Kestävyysraportointi Flashcards
(9 cards)
EU:n komission kestävän kasvun rahoituksen toimenpideohjelma. Mitkä ovat sen päätavoitteet?
- ohjata pääomavirtoja kestäviin investointeihin kestävän kasvun saavuttamiseksi,
- hallita rahoitusriskejä, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen ehtymisestä, ympäristön pilaantumisesta ja yhteiskunnallisista ongelmista, ja
- suosia taloudellisessa toiminnassa ja rahoitusmarkkinoilla läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Millainen on tiedonantovelvoiteasetus: kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla.
(pankki-, pääomamarkkina- ja vakuutussektori)
Miten kestävyysriskit huomioidaan niiden toiminnassa.
Julkistettava verkkosivuillaan:
- kestävyysriskien huomioon ottamiseen liittyvät toimintaperiaatteet
- tiedot sijoituspäätöksistä johtuvista haitallisten kestävyysvaikutusten huomioimisesta
- miten kestävyysriskit huomioidaan palkitsemispolitiikoissa.
Markkinointiviestinnän oltava johdonmukaista SFDR-velvoitteiden kanssa ja ilmoitettava kunkin
rahoitustuotteen haitalliset kestävyysvaikutukset.
Miten SFDR jakaa rahoitustuotteet 3 kategoriaan kestävyyskriteereiden huomioinnin perusteella?
- toiminnassa ei oteta huomioon kestävyystavoitteita tai ne huomioidaan jollakin tasolla, mutta ei edistetä
niitä - toiminta edistää ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia ja voi lisäksi sitoutua tekemään
kestäviä sijoituksia - toiminnan kaikkien sijoitusten edellytetään olevan kestäviä sijoituksia
Mikä on EU-taksonomia?
🌍 EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, jolla määritellään, mitkä taloudelliset toiminnot voidaan katsoa ympäristön kannalta kestäviksi. Se on osa EU:n Green Dealia ja kestävän rahoituksen sääntelyä.
📋 Mitä se tekee?
- 🔹 Määrittelee kestävän liiketoiminnan:
- Taksonomia antaa kriteerit sille, mikä taloudellinen toiminta on aidosti “vihreää” eli kestävää.
- Esimerkiksi: uusiutuvan energian tuotanto tai rakennusten energiatehokkuuden parantaminen.
- 🔹 Rahoitus- ja investointikohteet:
- Sen avulla voidaan arvioida, mihin rahoitukseen ja sijoituksiin liittyy kestävää vaikutusta.
- Esimerkiksi sijoittaja voi valita rahastoja, jotka tukevat EU-taksonomian mukaisia tavoitteita.
- 🔹 Kestävyysriskien huomioiminen:
- Auttaa sijoittajia ja rahoittajia tunnistamaan toimialojen tai hankkeiden ympäristöön liittyviä riskejä.
- 🔹 Ohjaa rahoittajien toimintaa:
- Pankit, sijoitusrahastot ja vakuutusyhtiöt joutuvat raportoimaan taksonomian mukaisesti, mikä ohjaa rahavirtoja vastuullisempaan suuntaan.
- 🔹 Yhdenmukaiset ja tieteelliset kriteerit:
- Kestävyyden määritelmät perustuvat tieteeseen, ei markkinointiviestintään tai “viherpesuun”.
- Tavoitteena on torjua harhaanjohtavaa ympäristöväittämää (greenwashing).
📊 Ketä se koskee?
- Aluksi suuriin, yli 500 henkilöä työllistäviin yhteisöihin, jotka ovat yleisen edun kannalta merkittäviä.
- Nyt laajentuu CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) myötä kaikkiin suurempiin yrityksiin, jotka kuuluvat uuden kestävyysraportointivelvoitteen piiriin.
🧭 Miksi se on tärkeää?
- Luo läpinäkyvyyttä: sijoittajat ja kuluttajat voivat nähdä, mikä todella edistää siirtymää vihreään talouteen.
- Mahdollistaa vertailtavuuden: kaikki raportoivat samoilla periaatteilla.
- Tukee EU:n tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä
Mitkä ovat ne kriteerit, joiden perusteella yrityksen toimintojen katsotaan merkittävästi edistävän EU:n pitkän aikavälin ilmasto- ja ympäristötavoitteita?
Toiminta voi edistää merkittävästi yhtä tai useampaa seuraavista tavoitteista:
- Ilmastonmuutoksen hillintä
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- Vesien ja merivarojen kestävä käyttö
- Resurssitehokkuus ja kiertotalouden edistäminen
- Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
- Luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen suojelu
Mikä on kestävyysraportointidirektiivi (CSRD)?
- Hyväksyttiin marraskuussa 2022 > raportoinnin lakisäänteisyys 2024.
- Korvaa muiden kuin taloudellisten tietojen selvitystä koskevan direktiivin (NFRD)
- Raportoinnin standardisointi ja määrämuotoisuus (ESRS-standardit).
- Tietojen esittäminen toimintakertomuksessa + varmentaminen
- Digitaalinen esitystapa (oltava koneellisesti luettavissa).
- Kahdensuuntainen vaikutusarviointi (double materiality).
- Yhtiön oman toiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan.
- Lisäksi huomioitava kestävyystekijöiden vaikutukset yrityksen liiketoimintaan.
Raportointi ESG-teemoista: Mitä sisältävät ESRS aiheet?
- ESRS1 ja ESRS2 kattavat yleiset raportointiaiheet (hallinto, strategia, riskit ja tavoitteet).
- ESRS E-sarja kattaa ympäristöraportoinnin standardit E1-E5.
- E1 on kaikille pakollinen ilmastonmuutosta käsittelevä standardi (raportointivaatimukset organisaation energiankäytöstä ja päästöistä).
- ESRS S-sarja (S1-S4) kattaa sosiaaliset aiheet (tiedot omasta työvoimasta, arvoketjun työntekijöistä ja vaikutuksista vähemmistöihin sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. S-osiossa on pakollisena kaikille omaan henkilöstöön liittyvien tietojen raportointi).
- ESRS G-sarja (G1) sisältää hallinnolliset teemat koskien yrityksen liiketoimintaan.
Mikä on keskeistä kestävyysraportoinnin laatimisessa?
- Kaksinkertaisen olennaisuuden periaate: huomioitava ja arvioitava kestävyysaiheista johtuvat vaikutukset (yhteisön vaikutukset ulospäin) sekä riskit ja mahdollisuudet (vaikutus yhtiön taloudelliseen tilaan/ tulokseen/ kassavirtoihin/ rahoitukseen)
- Olennaisuusarviointi kestävyysselvityksessä raportoitavien tietojen perustana: vain olennaisista kestävyysaiheista raportoidaan.
- Olennaisuusarviointi ei rajoitu ainoastaan yhtiön oman/konsernin kestävyysvaikutusten ja -riskien ja mahdollisuuksien arviointiin: huomioitava koko arvoketjun toimet.
- Kestävyysselvityksen tietojen tulee olla johdonmukaisia muun yrityksen raportoinnin kanssa.
Mikä on Due Diligence ja mitä sillä tarkoitetaan?
Due diligence -selvityksen tavoitteena on tunnistaa suunniteltuun yritysjärjestelyyn liittyvät riskit ja mahdolliset esteet (deal breakers) sekä positiiviset mahdollisuudet. Saatuja tietoja hyödynnetään kauppaneuvotteluissa, kauppasopimuksen laatimisessa sekä kauppahinnan määrittämisessä ja mahdollisissa kauppahinnan pidättämisissä.
Due diligence tarkoittaa ennen yrityskauppaa yrityksen liiketoimintaan tehtyä läpivalaisua ja se sisältää kaikki ne selvitykset ja tutkimukset, jotka ostaja katsoo tarpeelliseksi tehdä ennen kaupan tekoa.
Yleensä yrityskauppa on strategisesti tärkeä tapahtuma niin ostaja- kuin myyjäosapuolelle. Arvoa määrittäessä myyjäosapuoli on voinut liioitella kohteen vahvuuksia, kohentaa tulevaisuuden näkymiä tai vähätellä kohteen riskejä. Mahdollista voi olla myös, ettei kohteen mahdollisuuksia olla osattu tuoda riittävän laajasti esille, arvoa lisäävästi. Siksi ostajan on tärkeää tietää, mitä hän on todella ostamassa ― tai pikemminkin, mitä vastinetta hän on saamassa rahoilleen. Huolellisen ja objektiivisen läpikäynnin jälkeen ostaja ja myyjä nukkuvat yönsä paremmin. Yrityksen ostaminen voi olla erittäin monimutkainen prosessi, ja samaan aikaan ostajalle myös uudenlainen ja ei-rutiininomainen tilanne. Hyvin tehdyn due diligencen tulisi riskien lisäksi tuoda esille myös konkreettisia neuvoja, jotka muun muassa edesauttavat yhtiöiden integraatiota kaupan jälkeen.
Due diligence on ensisijaisesti päätöksenteon perusta ostoyhtiön johdolle. Toiseksi se toimii neuvottelutukena ostoyhtiön ja myyvän yrityksen välisissä sopimusneuvotteluissa. DD tukee myös yrityksen arvonmäärityksessä, synergiaoletuksen arvioinnissa, vero- ja rakennesuunnittelussa, rahoituspäätöksessä, yhtiön haltuunotossa ja integraatiossa. Due diligence voi olla laajempi tai suppeampi riippuen esimerkiksi siitä, kuinka suurta tai monimutkaista liiketoimintaa kohdeyritys harjoittaa tai kuinka hyvin ostaja tuntee yrityksen, markkinat tai toimialan.
