6. PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUS

Question 1

Milloin maksat perintöveroa?

Answer 1

• Perintöveroa maksettava, jos perinnönjättäjä tai perillinen (tai testamentinsaaja) asui kuolinhetkellä Suomessa
• Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta on maksettava perintöveroa, vaikkei perittävä tai perillinen asuisikaan Suomessa

Question 2

Mitä tarkoittaa fiskaalinen?

Answer 2

taloustiede: valtion tuloja koskeva, talous-, vero-

Esimerkkejä fiskaalinen sanan käytöstä:
fiskaalinen alijäämä = valtion budjettitalouden alijäämä

tai fiskaali
yhdyssanan alkuosana: talous-, vero-

suomisanakirja.fi

Question 3

Miten peritty omaisuus arvotetaan?

Answer 3

• Peritty omaisuus arvostetaan siihen arvoon, joka sillä oli verovelvollisuuden alkaessa, eli kuolinpäivän arvoon (erityistapauksissa voidaan alentaa)
• Ulkomaan veron hyvitys tietyissä tapauksissa mahdollinen

Question 4

Kuinka suuri on perintövero%?

Answer 4

Progressiivinen asteikko (ks. PerVL14 §)

Alle 20.000 euron perintöosuus verosta vapaa

20.000-40.000 euroa > 100 € + ylimenevästä 7%

40.000-60.000 euroa > 1 500 € + ylimenevästä 10%

60.000-200.000 euroa > 3 500 € + ylimenevästä 13%

200.000-1.000.000 euroa > 21 700 € + ylimenevästä 16%

1.000.000 euroa - > 149 700 € + ylimenevästä 19%

Question 5

Mikä tekijä vaikuttaa perintöveron suuruuteen?

Answer 5

Sukulaisuussuhde vaikuttaa määrään > kaksi veroluokkaa (PerVL 11 §):

I veroluokka: aviopuoliso, lapsi (+/++), vanhemmat (+/++), tietyin edellytyksin avopuoliso

II veroluokka: muut sukulaiset ja vieraat

Question 6

Missä tilanteissa lahjaveroa ei suoriteta?

Answer 6

1) tavanomaisesta koti-irtaimistosta, joka on tarkoitettu lahjansaajan tai hänen perheensä henkilökohtaiseen käyttöön, siltä osin kuin lahjan arvo ei ole 4 000 euroa suurempi;

2) siitä, mitä joku on käyttänyt toisen kasvatusta tai koulutusta varten tai toisen elatukseksi taikka muutoin antanut toiselle näihin tarkoituksiin sellaisessa muodossa, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin. (Tällainen verovapaa lahja voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun vanhemmat maksavat lapsen opiskeluja ulkomailla. Jos lahja annetaan lapselle rahana, sitä pidetään verotettavana lahjana, koska rahat voisi käyttää muuhunkin kuin opiskelumaksuihin.);

3) muusta lahjasta, jonka arvo on 4 000 euroa pienempi, kuitenkin niin, että jos lahjansaaja kolmen vuoden kuluessa saa samalta antajalta useita sellaisia lahjoja, näistä on suoritettava veroa, kun niiden yhteinen arvo nousee vähintään mainittuun määrään

Question 7

Missä tilanteissa lahjaveroa ei tarvitse maksaa tavanomaisesta koti-irtaimistosta?

Answer 7

Lahjaveroa ei tarvitse maksaa tavanomaisesta koti-irtaimistosta, jonka arvo on enintään 4 000 euroa ja joka on tarkoitettu lahjansaajan tai hänen perheensä henkilökohtaiseen käyttöön
- koti-irtaimistolla tarkoitetaan huonekaluja, mattoja, taloustavaroita, kodinkoneita yms.
- esimerkiksi arvokkaat taulut ja veistokset eivät ole tavanomaista koti- irtaimistoa
- myöskään autoa ei pidetä koti-irtaimistona

Verovapaata koti-irtaimistoa voi lahjoittaa verottomasti useampia eriä kolmen vuoden aikana. Irtaimistoa ei siis koske sääntö, jonka mukaan kolmen vuoden aikana annettujen lahjojen arvo lasketaan yhteen.

Jos yksittäisen esineen arvo on enemmän kuin 5 000 euroa, täytyy lahjasta maksaa veroa.

Question 7

Mitä tarkoittaa lahjanluonteinen kauppa?

Answer 7

• Liian alhainen kauppahinta voidaan tulkita lahjaksi
• Jos kauppahinnaksi on sovittu enintään 75 % (3/4) omaisuuden todellisesta (käyvästä) arvosta, on kyseessä alihintainen eli lahjanluonteinen kauppa > käyvän arvon ja sovitun kauppahinnan välinen ero katsotaan lahjaksi
• Esimerkki: Isä myy tyttärelleen 200 000 euron arvoisen huoneiston 130 000 eurolla > tyttären katsotaan saavan 70 000 euron suuruisen lahjan, josta lahjaveron määrä on 6 910 euroa. (Jos kauppahinta olisi yli 150 000 euroa (yli 75 %), lahjaveroa ei määrättäisi.)