Keskushermosto

Question 1

Aivojen paino

Answer 1

Miehet 1375g, naiset 1245g

Question 2

Aivojen pääosat

Answer 2

Isot aivot, pikkuaivot, aivorunko

Question 3

Aivorunko

Answer 3

Muodostuu väliaivoista, keskiaivoista, aivosillasta ja ydinjatkeesta

Question 4

Aivo- ja selkäydinkalvosto

Answer 4

Uloimpana kovakalvo, osittain kaksikerroksinen, tiiviisti kiinni luussa, muodostaa falx cerbrin (aivopuoliskoiden väliseinä), iso- ja pikkuaivojen väliin muodostaa tentorium cerebellin.
Keskimmäisenä lukinkalvo, ulkokalvon välissä subduraalitila. Sisempiosa säieverkostoa, sen ympärillä oleva subarkonaalitila täynnä aivo-selkäydinnestettä.
Sisimpänä pehmeäkalvo.

Question 5

Aivojen valtimot

Answer 5

Päävaltimo (kaulasta) arteria carotis communis: haarautuu kaulan yläosassa arteria carotis externa ja arteria carotis interna
Nikamavaltimot arteria vertebralis
Yhtyvät aivojen pohjassa circulus will, josta nousee arteria cerebri anterior, media ja posterior.

Question 6

Isoaivojen osat

Answer 6

Otsalohko lobus frontalis, päälaenlohko lobus parietalis, ohimolohko lobus temporalis, takaraivolohko lobus occipitalis
Keskusvako (sulcus centralis) jakaa aivot vasemaan ja oikeaan hemisfääriin

Question 7

Isoaivokuori

Answer 7

Isojen aivojen pinnalla, harmaan aineen muodostama, paljon hermosolujen runko-osia. Paksuus vaihtelee 2-7mm välillä, noin 15miljardia neuronia, jotka jaetaan pyramidisoluihin ja granulaarisoluihin.

Question 8

Isoaivokuoren kerrokset

Answer 8

6 kerrosta.
Molekulaarikerros, jyväissolukerros, ulompi pyramidisolukerros, sisempi jyväissolukerros, sisempi pyramidisolukerros, polymorfinen kerros

Question 9

Isoaivokuoren eri alueet

Answer 9

Jaetaan n. 50 eri alueeseen.
Motoriikka: Motorinen aivokuori (brodmannin alue 4), premotorinen aivokuori (alue 6), suplementaarinen motorinen kuorikenttä (alue 8), suun seudun hermotuksen brocan alue (alue 44).
Sensoriikka: primaarinen ja sekundaarinen somatosensorinen aivokuori.

Question 10

Primaarinen motorinen aivokuori

Answer 10

Yksittäisten lihasten liikkeiden tahdonalaisesta hermotuksesta vastaavat hermosolut. Luurankolihakset kontrollin alla. 75% varattu kädelle ja kasvoille, 25% vartalolle. Toimii muualta tulevien hermoimpulssien toteuttajana ja viimeistelijänä. Hienomotorinen tarkkuus, liikenopeus ja -voima.
Alueen vaurio aiheuttaa täydellisen tai osittaisen halvauksen vastakkaiselle puolelle vartaloa, tai ainakin hienomotorisia häiriöitä.

Question 11

Premotorinen aivokuori

Answer 11

Vastaa monimutkaisemmista usean nivelen liikkeen toteuttamista liikesarjoista. Stabiloi ja vakauttaa vartalon ja raajojen osat ennen liikkeen aloitusta. Sisältää puolivalmiita liikeaihioita, toimii liikkeiden pohjana ”liikepankki”.
Alueen vaurio aiheuttaa kömpelyyttä ja vaikeutta käyttää hyväksi ulkoista palautetta (näkö) liikkeiden kontrolloinnissa, patologinen refleksitoiminta.

Question 12

Suplementaarinen motorinen aivokuori

Answer 12

Vastaa lihasjäntevyysen säätelystä, silmälihasten motoriikasta ja koordinaatiosta. Toimii kiinteässä yhteistyössä premotorisen kuorikentän kanssa, stabiloi ja vakauttaa ennen liikkeen aloittamista mahdollistaen tarkkojen liikkeiden suorittamisen.
Vaurio aiheuttaa lihasjäntevyyden kasvua ja jäykkyyttä eli spastisuutta.

Question 13

Brocan alue

Answer 13

Erikoistunut suunseudun hermotukseen. Vastaa puheen rytmityksestä, sujuvuudesta ja äänen korkeuden vaihtelusta. Vaurio alueella vasemmassa hemisfäärissä estää kokonaisten sanojen ja lauseiden muodostamisen, mutta ymmärtää puhetta (motorinen afasia). Oikealle ei samoja ongelmia.

Question 14

Wernicken alue

Answer 14

Tärkeä merkitys puheen ymmärtämisessä, lukemisessa ja kirjoittamisessa. Wernicken ja brockan välinen hermorata yhdistää alueet, tämän vaurio aiheuttaa puheeseen loogisuus- ja ajatusvirheitä (konduktioafasia).
Vaurio alueella aiheuttaa heikentynyttä kykyä lausua ja tuottaa ajatukset lauseiksi, käyttää vääriä sanoja.

Question 15

Primaarinen somatosensorinen aivokuori

Answer 15

Iholta, lihaksista ja jänteistä tulevat tuntoaistimukset. Omat alueet kosketukselle, asento- ja liikeaistimuksille sekä kipu- ja lämpöaistimukselle. Nousevia hermoratoja pitkin saapuu vartalon ja raajojen asennoista kertovat proprioseptiset aistimukset (kertoo asennosta, sijoittumisesta ympäristöön ja suhteesta toisiinsa)
Vaurio aiheuttaa tuntoaistimusten heikentymisen tai täydellisen puuttumisen vastakkaisella puolella.

Question 16

Sekundaarinen somatosensorinen alue

Answer 16

Tuntomuisti, jonka avulla tunnistetaan esineitä. Toimintaa tunnetaan huonosti.
Vaurio aiheuttaa ettei ihminen pysty silmät kiinni tunnistamaan tuttuja esineitä (taktiilinen agnosia).

Question 17

Prefrontaalinen aivokuori

Answer 17

Osallistui kompelksisten ja monivaiheisten liikkeisen kontrollointiin ja suunnitteluun, aistimusten tulkintaan ja ymmärtämiseen, abstraktiin ajatteluun ja muistiin, vaikuttaa myös sosiaaliseen käyttäytymiseen ja hallitsee tunne-elämää.
Otsalohkon vaurioituminen aiheuttaa yleensä persoonallisuus- ja käytöshäiriöitä.

Question 18

Parietemporaalinen assosiaatioalue

Answer 18

Ympäristön hahmottaminen ja oman kehon asemointi ympäröivään koordinaatistoon.
Vaurio aiheuttaa ongelmia ympäristön hahmottamisessa ja oman kehon asemoinnissa ympäristöön, saattaa kolhia itseään

Question 19

Limbinen järjestelmä

Answer 19

Säätelee muistia, tunteita ja motivaatiota. Keskeinen merkitys elämää säilyttävien toimintojen säätelyssä.
Vaurio aiheuttaa aggresiivisuuden, seksuaalisuuden ja syömätapojen muutoksia.

Question 20

Pikkuaivot

Answer 20

Sijaitsee kallo-ontelon takakuopassa isoaivojen takaraivolohkon alla. Painaa 150g. Jakautuu oikeaan ja vasempaan hemisfääriin. Pikkuaivot toimivat kokonaisuutena ja aktivaatiot tapahtuvat hyvin laaja-alaisesti. Vaurio aiheuttaa vapinan lisääntymistä, hienomotorisia vaikeuksia, rytmisten liikkeiden suorittamisvaikeuksia, lihasjäntevyyden laskua ja oppimisvaikeuksia

Question 21

Pikkuaivokuori

Answer 21

Cortex cerebellum. Koostuu harmaasta aineesta (neuronien tumat) ja sisempi kerros valkeasta aineesta (myeliinitupelliset aksonit ja dendriitit). Solukerroksia kolme: ulompi molekulaarikerros, purkinjen solukerros, sisempi granulaarisolukerros.

Question 22

Pikkuaivojen tumakkeet

Answer 22

Nucleus dentatus, nucleus fastigii, nucleus emboliformis, nucleus globosus. Näiden kautta kulkee muihin hermoston osiin lähtevät hermoradat. Tulevat hermoradat ohjautuu suoraan pikkuaivoihin.

Question 23

Pikkuaivojen alueet

Answer 23

Mediaanivyöhyke, lateraalivyöhyke, flokkunodulaarilohko

Question 24

Mediaanivyöhyke

Answer 24

Keskiosa säätelee bilateraalisia raajojen ja vartalon liikkeitä, lateraaliosat säätelee raajojen ja vartalon unilateraalisia liikkeitä. Vauriot aiheuttaa ongelmia lihastonuksessa ja liikkeiden säätelyssä. Pikkuaivojen osa.

Question 25

Lateraalivyöhyke

Answer 25

Vastaa liikkeiden ajoituksesta ja agonisti-antagonisti-lihasten koordinaatiosta nopeiden liikkeiden aikana. Pikkuaivojen osa.

Question 26

Flokkunodulaarilohko

Answer 26

Kontrolloi tasapainon kannalta keskeisiä niska-hartiaseudun lihaksia. Vaurio aiheuttaa vaikeuksia tasapainon ja asennon ylläpitämisen sekä kävelyn kanssa. Pikkuaivojen osa.

Question 27

Motoriikan kontrollointi pikkuaivoissa

Answer 27

Eivät osallistu liikkeiden suunnitteluun, vaikuttaa tasapainon ylläpitoon ja liikkeiden hienosäätelyyn, varsinkin hitaissa liikkeissä. Toimivat komparaattorina eli vertailijana (kopio alkuperäisestä, vertaillaan ja korjaillaan oikeanlaiseksi). Ajottaa lihakset toimimaan oikeaan aikaan ja järjestykseen. Ballistisissa (niin nopeat ettei aivot ehdi tajuta) liikkeissä agonisti-antagonistilihasten välinen koordinaatio. Vaikuttaa myös uuden oppimiseen.

Question 28

Deitersin tasapainotumake

Answer 28

Tasapainon säätely. Ottaa vastaan pikkuaivoilta inhiboivia hermoimpulsseja, pikkuaivovaurion seurauksena lähettää eksitoivia hermoimpulsseja. Johtaa lihastonuksen kasvuun.

Question 29

Väliaivojen osat

Answer 29

Näkökukkula/talamus, alanäkökukkula, aivolisäke, käpylisäke. Rakenteellisesti myös subtalamus ja linssitumake mutta toiminnallisesti tyvitumakkeisiin.

Question 30

Talamus

Answer 30

Tehtävänä sensoristen ärsykkeiden ja motoristen impulssien yhdisteleminen ja säätely ennen näiden tietojen siirtoa aivokuorelle. Sensoristen tumakkeiden vaurio voi aiheuttaa talaamisen oireyhtymän eli tuntopuutoksia ja hyperpatiaa (kevytkin sensorinen ärsyke koetaan epämukavana ja kipuna). Motoristen tumakkeiden vaurio aiheuttaa vapinaa ja ataksiaa (tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriö, liike holtitonta, vapinaa)

Question 31

Aivorungon osat

Answer 31

Keskiaivot, aivosilta ja ydinjatkos

Question 32

Keskiaivojen motoriikan kannalta keskeiset rakenteet

Answer 32

Kolmannen ja neljännen aivohermon tumakkeet, nelikukkulat, punatumake, mustatumake. Etuosassa kulkee aivoreidet, tärkeimpiä hermoratoja kortikospinaalinen-, kortikobulbaarinen- ja spinotalaaminen rata. Nelikukkulat näkörata ja kuulorata. Punatumake hermoimpulssien välittäjä motorisen/sensorisen isoaivokuoren ja pikkuaivojen välillä sekä pikkuaivojen ja selkäytimen välillä. Mustatumakeen toimintahäiriöt vaikuttaa lihastonukseen ja vapinaan (parkinsonin tauti)

Question 33

Aivosilta

Answer 33

5, 6 ja 7 aivohermon tumakkeet.

Question 34

Ydinjatkos

Answer 34

8, 9, 10, 11, 12 aivohermon tumakkeet. Oliivitumake toimii aivokuoren motorisilta alueilta ja selkäytimestä saapuvan tiedon välittäjänä pikkuaivojen suuntaan.

Question 35

Pyramidiradat

Answer 35

Ydinjatkeessa kortikospinaaliratojen ja kortikokobulbaariratojen muodostamat harjanteet.

Question 36

Tyvitumakkeet määritelmä

Answer 36

Molemmissa hemisfääreissä isoaivojen sisäosassa talamuksen ympärillä sijaitsevat harmaan aineen parilliset rakenteet, joissa sijaitsee lihasliikkeitä sääteleviä subkortikaalisia tumakkeita. Ganglia basalis.

Question 37

Luettele tyvitumakkeet

Answer 37

Häntätumake, aivokuorukka, linssitumake, aivomuuri, mantelitumake. Toiminnallisesti luetaan myös talamuksen alainen tumake ja mustatumake.

Question 38

Tyvitumakkeiden toiminta

Answer 38

Liikesarjojen ja lihasjäntevyyden säätely. Yhteyttä myös motivaatioon, liikkeen suunnitteluun, kehon hahmottamiseen, kohteiden muistamiseen ympäristössä.

Question 39

Tyvitumakkeiden vauriot

Answer 39

Vaikeuksia liikkeiden koordinaatiossa. Vapinaa, lihastonuksen muutosta ja liikkeiden hidastumista tai vilkastumista riippuen vauriosta.

Question 40

Selkäydin

Answer 40

Keskushermoston osa joka on erikoistunut tiedon välitykseen. Alkaa ilman selvää rajaa aivorungon alaosasta ja päättyy ensimmäisen lannenikaman alareunan tasalle. Refleksitoimintojen keskus, tiedon välityskeskus eri hermojen välillä ja aivojen ja lihasten välillä. Sisällä sekä eksitoivia että inhiboivia hermoliitoksia ja -toimintaa.

Question 41

Selkäytimen paksuuntumat

Answer 41

Ylempi paksuuntuma kaularangan korkeudella huolehtii yläraajan hermotuksesta. Alempi paksuuntuma lannerangan korkeudella huolehtii alaraajan hermotuksesta.

Question 42

Selkäytimen vioittuminen

Answer 42

Hermoyhteyksien katkeaminen ja vauriokohdan alapuolisten osien motoriseen ja sensoriseen halvaantumiseen. Jos lannerangan laajentuman yläpuolella molemmat alaraajat halvaantuu, jos kaularangan laajentuman yläpuolella myös molemmat yläraajat halvaantuu.

Question 43

Näkökukkula

Answer 43

Nousevat hermoradat kulkee tätä kautta. Tehtävänä sensoristen ärsykkeiden ja motoristen impulssien yhdisteleminen ja säätely ennen näiden tietojen siirtoa aivokuorelle.

Question 44

Kortikospinaalinen rata

Answer 44

Primaarisen motorisen aivokuoren ja selkäytimen välinen rata. Ratoja kaksi, yhteydet tarjoavat motorisen hermotuksen ja impulssit alemmille a ja y motoneuroneille sekä selkäytimen interneuroneille. Ensisijaisesti tahdonalaisten tarkkuutta vaativien liikkeiden motoriikan säätely.

Question 45

Kortikobulbaarinen hermorata

Answer 45

Huolehtii pään ja kaulan alueen motorisesta hermotuksesta. Muodostaa hermoliitoksen eri aivohermojen motoristen tumakkeiden kanssa.

Question 46

Pyramidijärjestelmä

Answer 46

Kortikobulbaarinen hermorata ja kortikospinaalinen hermorata

Question 47

Pikkuaivojen pikkuaivoreitit

Answer 47

Ylimmäinen johtorata: vastavaikuttajalihasten keskinäinen koordinaatio yläraajoissa. Keskellä oleva johtorata: välittää koordinoivaa ohjausta primaariselta motoriselta aivokuorelta lähteviin motorisiin käskyihin. Alin johtorata: tasapainon säätely ja säilyttäminen

Question 48

Vestibulospinaalinen rata

Answer 48

Niskalihasten kontrollointi, deitersin tumakkeiden ja selkäytimen välinen lateraalinen rata, extrapyramidaalirata

Question 49

Retikulospinaalinen rata

Answer 49

Osallistuu liikkeen aloittamiseen, gigantocellulaarisista ja paragigantocellulaarisista tumakkeista alkava ja selkäytimeen päättyvä, extrapyramidaalirata

Question 50

Tektospinaalirata ja interspinaalirata

Answer 50

Niskalihasten kontrollointi, pään kierto ja orientaatio välittömästi visuaalisen ärsykkeen jälkeen. Väliaivojen ja selkäytimen niskasegmenttien väliset radat, extrapyramidaalirata

Question 51

Välittäjäaineet

Answer 51

Hermosolun synapsirakoon erittämiä aineita, jotka vaikuttaa toisen hermosolun toimintaan kiihottavasti tai estävästi.

Question 52

Aminohapot

Answer 52

Proteiinin rakenneosina esiintyviä orgaanisia molekyylejä, aminoryh -NH2 ja karboksyyliryh -COOH, välittäjäaineita. Gamma-aminovoihappo, glysiini, glutamiinihappo, leusiini

Question 53

Aminit

Answer 53

Yhdisteitä jotka muodostuu ammoniakista (NH3) siten että yksi tai useampi vetyatomi on korvautunut hiilivetyryhmällä. Esim serotoniini, asetyylikoliini, dopamiini.

Question 54

Synapsirako

Answer 54

Synapsissa hermosolujen viejä- ja tuojahaarakkeiden välissä noin 20-30nm leveä rako jonka yli sähköinen hermoimpulssi siirretään erilaisten välittäjäaineiden välityksellä

Question 55

Neuropeptidit

Answer 55

Vaikuttaa neuronien sähköiseen aktiivisuuteen, hormonien välittämiseen erikoistuneita neuroendokriinisiä välittäjäsoluja. Esim endorfiini ja enkefaliini.