Sekalaista

Question 1

Uralilaisten kielten kielikunta

Answer 1

Samojedikielet (4 jäljellä, P-Venäjällä)

Suomalais-ugrilaiset kielet / kielikunta

Question 2

Suomalais-ugrilaiset kielet / kielikunta

Answer 2

4 suurta Venäjän ulkopuolella: suomi, viro, unkari, saamelaiskielet (“lappalaiset”).
Itämerensuomalaiset kielet

Question 3

Saamet

Answer 3

Suomessa 3: pohjois-, inarin- ja koltansaame.

Pohjoismaissa 10.

Question 4

Suomalais-ugrilaisten kielten etäisyys suomeen

Answer 4

Etäisyys kasvaa alaspäin:

• itämerensuomalaiset
• saamelaiset
• mordvalaiset kielet ja mari (tšeremissi)
• komi (syrjääni) ja udmurtti (votjakki)
• hanti (ostjakki) ja mansi (voguli) ja unkari

Question 5

Mordvalaiskielet eli

Answer 5

ersä, mokša

Question 6

Marit eli

Answer 6

tšeremissi; läntinen/vuorimari, itäinen/niittymari

Question 7

Komi eli

Answer 7

syrjääni

Question 8

Udmurtti eli

Answer 8

votjakki

Question 9

Mansi eli

Answer 9

voguli

Question 10

Kveeni

Answer 10

2005 Norjan eduskunnalta (Stortinget) virallinen vähemmistökielen asema

Question 11

Itämerensuomalaiset kielet (9 kpl)

Answer 11

Suomi, viro, varsinaiskarjala, inkeröinen, vepsä, aunuksenkarjala, lyydi, vatja, liivi.
Kaikki paitsi suomi Suomenlahden e-/i-puolilla

Question 12

Ruotsin kielen käyttöalueita

Answer 12

Kokkolan alueella, Helsingin suunnalla (+Ahvenanmaa)

Question 13

Meänkieli

Answer 13

1999 Ruotsin eduskunnalta virallinen vähemmistökielen asema

Question 14

Suomen kantaväestö

Answer 14

• Suomalais-ugrilaista asutusta ad 4000 ea.
• Balttilaisia noin 2000 eaa.
• Germaanisia 1500 eaa.
  + Suomenlahden yli itämerensuomalaisia n. vuonna 0

Question 15

Asetuksen suomen kielen tasa-arvoistamisesta antoi

Answer 15

Venäjän suurruhtinaskunnan (tsaarien Venäjän) keisari Aleksanteri II

Question 16

Kirjakielen loi

Answer 16

Turkulaispiispa Mikael Agricola

Question 17

Tietyt päätteet aiheuttavat muutoksia kannassa

Answer 17

morfofonologinen vaihtelu

kanta (leksikaalinen muoto) eli perusvartalo

Question 18

Itäsuomalaiset vaikutteet kasvoivat, kun

Answer 18

1800-luvulla Kalevala (itäsuomalaista ja karjalaista kansanrunoutta), Elias Lönnrot

Question 19

Kansallisuusliike

Answer 19

Johan Vilhelm Snellman, kielenhuoltajat kitkivät ruotsalaisia lainasanoja ja kielioppirakenteita

Question 20

Suomen murteet (etelästä länsirannan kautta pohjoiseen ja sieltä idän kautta etelään)

Answer 20

Lounaismurteet, Lounaiset siirtymämurteet, Hämäläismurteet, Eteläpohjalainen murre, Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet, Peräpohjolan murteet, Savolaismurteet, Kaakkoismurteet

Question 21

Ruotsin kielen käyttöalueita

Answer 21

Kokkolan alueella, Helsingin suunnalla (+Ahvenanmaa)

Question 22

Foneemi eli

Answer 22

perusäännetyyppi, 21 kpl (8 vok., 13 kons.)

Question 23

Morfologia eli

Answer 23

sanarakenne, perusperiaatteena päätteiden liittäminen vartaloihin

Question 24

Pääte eli

Answer 24

sidottu morfeemi, tarkemmin suffiksi

Question 25

Omistusliite vastaa

Answer 25

possessiivipronomineja

Question 26

Diftongien muistisääntö

Answer 26

Äiti ei ui, koska poika söi lyijyä. Koulun aikataulu on täysi. Euroviulistit köyhtyvät ja tietyö luo melua.

Question 27

Ääntämyksessä vaikein piirre on

Answer 27

kesto, joka erottaa sanojen merkityksiä

Question 28

Tietyt päätteet aiheuttavat muutoksia kannassa

Answer 28

morfofonologinen vaihtelu | kanta (leksikaalinen muoto) eli perusvartalo

Question 29

Vokaalisointu

Answer 29

Vartalossa u/o/a, niin päätteessä takavokaali. Vartalossa ei takavokaaleja, niin päätteessä etuvokaali. Lainasanoilla ristiriitaisiakin sointuvokaaliyhdistelmiä. Meri ja veri poikkeavia (merta, verta). Vartalossa neutraalivokaaleja (i, e) - johtimessa voi olla takavokaali (meno, mennä).

Question 30

nk lausutaan

Answer 30

pitkähkö [ŋk]; Helsinki

Question 31

Vierasperäiset kirjaimet

Answer 31

b, c, f, š, w, x, ž, z, å

Question 32

Aspiraatio on

Answer 32

h:n tapainen loppuäännähdys

Question 33

Tiettyjen kieliopillisten muotojen jälkeen sanan/liitepartikkelin alkukonsonantti pitenee

Answer 33

- Imp. y.2.p. mene pois! [meneppois] - E-loppuinen nominatiivi vene tuli [venettuli] - Ind. prees. kieltomuoto en tulekaan [en tulekkaan] - A-infinitiivi lähteä pois [lähteäppois]

Question 34

___ vokaalin välillä on ero ennen ___ konsonanttia

Answer 34

Lyhyen/pitkän -- lyhyttä/pitkää: tili - tiili - tilli

Question 35

Lyhyen/pitkän _____ välillä on ero niiden ollessa ___ jälkeen; ennen lyhyttä ____ ne ääntyvät melko pitkinä

Answer 35

p/t/k/s (soinnittomat) -- l/r/nasaalin -- soinnitonta: kansa: lyhyt/puolipitkä [n] + lyhyt [s] kanssa: lyhyt [n] + pitkä [s]

Question 36

Diftongit

Answer 36

2 samassa tavussa esiintyvän vokaalin yhdistelmää, 16 yleistä, 4 ryhmää loppuvokaalin mukaan i: ei, äi, ui, ai, oi, öi, yi u: au, ou, eu, iu y: äy, öy - : ie, yö, ou

Question 37

Diftongien muistisääntö

Answer 37

Äiti ei ui, koska poika söi lyijyä. Koulun aikataulu on täysi. Euroviulistit köyhtyvät ja tietyö luo melua.

Question 38

Tavuraja on yleensä

Answer 38

jokaisen kons. + vok. -yhdistelmän edessä, morfologinen raja ei välttämättä sama (pu/i/s.sa)

Question 39

Sävelkulku eli

Answer 39

intonaatio, yleensä laskeva

Question 40

Vokaalisointu

Answer 40

Vartalossa u/o/a, niin päätteessä takavokaali. Vartalossa ei takavokaaleja, niin päätteessä etuvokaali. Lainasanoilla ristiriitaisiakin sointuvokaaliyhdistelmiä. Meri ja veri poikkeavia (merta, verta). Vartalossa neutraalivokaaleja (i, e) - johtimessa voi olla takavokaali (meno, mennä).

Question 41

Nominaalisen lausekkeen lauseenjäsentehtävät

Answer 41

subjekti, objekti, predikatiivi, adverbiaali - myös muissa lausekkeissa edussanojen määritteinä

Question 42

Sijamuodot + niiden merkitykset

Answer 42

Nominatiivi (perusmuoto), genetiivi (omistus), akkusatiivi (objekti), partitiivi (epämääräinen), paikallissijat inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi, essiivi (tila), translatiivi (muutos), abessiivi (ilman), komitatiivi (seuralainen), instruktiivi (idiomaattinen)

Question 43

Päätteiden järjestys (nomini)

Answer 43

(johdin) + luku + sija + omistus + liitepartikkeli

Question 44

Preteriti eli

Answer 44

imperfekti

Question 45

Tapaluokka eli

Answer 45

modus

Question 46

Ei-finiittinen verbinmuoto

Answer 46

ei kongruoi subjektin kanssa = ei persoonapäätettä, epäitsenäisiä, funktiopääte, infinitiivit (vrt. subst.) + partisiipit (vrt. adj. / verbi)

Question 47

Preesensin partisiippi

Answer 47

VA

Question 48

Perfektin partisiippi

Answer 48

NUT (-nee)

Question 49

Tšeremissi eli

Answer 49

mari; läntinen/vuorimari, itäinen/niittymari

Question 50

Ersä, mokša eli

Answer 50

Mordvalaiskielet

Question 51

Syrjääni eli

Answer 51

komi

Question 52

Votjakki eli

Answer 52

udmurtti

Question 53

Otsjakki eli

Answer 53

hanti

Question 54

Voguli eli

Answer 54

mansi

Question 55

Karjalat

Answer 55

Itämerensuomalaisia kieliä; varsinais- ja aunuksenkarjala.

Question 56

Perusluku = subj., obj., pred., niin sen jm on

Answer 56

y.part.

Question 57

Perusluku subjekti, niin sen predikaattiverbi on

Answer 57

yksikössä

Question 58

Numeraali ei ole nom./part., se on + Y./m.?

Answer 58

määrite ja kongruoi es:n kanssa. Monikossa vain, jos sis. monikkosanan tai lasketavat kohteet muodostavat kiinteitä pareja/joukkoja/sarjoja, tai viitataan kullakin useasta hlö:stä olevaan määrään.

Question 59

Kun peruslukua edeltää esim. 'nämä', 'nuo'...

Answer 59

ilmaus definiittinen eli määräinen, predikaattiverbi monikossa.

Question 60

Järjestysluku

Answer 60

- Perusluvun taiv.v. + johdin -s, poikkeavat 1.-3. - Taiv.v. -s ~ -nte ~ -nne - Y.part. -s ~ -t + -ta/-tä - 1.-2. taipuvat kuin IHMINEN - Toimii kuin adj., kongruoi.