntö jos korkein hallinto-oikeus (KHO) tekee jonkin linjauksen jonkun asian suhteeen, vaikka Suomessa ei ole muodollista sitoutuvuutta, meillä on vahva tosiasiallinen sitoutuvuus. Eli usein mikäli KHO tekee jonkin päätöksen, se noudattaa sitä myös jatkossa. KHO siis ratkaisee viime kädessä tulkintatilanteita ja tarkentaa lain soveltamista näissä tilanteissa. Lakien valmisteluaineisto: "yhden virkkeen pituinen pykälä". Hallituksen esityksestä voi löytyä sivun verran tarkennusta lain sisällöstä. Muita oikeuslähteitä: Verohallinnon ohjeet * ei muodollista sitovuutta * verohallinnon omia tulkintoja/ kannanottoja * KHO voi esim. seuraavalla viikolla esittää asian toisin, jonka jälkeen verohallinto muokkaa esitystä * kätevä väline esim. yrittäjän toiminnan tueksi tutustua verohallinnon sivuihin Oikeuskirjallisuus * professorien tieteellinen teksti * tuomioistuin voi vedota veroriidoissa oikeustieteellisiin kannanottoihin Eli syntyy ns. hierarkia; lailla paljon merkitystä, hallituksen esityksellä hieman ja oikeuskirjallisuudella huomattavasti vähemmän. "Vahvempi oikeuslähde ohittaa heikomman, mikäli niissä on ristiriitaista sisältöä." Kaiken edelle menee kuitenkin EU-oikeus ja verosopimukset. Kansallisia sopimuksia, joihin jäsenmaan sitouduttava. Eli esim. EU-tuomioistuimen ratkaisu voi mennä lain edelle. Johtuu siitä, että Suomi on sitoutunut sopimusosapuolena EU:n perustamissopimuksiin & myöhempiin täydennyksiin. Muuten omalla lainsäädännöllä voitaisiin tehdä mitä itse halutaan. | Luennolla esitelty hyvänä tenttikysymyksenä!

Answer 12

📈 Vähäiset luovutukset (myyty arvopapereita alle 1000€ per vuosi) 🏠 Oman asunnon myyntivoitto, jos: ⇨Huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet taikka rakennuksen, jonka olet omistanut vähintään kaksi vuotta ⇨Olet käyttänyt huoneistoa/rakennusta omistusaikanasi ennen luovutusta yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan omana tai perheesi vakituisena asuntona 🪑Tavanomainen koti-irtaimisto (luovutusvoitot enintään 5000€) 🚜👶🏼 Yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdostilanteet, tietyin edellytyksin: ⇨Luovuttaja on lähisukulainen ja omistuksessa vähintään 10v ⇨Luovutuksensaajan pidettävä omaisuus vähintään 5v

Answer 13

etsi vastaus uusintaan...

Tenttitärpit Flashcards

(37 cards)