Tempukset, modukset, passiivi Flashcards
(28 cards)
Preesens: mikä, mitä ilmaisee, miten muodostetaan?
- Yksinkertainen aikamuoto eli tempus.
- Ilmaisee menemätöntä aikaa, usein hetki joka samanhetkinen kuin puhehetki, joskus tuleva (puhehetkenjälkeinen aika)
- Yleispätevät ajattomat ilmaukset
- Ei päätettä, y.3.p. vartalon lyhyt loppuvok. pitenee eli kaksinkertaistuu (muuten pers.p. suoraan taiv.vartaloon)
Preteriti: mikä, mitä ilmaisee?
eli imperfekti
- Mennyt aika, tekeminen ennen puhehetkeä
Preteriti: miten muodostetaan?
- Taiv.v. + -i + pers.p., y.3.p. ilman pers.päätettä, vok.muut. ennen -i:tä
- Eräät ANTA/A-verbit: kun lyhyt kons. -t päätynyt imp. -i:n viereen (a/ä-kato), -t muuttuu -s:ksi. Erityisesti, kun -t on 2 x vok/l/r/n jäljessä.
- Tärkeät HUOMAT/A-verbit: erikoinen muutos; taiv.v. loppu-a/-ä muuttuu s:ksi: “hajos/i/n”
“Käy/dä” poikkeuksellinen “käv/i”
Perfekti: mikä, mitä ilmaisee?
- Menneen ajan toiminta, joka vaikuttaa puhehetkeen - “nykyrelevanssin” tempus
Nykyrelevanssin tempus
perfekti
Perfektin muodostus
[Preesens-muotoinen apuverbi ol/la (sijassa, luvussa) + NUT-partisiippi (akt. y./m. subj. luvusta riippuen tai pass.)]
Modukset: apuverbi + NU-partis.
- Kond: pääte apuverbiin ol/la
- Pot: vartalo liene- + pers.p.
Perfektin partisiipin muodostus
- Akt. NUT-partisiipin pääte -nut/-nyt; tai jos inf.vart. päättyy kons. l/r/s niin päätteen -n muuttuu samaksi konsonantiksi, tai kons. -t niin se muuttuu n:ksi: “osan/nut”
- “Tietä/ä”, “taita/a”: poikkeavat “tien/nyt”, “tain/nut”
- Akt. taivutusvartalo: -ut/-yt ~ -ee + päätteet
Pluskvamperfekti: mikä, mitä ilmaisee, miten muodostetaan?
- Toiminta ennen jotain menneen ajan ajankohtaa
- [ol/la-verbin imperf. + akt./pass. NUT-partis.]
- Sisältää tempuspäätteen = ei modusta = aina indikatiivissa
Kielteiset tempukset: muodostus
- Kaikkiin liittyy kieltoverbi, preesensissä pääverbin vartalo astevaihtelussa
- Imperfekti: [kieltoverbi + perfektin partisiippi]
- Perfekti: [kieltoverbi + ole (ei pers.p.) + pääverbin NUT-partis. (y./m.)]
- Pluskvamperfekti: [kieltoverbi + olla-verbin NUT-partis. (ollut, olleet) + pääverbin NUT-partis. (y./m.)]
Modus on
verbin pääte, joka ilmaisee tapaa, jolla puhuja esittää verbin ilmaiseman toiminnan suhteen todellisuuteen
Indikatiivi: mikä, mitä ilmaisee?
- Yleisin modus, päätteetön
- Esittää toiminnan sellaisenaan, ilmaisematta itsestään puhujan asennetta millään lailla
- Tempus- ja persoonapäätteet tavalliseen tapaan
Konditionaali: muodostus
- [Taiv.v. + -isi + persoonapääte (+ liitepartikkeli)], y.3.p. persoonapäätteetön
- -isi: ei astevaihtelua, vokaalinmuutokset ok
- Kielteiset: [kieltoverbi + pääverbi + -isi (ei pers.p.)]
Konditionaali: mikä, mitä ilmaisee?
- Toiminta esitettään hypoteettisena, esiintyy usein jos-alkuisissa ehtolauseissa / niihin liittyvissä päälauseissa
- 1.p. kond. ja muut muodot eroavat vain pers.p. osalta
- Ilm. kohteliaisuutta
- Perfektissä tapahtuma, joka on jäänyt toteutumatta
Imperatiivi: mikä, mitä ilmaisee?
- Ilmaisee käskyjä, pyyntöjä, kehotuksia, 3.p. myös toiveita ja lupaa
- Yleisimmät y./m.2.p., 3.p. lähinnä kirjakielessä, m.2.p. myös teitittelyä
- Puhek. m.1.p. imp. sijaan aina passiivi + ehkä suostutteleva liitep. -pa(s), -pä(s)
Imperatiivi: muodostus (myönt.)
- y.1.p. ei olemassa
- Ei-y.2.p.: [inf.v. + modus- ja persoonapäätteet]
- Y.2.p.: ei päätettä, usein samanlainen kuin ind. prees. y.1.p. ilman -n-päätettä (kuten pääverbin muoto kielt. ind. preesensissä)
- Imperatiivin modus- ja persoonapäätteiden yhdistelmät kullekin persoonalle yksilöllisiä (y.2.p. -, y.3.p. -ko/on, -kö/ön, m.1.p. -kaa/mme, -kää/mme, m.2.p. -kaa/-kää, m.3.p. -ko/ot, -kö/öt)
Imperatiivi: muodostus (kielt.)
- y.2.p.: [sana ‘älä’ + myönt. imperatiivimuoto]
- muut: [vartalo ‘äl-‘ + imperatiivipääte + pääverbin inf.v. + pääte -ko/-kö] – kieltosanat y.3.p. ‘älköön’, m.1.p. ‘älkäämme’, m.2.p. ‘älkää’, m.3.p. ‘älkööt
- obejkti partitiivissa
Potentiaali: mikä, mitä ilmaisee?
- Harvinainen, vähemmän tärkeä modus
- Ilmaisee verbin toiminnan todennäköisenä, mahdollisena tai ajateltavissa olevana.
Potentiaali: muodostus (normaali, olla, perfekti, kielteinen prees./perf.)
[Inf.v. + -ne + persoonapääte]
- Eli kuten NUT-partis- (-nut/-nyt), myös äännevaihtelut samat: jos inf.v. päättyy kons. l/r/s, päätteen -n muuttuu samaksi, tai jos se päättyy -t, -t päättyy n:ksi
- Ol/la verbi: [vartalo ‘liene-‘ + pers.p.]
- Perfekti: [liene- (+pers.p.) + pääverbin NUT-partis.]
Kielteinen
- Preesens: [kieltoverbi + potentiaali (ei pers.p.)]
- Perfekti: [kieltoverbi + liene (ei pers.p.) + NUT-partis.]
Passiivi: mikä, yleistä? Mistä se on erotettava?
- Toiminnan suorittaja määrittelemätön hlö eli epäm. tekijä
- Ei erillistä kieliopillista subjektia, mutta verbin merkityksen oltava sellainen, että voisi olla inhimillinen suorittaja
- Vrt. karkeasti ruots./saks. “man”, eng. “one”-indefiniittipronomineja
- Erotettava geneerisestä lauseesta (ilm. yleispäteviä asioita, predikaattiverbi akt. y.3.p. ilman subjektia)
- Kaikki tempukset ja modukset ok
Passiivi: muodostus
- 2 x pääte (pass. -tta/-ta/-da + pers.p. -Vn)
- Ei tarpeen sanoa “pass. prees. [-ta + -Vn]”, vaan oikopolkuja käytettävissä: passiivi muistuttaa infinitiiviä, joten monet äännevaihtelut johdettavissa automaattisesti
Tyypillinen englannin passiivirakenne voitaisiin ilmaista suomeksi…
a) Vaihtamalla kieliopillisen subj. ja obj. järjestystä keskenään.
b) Käyttämällä agenttirakennetta.
Passiivin preesens: muodostus
- ANTA/A: [y.1.p. vartalo + -ta/an, -tä/än + vartalon loppu-a/-ä muuttuu -e:ksi], pass.päätteen edellä astev. ok
- Muut: [A-inf. + -an/-än]
- Kielteiset: [kieltoverbi “ei” + passiivimuoto ilman pers.p. -an/-än]
Passiivin preesens: akkusatiivipäätteet, puhekieli
- Passiivimuotoisen verbin yks. akk.obj. on päätteetön: “Huomiseksi luetaan seuraava kappale.”
- Pers.pron. ja ‘kuka’ saavat -t-akk.päätteen: “Kene/t pyydetään avuksi?”
- Puhekielessä passiivi yleisesti m.1.p. ja imp. tilalla: “(me) juodaan”
Passiivin imperfekti: muodostus
[-ta/-tä tai -tta/-ttä (loppuvok. katoaa imp -i:n edessä) + persoonapääte -Vn], yksinkertaisesti “-tiin”, “-ttiin”
- “-tiin” pass. prees. “-taan/-tään” sijaan, kun edellä vokaali
- “-ttiin” muiden pass. prees. pääteyhdistelmien tilalla
Kielteiset: [kieltoverbi “ei” + pass. NUT-partis.]
