Nominien taivutustyypit Flashcards
(41 cards)
1
Q
Yleensä nominin perusmuoto toimii itse vartalona, ja aina perusmuoto ei muutu päätteitä liittäessä - erityisesti
A
perusmuodon loppuessa u/o/y/ö eli lyhyeen pyöreään vokaaliin
2
Q
Sanan eri vartalot (eri vartalot erityyppisille päätteille) muodostuvat
A
äännevaihteluiden kautta
3
Q
Eri vartaloita (nominit) ovat
A
perusmuodolla, y.part. ja taivutusvartalo kaikille muille sijoille ja luvuille.
4
Q
Nominit, joilla on erilliset perusmuodot ja taivutusvartalot, on jaettavissa ryhmiin
A
- Pm. päättyy -i, taiv.v. päättyy -e
- Pm. päättyy -e, taiv.v. päättyy -ee
- Pm. päättyy kons., taiv.v. se vaihtelee muiden äänteiden kanssa
5
Q
_____ ei ole omaa taivutusvartaloaan, mutta paljon erityisiä äännevaihteluita
A
-a/-ä-loppuiset
6
Q
Taivutusvartalon edustajana käytetään genetiiviä ja…
A
lähes kaikki muut muodot muodostetaan vaihtamalla -n muihin päätteisiin
7
Q
Äännevaihtelut muodoissa
A
Perusmuoto ja taivutusvartalo
8
Q
I-loppuiset nominit
A
- Tunti, kivi, kieli, vesi
- Useimmilla ei erillistä taivutusvartaloa
9
Q
Konsonanttiloppuiset nominit
A
- Ihminen, ajatus, taivas, hyvyys, avain, työtön, askel, lyhyt
- Taivutusvartalo usein -e ja pm:n loppukons. vaihtelee muiden äänteiden kanssa
- Y.part. usein pm- + -ta/-tä
- Astevaihtelu pm:ssä ja y.part.
- Taiv.v. loppuvokaali (usein -e) muuttuu ennen mon. -i:tä
10
Q
Muut kuin i-/konsonanttiloppuiset nominit
A
E-loppuiset, a-/ä-loppuiset
11
Q
TUNTI
A
- Ei erillistä taivutusvartaloa
- Lainasubstantiivin päättyessä konsonanttiin alkup. kielessä, usein lisätään -i ja taivutetaan TUNTI-ryhmän mukaan (pubi, hitti)
12
Q
KIVI
A
- Taivutusvartalossa -e
- Y.part. taivutusvartalosta
- Kun taiv.v. päättyy lyh. -e, pm. päättyy usein lyh. -i (paitsi esim. kolme, itse, nukke, psyyke)
13
Q
KIELI
A
- Taiv.v. -e
- Y.part. -e katoaa (= oma vartalonsa), kun sitä edeltää l/r/n tai jos se on l/r/n/vok. + -t
- Huom. poikkeavia verta, merta
14
Q
VESI
A
- Pm -si, taiv.v. -te (-te astevaihtelussa)
- Mon. -i aiheuttaa -te:n muuttumisen -s:ksi
- Y.part. -e katoaa, kun sitä edeltää l/r/n tai l/r/n/vok. + -t (kansi, kante/en, kant/ta)
- Astevaihteluton taiv.v. esim. y.illat. (+vede/n vs. vete/en)
15
Q
E-loppuiset nominit
A
- Ryhmässä lähes kaikki pm:ssä -e-loppuiset
- Taiv.v. -ee, lyhenee ennen mon. -i:tä
- Y.part. pm. + -tta/-ttä
- Astevaihtelu pm:ssä ja y.part., ei taiv.v. (pitkä vokaali)
- Ryhmässä KIVI ne, jotka poikkeavat: kolme, itse, psyyke, nalle, nukke…
16
Q
A-/Ä-loppuiset nominit
A
- Ei erillistä taivutusvartaloa
- Tärkein vokaalinmuutossääntö: 2-tavuisten sanojen monikossa
a) Loppu-a muuttuu o:ksi, jos 1. vok. on a, e, i
b) Loppu-a katoaa, jos 1. vokaali on u, o
17
Q
IHMINEN
A
- Konsonanttiloppuisten nominien tärkein alaryhmä
- nen-loppuiset, taiv.v. -se
- Y.part. taiv.v. ilman -e:tä (-s)
18
Q
AJATUS
A
- Pm. lyh. vok. + -s
- Taiv.v.:ssa -s muuttuu -kse:ksi
- Y.part. perusmuodosta
19
Q
HYVYYS
A
- Pitkä vok. / 2 eri vokaalia + loppu-s
- Taiv.v. -s muuttuu -te:ksi, ennen mon. -i:tä -s muuttuu -ks:ksi (hyvyy/de/n, hyvyy/ks/i/ä)
- Kaikki johdoksia (hyvyys, kauneus, osuus)
20
Q
AVAIN
A
- Johdettu päätteellä -in, merkitys “väline” ja jotkin -an/-än-loppuiset
- Vartalovaihtelu -in ~ -ime, -an/-än ~ -ame/-äme
- Y.part. perusmuodosta
- +lämmin, lämpimä- erikoistapaus, koska taiv.v. loppuvokaali on -ä
21
Q
TYÖTÖN
A
- Johdettuja, yleisiä
- Taiv.v. -ton/-tön ~ -ttoma/-ttömä, mon. loppu-a/-ä katoaa
- Y.part. perusmuodosta
22
Q
ASKEL
A
- Muutama kymmen kappaletta
- Päättyy usein -en, -el, joskus -ar/-är
- Taiv.v. +e, mon. -i kadottaa sen
- Y.part. perusmuodosta
23
Q
LYHYT
A
- Muutama kappale
- -ut/-yt-loppuinen
- Taiv.v. -t ~ -e, joka katoaa ennen mon. -i:tä
- Myös erikoiset mies ja kevät
24
Q
Monikot ___vartalosta
A
taivutusvartalosta
25
____ esiintyy vain monikossa, vaikka tarkoittaisi yksiköllistä käsitettä
Monikkosana eli plurale tantum
26
Mikä nomini?
- Taivutusvartalo usein -e ja pm:n ____ vaihtelee muiden äänteiden kanssa
- Y.part. usein pm. + -ta/-tä
- Astevaihtelu pm ja y.part.
- Taiv.v. loppuvokaali (usein -e) muuttuu ennen mon. -i:tä
Konsonanttiloppuiset nominit
- ...loppukons. vaihtelee...
27
Mikä nomini?
- Ei erillistä taivutusvartaloa
- Lainasubstantiivin päättyessä konsonanttiin alkup. kielessä, usein ____ ja taivutetaan tämän ryhmän mukaan
TUNTI
| - lisätään -i (pubi, hitti)
28
Mikä nomini?
- Taivutusvartalossa -e
- Y.part. taivutusvartalosta
KIVI
29
Mikä nomini?
- Taiv.v. -e
- Y.part. -e katoaa (= oma vartalonsa), kun sitä edeltää ____ tai ____
- Huom. poikkeavia ____, ____
KIELI
- edeltä l/r/n tai l/r/n/vok. + -t
- verta, merta
30
Mikä nomini?
- Pm ___, taiv.v. -te (-te astevaihtelussa)
- Mon. -i aiheuttaa -te:n muuttumisen ____:ksi
- Y.part. -e katoaa, kun sitä edeltää ____ tai ___
- Astevaihteluton taiv.v. esim. ____ (____)
VESI
- Pm. -si
- -te:n muuttumisen -s:ksi
- l/r/n tai l/r/n/vok. + -t (kansi, kante/en/ kant/ta)
- y.illat. (+vede/n vs. vete/en)
31
Mikä nomini?
- Ryhmässä lähes kaikki pm:ssä ___-loppuiset
- Taiv.v. ____, lyhenee ennen mon. -i:tä
- Y.part. pm. + -tta/-ttä
- Astevaihtelu ____ ja ____, ei _____(pitkä vokaali)
- Ryhmässä KIVI ne, jotka poikkeavat
E-loppuiset nominit
- -ee
- pm:ssä ja y.part., ei taiv.v.
- poikkeavia (KIVI): kolme, itse, psyyke, nalle, nukke...
32
Mikä nomini?
- Ei erillistä taivutusvartaloa
- Tärkein vokaalinmuutossääntö: 2-tavuisten sanojen monikossa
a) Loppu-a ____, jos ____
b) Loppu-a ____, jos ____
A-/Ä-loppuiset nominit
- 2-tavuisten sanojen monikossa
a) muuttuu o:ksi, jos 1. vokaali on a/e/i
b) katoaa, jos 1. vokaali on u, o
33
Mikä nomini?
- Konsonanttiloppuisten nominien tärkein alaryhmä
- ____-loppuiset, taiv.v. -se
- Y.part. taiv.v. ilman -e:tä (-s)
IHMINEN
| - nen-loppuiset
34
Mikä nomini?
- Pm. lyh. vok. + -s
- Taiv.v.:ssa -s muuttuu ____:ksi
- Y.part. perusmuodosta
AJATUS
| - -kse:ksi
35
Mikä nomini?
- Pitkä vok. / 2 eri vokaalia + loppu-s
- Taiv.v. -s muuttuu -te:ksi, ennen mon. -i:tä -s muuttuu ___:ksi (____)
- Kaikki johdoksia (____)
HYVYYS
- -ks:ksi (hyvyy/de/n, hyvyy/ks/i/ä)
- (hyvyys, kauneus, osuus)
36
Mikä nomini?
- Johdettu päätteellä -in, merkitys "väline" ja jotkin ___-loppuiset
- Vartalovaihtelu -in ~ ____, ____ ~ ____
- Y.part. perusmuodosta
- +lämmin, lämpimä- erikoistapaus, koska taiv.v. ____ on _____
AVAIN
- -an/-än-loppuiset
- -in ~ -ime, -an/-än ~ -ame/-äme
- taiv.v. loppuvokaali on -ä
37
Mikä nomini?
- Johdettuja, yleisiä
- Taiv.v. ____ ~ ____, mon. loppu-a/-ä katoaa
- Y.part. perusmuodosta
TYÖTÖN
| - -ton/-tön ~ -ttoma/-ttömä
38
Mikä nomini?
- Muutama kymmen kappaletta
- Päättyy usein ____, ____, joskus ____
- Taiv.v. +e, mon. -i kadottaa sen
- Y.part. perusmuodosta
ASKEL
| - -en, -el, joskus -ar/-är
39
Mikä nomini?
- Muutama kappale
- ____-loppuinen
- Taiv.v. -t ~ -e, joka katoaa ennen mon. -i:tä
- Myös erikoiset mies ja kevät
LYHYT
| - -ut/-yt-loppuinen
40
Kun taiv.v. päättyy _____, pm. päättyy usein ____ (paitsi esim. _____)
Lyh -e -- -lyh. -i
| - kolme, itse, nukke, psyyke
41
Uudet konsonanttiloppuiset lainasanat
(esim. stadion) saavat usein taiv.vartalonsa lisävokaalilla -i, joka muuttuu -e:ksi ennen mon. -i:tä (stadionin); jotkin -s-loppuiset taipuvat kuten AJATUS (anis)
