Hermokudos

Question 1

Hermoston osat

Answer 1

Itsenäisesti toimiva Autonominen (sympaattinen ja parasympaattinen) ja tahdonalainen somaattinen

Question 2

Somaattisen hermoston osat

Answer 2

Aivojen ja selkäytimen muodostama keskushermosto ja selkäydinhermojen muodostama ääreishermosto

Question 3

Hermokudoksen rakenne

Answer 3

Rakentuu hermosolusta ja gliakudoksesta. Tumalliset runko-osat sijaitsee keskushermoston harmaassa aineessa ja näiden solujen hermosäikeet muodostavat varsinaiset hermot

Question 4

Neuroglia-solut

Answer 4

Hermotukisoluja hermosolujen ympärillä, eivät johda impulsseja. Eristävät neuronit toisistaan, tukevat hermokudosta, osallistuvat neuronien aineenvaihduntaan. Jaetaan ependyymisoluihin, astrosyytteihin, mikrogliasoluihin, oligodendrosyytteihin ja Schwannin-soluihin.

Question 5

Neuronit

Answer 5

Hermosolu, hermokudoksen toiminnallisia polaarisia signaalivälityksen ja tiedonkäsittelyn perusyksiköitä. Solun runko-osa (soma), siihen liittyvät tuojahaarakkeet (dend-riitti), yksi viejähaarake (axon).

Question 6

Dendriitit

Answer 6

Impulssien vastaanotto ja niiden välittäminen soomaan. Neuronilla 1-20 dendriittiä. Kun useita kutsutaan multipolaariseksi neuroniksi (golgi I ja golgi II)

Question 7

Aksoni

Answer 7

Välittää hermoimpulsseja soomasta eteenpäin. Kuljetus voi olla hidasta (anterogradinen aksonaalinen kuljetusnopeus < 4mm/vrk) tai nopeata (200-400mm/vrk). Tapahtuu myös aksonin kärjestä soomaan päin (retrogradinen aksonaalinen kuljetus)

Question 8

Myeliini

Answer 8

Ympäröi aksoneita. 40% kolesterolia, 40% fosfolipidejä. Keskushermostossa oligodendrosyyttejä, ääreishermostossa schwannin-soluja. 1-3mm välein myeliinituppi katkeaa ranvierin kuroumaksi. Schwannin-solu ranvierin kuroumien välissä. Hermoimpulssi hyppii ranvierista toiseen.

Question 9

Hermoimpulssin vaiheet

Answer 9

Lepopotentiaali, depolarisaatio, repolarisaatio

Question 10

Membraanipotentiaali

Answer 10

Solukalvojen sisä- ja ulkopuolien välinen sähköinen jännite-ero

Question 11

Solun lepopotentiaali

Answer 11

Solukalvon sisällä negatiivinen varaus, ulkopuolella positiivinen. Tähän perustuu kalvon kyky estää ja sallia tiettyjen ionien kulku kalvon läpi. Myös ionien eri pitoisuudet sisäisessä ja ulkoisessa nesteessä. Suuruus riippuu ionien konsentraatioerosta solunesteen ja kudosnesteen välillä.

Question 12

Tärkeimmät hermoimpulssikanavat

Answer 12

Natrium-, kalium-, kalsium-, kloridi-kanavat.

Question 13

Ionipumppu

Answer 13

Solukalvossa aktiiviseen kuljetukseen pystyvä, tärkein ATP:n avulla toimiva natrium-kalium-pumppu, pumppaa natriumioneja ulos soluvälitilaan ja kalium-ioneja sisään solunesteeseen suhteessa 3:2. Tehtävä pitää natriumpitoisuudet alhaisena. Toinen pumppu keskittynyt kalsium-ionien siirtoon. Saa myös energiansa ATP:sta.

Question 14

Aktiopotentiaali

Answer 14

Aksonin solukalvoa pitkin etenevä hermoimpulssi. Välittää informaatiota paikasta toiseen. Laukeaa solukalvon lepojännite muuttuu niin että solun sisäosa tulee positiivisemmaksi ja solukalvo depolarisoituu.

Question 15

Depolarisaatio

Answer 15

Laukeaa kun lepopotentiaali nousee, -65 millivoltin potentiaaliero kynnys käynnistymiselle. Solukalvon läpäisevyys natriumionien suhteen lisääntyy kudosnesteestä solunesteeseen. Tapahtuu ranvierin kuroumissa, depolarisaatio hyppii kuroumasta toiseen koko hermosyyn matkan. Palauttaminen tapahtuu natrium-kaliumpumppujen avulla.

Question 16

Repolarisaatio

Answer 16

Depolarisaatiota välittömästi seuraava. Kalvo ei enää päästä natriumioneja läpi, soluneste muuttuu negatiiviseksi, solukalvo polarisoituu.

Question 17

Refraktaariaika

Answer 17

Aika jona hermo ei voi synnyttää uutta hermoimpulssia. Suoraan depolarisaatiosta seuraa absoluuttinen aika, ei voi syntyä depolarisaatio. Sen jälkeen relatiivinen aika, vaatii suuren ärsykkeen.

Question 18

Eksitoiva vaikutus

Answer 18

Hermosoluilla toisiinsa kiihdyttävä ja edistävä vaikutus

Question 19

Inhiboiva vaikutus

Answer 19

Hermosoluilla toisiinsa estävä ja hidastava vaikutus

Question 20

Aksodendriittinen synapsi

Answer 20

Aksonin ja toisen hermosolun dendriitin välinen liitos

Question 21

Aksoaksonaalinen synapsi

Answer 21

Kahden aksonin välinen liitos

Question 22

Aksosomaattinen liitos

Answer 22

Aksonin ja toisen solun sooma-osan välinen liitos

Question 23

Synapsityypit

Answer 23

Tyyppi I: synapsirako leveä, kontaktipintaa kalvojen välillä enemmän
Tyyppi II: synapsirako kapea, kontaktipintaa vähemmän

Question 24

Eksitoiva postsynaptinen potentiaali

Answer 24

Postsynaptisella kalvolla hermoimpulssissa tapahtuva depolarisaatio, kiihdyttää impulssia, päästää positiivisia ioneita postsynaptiseen soluun

Question 25

Inhiboiva postsynaptinen potentiaali

Answer 25

Postsynaptisella kalvolla hermoimpulssissa tapahtuva hyperpolarisaatio, estävä impulssi, pyrkii säilyttämään kalvopotentiaalin kynnysarvon alapuolella.

Question 26

Synapsisairaudet

Answer 26

``` Myasthenia gravis (lihassolujen asetyylikoliinireseptoreita vastaan muodostuu vasta-aineita ja reseptoreiden määrä vähenee), halvausmainen lihasheikkous, joka vaikeuttaa motoriikkaa, puhumista ja nielemistä Eaton-Lambertin oireyhtymä, vioittaa hermolihasliitoksen hermopäätettä ```

Question 27

Välittäjäaineet

Answer 27

Auttaa kuljettamaan hermoimpulssin synapsista toiseen (presynaptisesta kalvosta postsynaptiselle kalvolle). Tarttuvat omiin reseptoreihinsa. Depolarisaation synty riippuu reseptoreiden määrästä vastaanottavassa synapsissa tietyn aikavälin sisällä