Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Biomekaniikka Kirja > Lihaskudos > Flashcards

Lihaskudos Flashcards

(60 cards)

Start Studying
1
Q

Lihaskudoksen tehtävä

A

Kehon liikuttaminen ja liikkeiden toteuttaminen, vartalon asennon säilyttäminen, sisäelinten, hermojen ja verisuonien tukeminen ja suojaaminen, ruumiinaukkojen toiminnan säätely, peristaltiikka, verenvirtauksen säätely ja ruumiinlämmön ylläpitäminen ja tuottaminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Lihaskudokset

A

Sileä, poikkijuovainen ja sydän

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Sileä lihaskudos

A

Eri elinten seinämissä. Koostuu sukkulamaisista poikkijuovattomista soluista joissa on vain yksi tuma keskellä lihassolua. Moniyksikkömuotoista jossa yksittäiset lihassolut toimivat itsenäisesti toisista riippumatta ja yksikkömuotoista jossa yksittäiset lihassolut toimivat yhdessä yhtenä kokonaisuutena. Ei voi säädellä tahdonalaisesti, ei kiinni luussa. Supistuu hitaasti ja kuluttaa vähemmän energiaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Sydänlihaskudos

A

Ainoastaan sydämestä, kolmea eri tyyppiä: eteis-, kammio- ja johtosydänlihaskudos. Ei tahdonalainen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Luurankolihas

A

Poikkijuovainen lihaskudos, suorittaa hermoston ohjaaman lihassupistuksen ja siitä aiheutuvan liikkeen tai kommunikaatioäänen. Kiinni vähintään kahdessa eri luussa, supistuessaan lähentävät luita ja aiheuttavat liikkeen. Kiinnittyy luuhun joko kalvojänteen tai jänteen avulla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Jänne

A

Kiinnittää lihaksen luuhun, proksimaalinen ja distaalinen. Punoutunutta tiivistä sidekudosta. Suhteellisen huonosti venyvää kudosta, vetolujuus paranee fyysisellä harjoittelulla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Lihaskudoksen ominaisuudet

A

Sähköinen aktiivisyys, supistumis- ja venymiskyky, tahdonalaisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Sateliittisolu

A

Korjaa vaurioituneita lihassoluja mitoosin avulla. Yksi vaurioitunut lihassolu korvataan sateliittisolulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Sarkomeeri ja filamentti

A

4500 sarkomeeriä muodostaa lihassäikeen. Sarkomeeri koostuu filamenteista jotka koostuvat aktiini- ja myosiiniproteiineista, keskeisiä lihassolun supistumisen kannalta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Aktiinifilamentti

A

Sarkomeerien päissä. Aktiini on lihassolun rakenneproteiini.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Hitaat lihassolut

A

I-tyypin solut. Supistuu hitaasti, voimantuotto alhainen, hyvät kestävyysominaisuudet, aineenvaihdunta hapellinen aerobinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Nopeat lihassolut

A

Tyyppi II-solut, aineenvaihdunta hapeton anaerobinen glykoosireaktio. Supistuu nopeasti, hyvät voimantuotto-ominaisuudet, huonot kestävyysominaisuudet.
IIa solut omaa kohtalaiset oksidatiiviset kestävyysominaisuudet, IIx puhtaasti glykolyyttisiä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

ATP

A

Adenosiinitrifosfaatti. Sisältää adenosiisin ja kolme fosfaatti-ionia. Fosfaatti-ionien väliset sidokset vapauttavat energiaa hajotessaan. ATP:n yhtymistä veteen kutsutaan hydrolyysiksi -> hajoaminen ja energian vapautuminen. Nelinkertainen nopeissa lihassoluissa verrattuna hitaisiin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Lihassolun relaksoituminen

A

Lihassolun supistuminen pysäytetään pumppaamalla Ca2+- ionit solulimasta takaisin solulimakalvoston säilytyspaikkoihin. Ionien konsentraation väheneminen purkaa syntyneet poikkisillat myosiini- ja aktiinifilamenttien völillä ja estää uusien syntymisen. Tarvitsee oman pumpun (kalsiumpumppuverkosto)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Lihassolun supistuminen

A

Na+-ionit virtaa soluun, vapautuminen ja konsentraation voimakas nousu käynnistää ohuiden myosiini- ja aktiinifilamenttien välille poikittaissiltojen muodostumisen, vaatii ATP:ta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Motorinen yksikkö

A

Hermolihasjärjestelmän pienin toiminnallinen voimaa säätelevä ja kontrolloiva kokonaisuus. Koostuu yhdestä selkäytimen etusarvesta tai aivorungosta lähtevästä a-motoneuronista ja sen hermottamista 5-2000 lihassolusta. Anatomiset ja fysiologiset erot riippuu minkä lihaksen yksikkö on kyseessä. Lihaksen yksikköjen määrä vaihtelee 100-300 välillä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Neuraalinen komponentti

A

Motorisen yksikön osa. a-motoneuronin dendriitit, sooma ja aksoni haaroineen. Oleellista koko, vaikuttaa hermosolujen aktivoitumisjärjestykseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Lihaskomponentti

A

Koostuu yhden a-motoneuronin hermottamista lihassoluista, määrä vaihtelee 5-2000 välillä. Kaikki supistuu kerralla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Keskeisimmät reseptorit

A

Lihassukkula, golgin jänne-elin, nivelten proprioreseptorit, ihon mekanoreseptorit, vapaat hermopäätteet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Reseptori

A

Aistinelimet, sijaitsee lihaksessa, jänteissä, nivelissä ja iholla. Tarjoaa infoa keskushermostolle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Lihassukkula

A

Hermotuksesta huolehtii y-motoneuronit. Toiminta tiedostamatonta, tärkeä tehtävä venytysrefleksissä (herkkä venytyksen muutoksille ja muutosnopeudelle) ja pystyasennon säilyttämisessä. Aktivoiva toiminta perustuu lihaksen pituuden muutosnopeuteen. Estää liian suuret venytykset, suojelee lihasjänneyhteyttä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Primaarireseptori

A

Lihassukkulassa Aistii elastisen keskiosan pituutta, reagoi venytykseen ja adaptoituu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Sekundaarireseptori

A

Reagoi lihaksen hetkelliseen pituuteen, ei pituuden muutosnopeuteen, sijaitsee keskiosan molemmin puolin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Golgin jänne-elin

A

Sijaitsee jänteen ja lihaksen yhtymäkohdassa, herkkä venytysvoimille. On yhteydessä 4-25 lihassoluun. Toiminta aina lihastoimintaa inhiboivaa, suojelee lihasta ja jännettä liian suurilta voimilta ja vaurioilta. Toiminta tiedostamatonta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Nivelen proprioseptorit
Reseptireita löytyy nivelkapselista, nivelsiteistä, niveltä ympäröivästä sidekudoksesta. Tehtävänä ilmaista nivelen asentoa ja liikkeitä, nivelen sisäistä painetta ja nivelen liikkeen kulmanopeutta. Ruffinin päätteet ilmaisee nivelen asentoa ja liikkeitä, pacinian keräset niveleen kohdistuvia kiihdytyksiä ja golgin päätteet reagoi venytykseen, erityisesti ääriasennoissa.
26
Ihon mekanoreseptorit
Tehtävänä tuottaa keskushermostolle tietoa ympäristöstä ja kehon suhteesta ympäristöön. Meissnerin keräset, merkelin kiekot ja pacinian keräset aistii ihon painetta, ruffinin päätteet aistii ihon venymistä.
27
Vapaat hermopäätteet
Vapaita hermopäätteitä löytyy lähes kaikkialta. Herkkiä mekaanisille ärsykkeille kuten lihaksen supistuminen, paine ja venyminen. Osa reagoi lihaksen lämpötilaan tai happamuuden muutokseen.
28
Agonisti
Päävastuu suoritettavasta liikkeessä, yleensä konsentrinen lihastyö
29
Antagonisti
Sijaitsee agonistin vastakkaisella puolella ja venyy agonistin supistuessa, säätelee liikenopeutta ja pehmentää liikettä. Eksentrinen lihastyö.
30
Synergisti
Sijaitsee liikkeen puolella lähellä agonistia, avustaa konsentrisella lihastyöllä. Jos agonisti vaurioituu, voi ottaa päävastuun liikkeen suorittamisesta.
31
Neutralisoija
Eliminoi lihasten yhteistoiminnan kannalta epätarkoituksen mukaista toimintaa, esim kun agonistilla kaksoisrooli (kahden nivelen yli) eliminoi ei toivottua aktivaatiota.
32
Fiksaattori
Tukee ja stabiloi vartalon tai raajan paikalleen staattisella lihastyöllä, jotta agonisteilla hyvä pohja omalle työlle
33
Dynaaminen lihastyö
Lihas joko lyhenee tai pitenee. Lyhentyessä konsentrinen, pidentyessä eksentrinen. Voi tapahtua joko variokineettisesti (pituuden muutosnopeus ja nivelen kulmanopeus vaihtelee ja muuttuu liikkeen aikana) tai isokineettisesti jolloin nopeus vakio.
34
Staattinen lihastyö
Isometrinen, ulkoinen pituus ei muutu vaikka jännitys muuttuu ja vaihtelee. Isotooninen jos myös lihasjännitys pysyy vakiona.
35
Lihaksen liikeradat
Koko liikerata täysin venytetystä täysin supistuneeseen. Sisärata keskiosasta suspistuneeseen, ulkorata keskiosasta venytettyyn asentoon.
36
Lihaksen reologinen malli
Kuvaa lihaksen elastisuutta, viskisiteettia ja sisäistä kitkaa
37
Lihaksen supistuva komponentti
Muodostaa lihaksen supistuvat osat eli 1-400mm pituiset 10-60um paksuiset supistumiskykyiset lihassäikeet, jakautuu nopeisiin ja hitaisiin lihassoluihin. Mahdollistaa peräkkäin olevat supistumiskykyiset sarkomeerit.
38
Lihaksen elastiset komponentit
Antaa lihakselle kimmoisuutta ja joustavuutta, pehmentäen supistuvan komponentin aiheuttamia liikkeitä. Muodostuu erilaisista sidekudoskomponenteista. Peräkkäinen elastinen komponentti muodostuu lihaksen jänteistä ja sarkomeerien välissä olevista Z-levyistä, rinnakkainen elastinen komponentti lihaskalvoista.
39
Lihasvoima-supistumisnopeus-riippuvuus
Suurin voima eksentrisessä lihastyössä, pienin konsentrisessa lihastyössä. Maksimaaliseen voimantuottoon vaikuttaa myös lihaksen supistumis- ja venymisnopeus. Eks voima kasvaa lihaksen venymisnopeuden lisääntyessä (kitka toimii lisävoimana) kons voima vähenee supistumisnopeuden lisääntyessä (kitka jarruttaa, koska pieni osa voimasta menee kitkan voittamiseen)
40
Maksimivoima
Suurin voimataso mitä lihas tai lihakset voivat tuottaa. Maksimaalisen jännitystason saavuttaminen vie noin 1.5-2s, lihas ei pysty pitkään ylläpitämään tasoa joten suoritus noin 5s. Mitataan yhden maksimaalisen tahdonalaisen supistuksen aikana 1RM. Tarvitaan raskaiden esineiden siirtelyyn.
41
Nopeusvoima
Lihaksen kyky tuottaa lyhyess ajassa mahdollisimman suuri voimataso, lihaksen voimantuottonopeus. Kertoo hermoston motoristen yksiköiden aktivointikyvystä, voimantuottonopeutta tarkastellaan voima-aika-käyrä. Tarvitaan heitto- ja ponnistussuorituksissa.
42
Kestovoima
Lihaksen kyky pitää yllä tiettyä voimatasoa tai kun voimatasoa toistetaan peräkkäin lyhyellä palautusajalla. Yleisen toimintakyvyn kannalta kestovoimalla keskeinen asema.
43
Lihaksen hermotusta parantavat tekijät
Neuraalisen fasiliteetin kasvu jotta saadaan tyypin II (varsinkin IIb) soluja mukaan ja nopeita motorisia yksiköitä, korkeammat voimantuotot, vaatii harjottelua. A-motoneuronin aktiopotentiaalin tiheys, maksimaalisen jännityksen aikana pystytääm ottamaan enemmän lihassoluja supistukseen, lisämään näiden syttymisnopeutta ja tuottamaan submaksimaalisia lihasvoimia myös matalimmilla aktiivisuustasoilla. Agonisti-antagonistin välinen koordinaation parantuminen. Myös synergistin ja fiksaattorin parempi aktivoituminen.
44
Voimaharjoittelun muutokset lihaskudoksessa
Lihas kasvaa (hypertrofia=lihassolu kasvaa kokoa). Fibraalinen hypertrofia lisää supistumiskykyisiä ja voimaatuottavia aktiini- ja myosiinifilamenttiproteiinien määrää. Lihasfilamentit kasvaa ja lisääntyy.
45
Proteiinisynteesi
Prosessi jossa solut valmistavat erilaisia proteiineja. Tarvitaan kolme erilaista RNA-tyyppiä: lähetti, siirtäjä ja ribosomi.
46
DNA
Deoksiribonukleiinihappo, sokerina deoksiriboosi. 4 emästä: adeniini, guaniini, sytosiini, tymiini.
47
RNA
Ribonukleiinihappo, sokerina riboosi, emäkset adeiini, guaniini, sytosiini, urasiili.
48
Sateliittisolu
4-11% kaikista lihassolujen tumista. Lihassolujen esiasteita jotka korjaa vaurioituneita lihassoluja mitoosin avulla. Aktivoituu varsinkin hajottavassa eks lihastyössä.
49
Sytokiini
Valkosolujen tuottamat proteiinit, huolehtii solujen välisestä kommunikoinnista ja kutsuu paikalle lymfosyytteja, neutrofiilisia valkosoluja, monosyyttejä ja muita vaurion korjaamiseen osallistuvia soluja. Harjoittelun jälkeisiin lihaskudosvaurioiden korjaamisessa keskeisiä sytokiineja on interleukiini-1, interleukiini-6, tuumorinekroositekijä (proteiineja)
50
Testosteroni
Androgeeninen sukupuolihormoni. Erittyy kiveksistä, munasarjoista ja lisämunuaisesta. Kuormittavan rasituksen aikana erittyy enemmän, lisää vapaata testosteronia ja kiihdyttää proteiinisynteesiä.
51
Kasvuhormoni
Somatotropiini, aivolisäkkeen etulohkosta eriytyvä hormoni, joka lisää kudosten kasvua, esim luiden kehittyminen kasvuiässä. Edistää lihasten hypertrofiaa, kiihdyttää rasvojen metaboliaa
52
Somatostatiini
Proteiini joka hillitsee lihaskasvua ehkäisten tarpeettoman lihasten kehityksen
53
Keskeisesti lihassolujen hypertrofiaan vaikuttavat kasvutekijät
IGF, FGF, HGF
54
Katekoliamiinit
Lisämunuaisissa ja sympaattisen hermoston hermosoluissa syntyviä, noradrenaliini, adrenaliini ja dopamiini. Anabolinen vaikutus lihaksistoon.
55
Kortisoli
Erittyy lisämunuaisen kuorikerroksesta, vaikuttaa hiilihydraattien aineenvaihduntaan. Katabolinen hormoni.
56
Aivolisäkkeen TSH
Kilpirauhanen, kilpirauhashormoneja kuten tyroksiini T4 ja teijodotyroniini T3. Hypothyreosis = hormonin puute Hyperthyreosis = liikahormoni
57
Hydrolyysireaktio
ATP:n hajottavana entsyyminä toimii myosiini, antaa energiaa myosiinille muodostaa poikittaissilta. Katalysoiva entsyymi on ATP-aasi, siitä irtoaa fosfaatti -> ADP -> irtoaa fosfaatti -> AMP, vapautuu energiaa. Tapahtuu kahdessa osassa myosiinifilamentin S1 päässä.
58
Kalsiumin sitojaproteiinit
Calmoduliini, parvalbumiini, troponiini C, calsequestriini
59
Lysosomi
Vapauttaa entsyymejä jotka tuhoaa filamenttiproteiineja
60
Fagosagit
Siivoavat alueen lihasharjoittelun jälkeen tulehdusreaktion aikana fagosytoosin avulla. Syövät vaurioituneet lihassolut ja niiden osat. Erittävät sytokiineja ja kasvutekijöitä.

Biomekaniikka Kirja (19 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions