Sijamuodot Flashcards
(58 cards)
1
Q
Nominatiivi ja partitiivi ____ sijana
A
subjektin, objektin ja predikatiivin
2
Q
Nominatiivi ilmaisee
A
- konkreettista tai abstraktia kokonaisuutta
- määräistä joukkoa
- tiettyä rajattua määrää
3
Q
Partitiivi ilmaisee
A
- epämääräistä, rajaamatonta määrää
- sallii mahdollisuuden, että enemmänkin on olemassa
4
Q
Jaoton (tai ___) substantiivi viittaa
A
(laskettava)
enemmän tai vähemmän konkreettiseen olioon, jota ei voi jakaa pienempiin osiin niin, että jokaisella osalla olisi kokonaisuuden luonne, ja niitä voi laskea
5
Q
Jaoton eli
A
laskettava
6
Q
Laskettava eli
A
jaoton
7
Q
Jaollinen (tai ____) substantiivi viittaa
A
(ei-laskettava)
aineeseen tai abstraktiin ilmiöön, joka voidaan jakaa osiin niin, että osat ovat kokonaisuuden kaltaisia. Niitä yleensä ei voi laskea.
8
Q
Jaollinen eli
A
ei-laskettava
9
Q
Ei-laskettava eli
A
jaollinen
10
Q
Nominatiivin käyttö riippuu 3 tekijästä
A
- Substantiivin jaollisuus tai jaottomuus
- Jaollisten sanojen määräisyys tai epämääräisyys
- Joskus substantiivin luvusta
11
Q
Yksikkömuotoinen jaoton substantiivi-subjekti nominatiivissa ilmaisee
A
- Määräistä lauseen alussa
- Epämääräistä lauseen lopussa
- Jos jaoton subst. subj. ja obj., määräisyys usein moniselitteinen
- Käänteinen sanajärjestys (objekti alussa, subjekti lopussa): obj. määr., subj. epäm.
12
Q
Jaoton yksikkömuotoinen ____ on aina nominatiivissa
A
substantiivipredikatiivi
13
Q
Yksikkömuotoinen ____ nom., jos subjekti on jaoton
A
adjektiivipredikatiivi
14
Q
Monikkomuotoinen jaoton substantiivi, jolla on ____ merkitys, saa ____
A
jolla on määräinen merkitys, saa päätteen -t
“Autot ovat kadulla.”
15
Q
Jaollinen substantiivi, jolla on _____ on y.nom.
A
jolla on määräinen (totaalinen, rajattu) merkitys, on y.nom.
“Ruoka maistuu hyvältä.”
16
Q
Subjekti on aina nom., jos
A
- Verbiin liittyy objekti (verbi transitiivinen): “Poika potkii palloa.”
- Verbi on ol/la ja siihen liittyy predikatiivi: “Kahvi on hyvää.”
17
Q
Partitiivi: yksikön muodostus (lyhyin pääte)
A
- -a/-ä: taiv.v. päättyy kons. + lyh. vok. (joka ei ole katoava -e): oma/a
- ea/-eä-loppuisilla myös -ta/-tä: korkea/a, korkea/ta (arkik. [ee] vaatii -ta/-tä: pehmee/tä)
18
Q
Partitiivi: yksikön muodostus (2. lyhyin pääte)
A
- -ta/-tä: kun edessä on…
a) Pitk. vok. / dift. päättyvä perusmuoto: maa/ta
b) Taiv.v. päättyy kons. + -e (katoava -e): pien/tä
c) 1-tav. pronominivartalo: tuo/ta
d) Lapsi, veitsi, peitsi poikkeavat: vartalossa vain -s
e) -io/-iö-lopp.: valtio/ta
-ea/-eä-loppuisilla myös -a/-ä: korkea/a, korkea/ta (arkik. [ee] vaatii -ta/-tä: pehmee/tä)
19
Q
Partitiivi: yksikön muodostus (pisin pääte)
A
- -tta/-ttä e-loppuisiin perusmuotoihin: perhe/ttä
Poikkeuksia mm. itse, kolme, nalle…
20
Q
Partitiivi: yksikön päätteet
A
- a/-ä
- ta/-tä
- tta/-ttä
21
Q
Partitiivi: monikon muodostus
A
[Taiv.v. + mon. -i + pääte], vokaalinmuutokset! Astev. harvassa.
a) -a/-ä, kun yks. taiv.v. päättyy lyh. vok.: talo/j/a
- 3+-tavuisissa sanoissa, kun viim. vartalovokaalikatoaa ja sanan 2. viimeinen tavu päättyy kons. / 2 x vok.: yksikkö/j/ä, ratkaisu/j/a
- 3+-tavuiset adjektiivit (yleensä): ahker/i/a
b) -ta/-tä, kun yks. taiv.v. päättyy 2 x vok.: ma/i/ta
- Useat 3+-tav. subst., joiden 2. viim. tavu päättyy lyh. vok. (+ -kka/-kkä): yksikö/i/tä
- Monissa em. molemmat ok, huom. astev.: yksikkö/j/ä
c) pohdi pronomineja: minu/a, hän/tä
22
Q
Partitiivi subj./obj. sijana
A
jaollisten sanojen yhteydessä part. ilmaisee rajaamatonta, epämääräistä määrää
23
Q
Partitiivisubjekti
A
- Usein lauseen alussa, finiittiverbi y.3.p.
- Jaollinen ja ilmaisee paljoutta: y.part. (aine-, abstrakti-, kollektiivisanat): “Huomenna on valoa.”
- Monikkomuotoinen joka jaoton yksikössä, ilm. epämääräistä paljoutta: m.part. “Kadulla on autoja.” (vrt. määr. subj., joka englannissa usein määräinen: m.nom. + verbi kongruoi: “Autot ovat kadulla.”)
- Kun kokonaan kielletään sen olemassaolo, mihin subjektisana viittaa: “Kadulla ei ole autoa.”
- Odotetaan kielt. vastausta, subj. jaoton: “Oletko lukenut tätä kirjaa?”
24
Q
Partitiiviobjekti
A
- Kieltolauseen objekti lähes aina (sama vastaa 2 myönteistä, epäm. ja määr., lausetta)
- Toiminta irresultatiivista (vrt. be + -ing); resultatiivinen akkusatiivissa
- Tunneverbien objekti ym. irresultatiivisia (rakastan sinua, jatkaa, puolustaa…)
- Obj. ilmaisee epäm., rajaamatonta määrää (jaollisissa ja mon. sanoissa): “Ostan jäätelö/ä ~ jäätelö/i/tä”
25
Partitiivipredikatiivi
- Yks. partitiivissa, kun subjekti on
a) jaollinen ("Rauta on kovaa")
b) inf./sivulause ("On ilmeistä, että", "On parasta lähteä")
c) sitä ei ole ("Luennolla oli hauskaa").
- Subj. monikossa, adj.pred. mon. (usein m.part.): "Oletteko iloisia?"
- Joskus myös nom. ok "Oli hauska(a) tutustua"
- Subst.pred. ilm. aineen/ryhmän/lajin epäm. joukkoa tai rajaamatonta määrää: "Oletteko ruotsalaisia?"
- Kielteisyys ei yleensä vaikuta
26
Predikatiivi on
ol/la-verbiin liittyvä jäsen, joka luonnehtii subjektin ominaisuuksia. Sijat nom., part., harvoin gen.
27
Nominatiivipredikatiivi
- Ilman lämpötilasta puhuttaessa: "Saunassa on kuuma."
- Subjekti monikkosana tai alaltaan rajattu: "Jalat ovat likaiset."
- Joskus myös part. ok "Oli hauska(a) tutustua"
- Subst.pred. jaoton ja ilmaisee määr. joukkoa tai rajattua määrää: "Seppo on mies."
28
Partitiivi määränilmauksissa
Partitiivi:
- Nom.-/part.-numeraalin jäljessä ja monta-/paljon-/vähän-tyyppisten sanojen yhteydessä (ei num. 1): "3 naista"
- Muut määränilmaukset: jaollinen sana y.part., jaoton m.part.: "vähän maitoa", "vähän autoja"
Numeraalisubjekti, fiittiverbi y.3.p. "2 miestä kulkee kadulla."
Jos numeraali ei nom., kongruenssi.
29
Partitiivi ja pre-/postpositiot
Jotkin vaativat partitiivin.
"Ennen joulua," "ilman autoa"
"Sinua kohtaan," "tätä varten"
30
Genetiivin yksikön muodostus: taivutusvartalo + -n, astevaihtelu ____, paitsi ______
taivutusvartalossa, paitsi e-loppuisissa / tietyissä konsonanttiloppuisissa nomineissa (heikko aste perusmuodossa ja y.part.)
31
Genetiivin monikon päätteet
1) -den = -tten, jos m.part. päättyy -ta/-tä
2) -en, jos m.part. päättyy -a/-ä
* Monissa 3+-tav. molemmat em. ok, huom astevaihtelu
3) -ten (tälle oma flashcardinsa)
4) persoonapronominit -dän
32
M.gen. pääte -ten, kun...
a) konsonanttiloppuiseen perusmuotoon
b) konsonanttivartaloon, joka muodostuu loppuvokaalin kadottua
c) y.part. pääte aina -ta/-tä! [y.part. vartalo + -ten]
d) erityisesti IHMINEN-sanat
e) yleisin, kun pm päättyy konsonanttiin
33
Suomelle tyypillistä genetiivi-ilmaukset, joita monissa Euroopan kielissä vastaavat
prepositiorakenteet, adjektiivirakenteet tai yhdyssanat: "Turun kaupunki", "maidon hinta"
34
Joidenkin ____ etumäärite on genetiivissä
postpositioiden
| "sohvan alla," illan aikana"
35
Subjekti genetiivissä =
datiiviadverbiaali
- tiettyjen välttämättömyyttä/pakkoa ilm. verbien kanssa, joidenkin merkitykseltään modaalisten verbien kanssa (kannattaa, sopii, onnistuu; verbi akt. y.3.p.)
- ilmaukset "onhyvä/paha/helppo..." + jotkin rakenteet
- perinteisessä kieliopissa ei analysoida subjekteiksi
36
3.p. pronominin voi jättää pois, kun
se viittaa samaan tarkoitteeseen kuin subjekti (vastaa monien kielten possessiivi- ja refleksiivipronomineja): "Hän ajaa autonsa kotiin."
37
____ sijapäätteen ____ katoaa, kun sitä seuraa omistusliite
Konsonanttiloppuisen sijapäätteen loppukonsonantti
Sijat: gen. -n/-iden/-itten/-en/-ten, m.nom. -t, illat. -Vn/-hVn/-seen/-siin
Samannäköisiä keskenään: y.nom., m.nom., y.gen.
Samannäköisiä keskenään: y.illat., part. ("poikaasi")
Kongruenssi voi erottaa lauseita (on, ovat)
38
Y.nom. omistusliite tulee...
taivutusvartaloon
39
Jos 3.p. omistusta edeltää ____, se saa yleensä muodon ___ ja joskus mukana voi esiintyä myös ____
- lyh. vok. -loppuinen sijapääte
- -Vn
- -nsa/-nsä
"talo/ssa/an/"
40
Mikä on akkusatiivi?
Ei yhtenäinen morfologinen sijamuoto, vaan kokoava nimitys objektin sijoille (y. ja m., nom. ja gen.). Objektin sijana vastakohta partitiiville, partitiivi "vahvempi".
41
Koska käytetään akkusatiivia?
- Myönteinen lause
- Ja objekti ilmaisee resultatiivista toimintaa
- Tai objekti ilmaisee kokonaisuutta tai määr. paljoutta
42
Akkusatiivin päätteet
a) -t
- monikko, num. monikko: "kahde/t"
- pers.p. + pron. 'kuka' yksikössä: "sinu/t", "ke/t/kä"
b) -dät
- pers.p. + pron. 'kuka' monikossa: "heidät", "keidät"
c) päätteetön
- predikaattiverbi 1.-2.p. / pass. / pakkoa ilm. verbi joka vaatii gen.-subjektin
- numeraalit paitsi yksi yksikössä: "kolme ihmistä"
d) -n
- yks. akk.obj. yleisin sija
- numeraalin 1 yksikkö: "yhden kirjan"
43
Jotkin _____ muistuttavat objekteja: saavat part./akk. päätteet normaalien objektisääntöjen mukaan.
Määränilmaukset.
Vastaavat kysymyksiin: kuinka kauan, kuinka pitkän matkan, montako kertaa, monennenko kerran...
"Olen ollut täällä viikon," "Juokse kilometri!"
44
Paikallissijat ja perusmerkitykset
inessiivi: sisä, paikallaan
elatiivi: sisä, poispäin
illatiivi: sisä, kohti
adessiivi: ulko, paikallaan
ablatiivi: ulko, poispäin
allatiivi: ulko, kohti
45
Perustehtävä ilmaista ___ ja ___, ___-ulotteisia, ___jakoinen
paikkaa ja suuntaa, 2-ulotteisia, kolmijakoinen (paikallaan, kohti, pois)
46
Inessiivi
- Taiv.v. + (mon. -i) + -ssa/-ssä
- Astevaihtelu, vahva taivutusvartalossa (VENE-sanat, pm päättyy kons.)
- Sijainti sisäpuolella, välitön kosketus
- Aika, jonka kuluessa tapahtuu, aine, jonka peitossa on
47
Elatiivi
- Taiv.v. + (mon. -i) + -sta/-stä + astev.
- Ulos sisäpuolelta, alkuperä, suunta pois pintakosketuksesta
- Tiettyjen verbienjälkeisten objektimaisten adverbiaalien sijana ('kertoa' + elat.)
- Valmistusaine, alkuperä, aihe, syy
48
Illatiivi
- Taiv.v. + (mon. -i) + -Vn/-hVn/-seen (m. joskus -siin), ei astevaihtele
a) -Vn, kun taiv.v. päättyy lyh. vok. (y. ja m.)
b) -hVn, kun taiv.v. päättyy 2 x vok., y. ja m. 1-tav. taiv.v.
c) -seen, kun monitavuinen taiv.v. päättyy pitkään vok. (monikko tällöin -siin, -hin)
- Suunta sisään, muutoksen/liikkeen päätepiste, pinta jota kohti liike suuntautuu / jonka kanssa joutuu välittömään kosketukseen
- Erottamaton omistus, ajanilmaus (myöhempi 2 aikarajasta / aika, jonka kuluessa ei tapahtunut)
49
Adessiivi
- Taiv.v. + (mon. -i) + -lla/-llä
- Oleminen jonkin päällä/lähellä, omistaja, väline jolla suoritetaan
- Ajanilmaus, kun edussanalla ei määritettä ja edussana on hetki/tunti/viikko/kausi/vuosisata
- Tapa
50
Ablatiivi
- Taiv.v. + (mon. -i) + -lta/-ltä, astev.
- Liike pois pinnalta/läheisyydestä/joltakulta
- Aika, mitta, ominaisuus
- Aistihavaintoverbien adverbiaalimäärite (vaikuttaa, näyttää, kuulostaa)
51
Allatiivi
- Taiv.v. + (mon. -i) + -lle, astev.
- Liike kohti pintaa/paikkaa, jollekulle
- Aistihavaintoverbit, joille abl. ok, myös all. ok.
52
Muutosverbit
Eräiden muutosta ja suuntaa ilm. verbien määritteet suuntasijassa (elat., illat., abl., all.) esim. indoeur. kielten "staattisten" prepositioiden sijaan.
"Etsi avainta taskusta," "Jään Ruotsiin"...
53
Paikannimien sijat
Joko sisä- tai ulkosijassa, usein sisäpaikallissijoissa (maat, kaupungit, kunnat).
Nen-loppuiset paikanimet monikossa.
54
Essiivi
- Taiv.v. + (mon. -i) + -na/-nä, ei astev.
- (Tilapäinen) tila, asema, tehtävä, olosuhde, ehto, syy
- Ajanilmaukset: juhla/viikonpäivä, aika-edussanalla on etumäärite
- Huom. 'ensi' ja 'viime' eivät noudata em:ien kongruenssia
55
Translatiivi
- Taiv.v. + (mon. -i) + ksi, astevaihtelu
- Omistusliite: loppu-i muuttuu e:ksi
- Tila/ominaisuus/asema/tehtävä, johon joku/jokin joutuu, muutoksen/liikkeen päätepiste
- Ajanilmaukset: aika johon mennessä / jonka kuluessa tapahtuu, ajankohta johon jokin lykkääntyy (vrt. essiivi: "tulen jouluksi", "olen jouluna siellä")
56
Instruktiivi
- Pääte -n
| - Kiinteät monikolliset ilmaukset: "omin silmin", "järein keinoin"
57
Abessiivi
- Taiv.v. + (mon. -i) + -tta/-ttä, astevaihtelu
- Sijan tilalla usein prepos. 'ilman' + partitiivi
- Yleinen MA-inf. sijana
58
Komitatiivi
- Taiv.v. + -ine + omistusliite
- Päätteen -i kivettynyt mon. -i, y./m. välillä ei eroa
- Jonkun/jonkin kanssa
