Arkinen puhekieli Flashcards
(42 cards)
Varhaisen 2000-luvun puhutussa suomessa esiintyviä ______. (Oikeeta suomee, Mummonsuomi laajakaistalla)
foneettisia, kieliopillisia, leksikaalisia ja pragmaattisia tendenssejä
Arkisen yleiskielen kielioppi poikkeaa monin tavoin kirjoitetun kielen ja siihen pohjautuvan ____ kieliopista (____).
puhutun yleiskielen
ääntämys-, muoto- ja lauseoppi
Viimeiset vuosikymmenet puhekieli ollut murroksessa yhteiskunnan rajujen ja nopeiden muutos prosessien vuoksi, esim.
Sotienjälkeinen uudisasuttaminen, elinkeinorakenteen muuttuminen (maaltapako ja kaupungistuminen, Suur-Helsingin synty), yhteiskunnan tarjoama pitempi ja perusteellisempi koulutus (luokka- ja kielierojen väheneminen).
Eetteriviestimet: radio, TV, viihdekirjallisuus
Laajalle levinnyt vapaa puhekielen muoto syntynyt, koska…
Suur-Helsinki + eetteriviestimet + pääkaupungin status
Moni kielimuodon piirre on vanhaa perua.
____-pohjaiselle arkiselle puheelle tunnusomaista
Helsinki
- Eräät äännekadot
- Assimiloituminen (mukautumisilmiöt)
- Tietyt erit. nuorilla yleiset muoto- ja lauseopilliset piirteet
Äänteiden kadot ja assimiloituminen:
Eräistä päätteistä ____ katoavat ja mahdollinen ____ lyhenee (muodot _____ + ___ omistusliite ___, ____ ja ___)
___-loppuiset nominit voivat kadottaa ____
loppuvok. -i/-a/-ä pitkä kons. (iness. -ssa, elat. -sta, adess. -lla, abl. -lta, transl. -ksi + y.3.p. omistusliite -si, kond. -isi ja imp. -s/i) Si-loppuiset -- loppu-i:n "talos, meres, sil, kyl, uus, vuos"
Äänteiden kadot ja assimiloituminen:
____ diftongien -i katoaa _____, usein myös _____ ja ____
I-loppuisten – painottomissa tavuissa, usein myös imp. -i ja -kond. -isi:n 1. vokaali
“Sellane, viimene, X sano, anta(i)s…”
Äänteiden kadot ja assimiloituminen: Lyhyt \_\_(a)\_\_ + \_\_\_\_: assimiloituu usein edellisen kaltaiseksi, jolloin saadaan \_\_\_\_. Myös pitkä \_\_(b)\_\_ muodossa \_\_\_\_. Lyhyt -a/-ä voi kadota vokaaliyhdentymistä \_\_(c)\_\_, jos perässä \_\_\_\_.
a) -a/-ä + vokaali – pitkä vokaali
b) -aa/-ää – y.3.p. ind. prees.: “haluu”
c) ea, eä, oa, ua, yö – kond. -is(i)
“Rupeis, tärkee, varoo, laukkuu”
Äänteiden kadot ja assimiloituminen:
_____ -t katoaa tai assimiloituu seur. konsonantin kaltaiseksi
Perfektin NUT-partisiipin -nut/-nyt:n
“Oon sanonu, oon sanonus sen”
Äänteiden kadot ja assimiloituminen:
____ assimiloituu usein seuraavan kons. kaltaiseksi tai katoaa
Loppu-n
“Teemum pallo, silmää(n), nii”
Äänteiden kadot ja assimiloituminen:
Jossain sanoissa ___ katoaa tai muuttuu ___
“d” – “j”:ksi
“mei(j)än, kahen, ees”
Äänteiden kadot ja assimiloituminen:
__(a)__ ja ___ katoavat toisinaan verbeistä ole-, tule-, mene-, pane, jolloin ___(b)___ assimiloituu ___ kaltaiseksi tai katoaa
a) L ja n
b) 2. vokaali assimiloituu 1. kaltaiseksi tai katoaa
“oon, oot, oote, paan, nään”
Muotoeroja:
Moni tavallinen ____ ja ___ joko lyhenee tai muuten muuttuu
pronominimuoto ja adverbi
“mä(ä), mul(la), meil, tä?”
Muotoeroja:
Moni ____ lyhenee huomattavasti
numeraali
“yks, kuus, seittemä(n), viistoist”
Muotoeroja:
1.-2.p. ____ katoavat usein ja niitä vastaavat ____ lyhenevät: _____ kadotessa ero ____ välillä tulee näkyviin
omistusliitteet – pronominit – omistusliitteen –
y./m. (ja y.nom., y.gen.) välillä
“mun kirja(n) ~ kirjat, teijän kirja(n) ~ kirjat”
Muotoeroja:
Persoonapronominit ___ ja ___ usein korvautuvat pronomineilla ___ ja ___, ja niiden yhteydessä ____
hän ja he – se ja ne –
ei koskaan omistusliitteitä
“sen kirja(n) ~ kirjat”
Muotoeroja:
____ päätettä ei käytetä, tilalla ____ pääte
Finiittiverbien m3.p. – y.3.p.
“ne tulee, ne menee”
Muotoeroja:
____-muotoja käytetään ____ päätteen tilalla
Passiivi – m.1.p. “-mme”
“me sanotaan, me ei olta(i)s menty”
Muotoeroja:
Usein ____ eli yhdistetty ___, jossa [______]. Erityisesti, kun se ilmaisee m.1.p. persoonaa.
Kaksoispassiivi – aikamuoto
[ol/la + pääverbi taivutettuna passiivissa]
“(me) ol/la/an teh/ty, ei ol/tu saa/tu”
Muotoeroja:
_____ taipuu usein yksikössä ____ subjektien yhteydessä.
Perfektin NUT-partisiippi – m.2.-3.p.
“ootte men/ny, ne on nukku/nu”
Muotoeroja:
____-partikkeli ___ muuttuu ___. ____ ym. se voi kadota ___ persoonassa.
Kysymys-partikkeli -ko/-kö muuttuu -ks:ksi. Konditionaalissa ym. se voi kadota y.2. persoonassa.
“onks teil, ooksä(ä), oot sä(ä)”
Muotoeroja:
_____ pääte -ma/-mä katoaa usein, jolloin _____ assimiloituu vartalon viimeisen vokaalin kaltaiseksi ja ____ voi kadota. Ei katoa _____.
MA-inf. illatiivissa pääte -ma/-mä katoaa usein, jolloin sijapääte -Vn assimiloituu vartalon viimeisen vokaalin kaltaiseksi ja loppu-n voi kadota. “mennään nukku/u(n)”
Ei katoa SAA/DA-verbeistä (paitsi nähdä ja tehdä).
Muotoeroja:
____ monikkomuodot, jotka päätyvät [____] lyhenevät muotoon [____]
Partitiivin – [vok. + -ja/-jä] – [vok. + -i]
“kirjoi, hullui”
Muotoeroja:
_____ lyhentymiä ja assimilaatioita
Sanakohtaisia
“tarviit/tarttet sä?, it(t)e, mites, kui(n), takas, näät/nääk(s) sä?”
