11. STORAGEN HALLINTA Flashcards
(34 cards)
Riippuuko varastonhallinta kysynnän laadusta?
KYLLÄ! Varastonhallinta riippuu kysynnän laadusta: itsenäisen vs. riippuvan kysynnän nimikkeet.
- Itsenäinen kysyntä (usein asiakasvetoista ja itsenäistä) esim. 1000 puhelinta. Itsenäisellä kysynnällä tarkoitetaan kysyntää, joka ei suoraan riipu minkään muun nimikkeen kysynnästä. Tällainen kysyntä on lopputuotteilla ja varaosilla.
- Riippuva kysyntä (johdettavissa yrityksen omista tuotantoratkaisuista) esim. 1000 käyttöohjetta. Järjestelmään on syötetty kuinka paljon mitäkin osaa tarvitaan yhden lopputuotteen valmistamiseen. Puhutaan niin sanotusta riippuvasta kysynnästä, eli jonkin osan kysyntä riippuu toisen osan kysynnästä tai lopputuotteen myynnistä.
Itsenäisen kysynnän nimikkeet
a. Materiaalityyppi: Lopputuotteet ja varasosat
b. Tavoite: Vastata asiakkaiden tarpeeseen
c. Kysynnän malli: Satunnainen (eli kysyntä vaihtelee)
d. Ennusteiden pohja: Aikaisempi kysyntä
e. Tilausfilosofia: Täydennysorientoitunut
f. Eräkoko: EOQ ja muut varastohallintamallit
g. Valvonta: ABCD-analyysin pohjautuva
Varastonhallinta on yllättävän poikkifunktionaalista!
Tehokkaan hallintajärjestelmän pyörittäminen on kokonaisvaltainen prosessi
- kyettävä luokittelemaan tuotevalikoima ja valitsemaan sopivimmat hallintamallit jokaiselle tuotteelle
- pystyttävä tekemään luotettavia kysyntäennusteita
- estimoitava oikein jokaisen tuotteen varastoinnin kustannuskomponentit (säilytys, tilaaminen ja muut)
- ymmärrettävä toimitusaikojen ja niiden vaihtelun merkitys
- asettava palvelutasot järkevästi jokaisella tuotteelle
- hallittava varastokirjanpito ja varmistettava tietojen virheettömyys
- jne.
Siksi tekoäly ei voi yksin hoitaa varastonhallintaa -> Tietotekniikka auttaa, mutta ei ratkaise!
Myynti vaikuttaa varastohallintaan -> ABCD-luokittelu
ABCD-luokittelu on myyntiin perustuva priorisointityökalu, jonka avulla hahmotetaan mitkä tuotteet ovat niin tärkeitä, että niiden varaston valontaa kannattaa tehdä jatkuvasti ja mitkä on myynnillisesti ei niin tärkeitä, että niitä voisi hoitaa esimerkiksi laatikkojärjestelmällä harvemmin. Myynnistä tuova 50% on A-tuotteet ja niitä myydään paljon ja tasaisesti. B: 30%, C: 18% JA D 2%. Nuohon voidaan lisätä myös numerot: A1 on eniten myyvä, sitten A2 ja sitten A3, sitten B1 jne…
Varastoitavien tuotteiden tärkeyksissä on eroja. Näiden perusteella luokitellaan:
- myynti- / käyttömäärät, tuottopotentiaali, sijoitettu pääoma, puute-
- kustannus, kriittisyys jne. -> tuotteita tulee ohjata eri tavalla
- ABCD-luokittelu jakaa tuotteet 4 kategoriaan myynnin perusteella
A- ja B-tuotteiden kohdalla tavoitteena korkea kierto ja hyvä palvelukyky
- tiukka vahtiminen -> jatkuva varaston valvonta tuotteella (A)
- ja jaksottainen varaston valontamenetelmä tuotteella (B),
- Molemmilla säännöllinen täydennys (muuttuva eräkoko) ja pienet toimituserät
C- ja D-tuotteiden kohdalla tavoitteena taloudellisen taakan minimointi
- C ja D-tuotteilla varaston valvonnta -> ”jaksottainen ja 2 -laatikon menetelmä”, täydennyskustannusten minimointi, nimikkeiden vähentäminen
HUONO PUOLI: Luokittelu huomioi ainoastaan myyntimäärän
- perusmuodossaan ei huomioi tuotteen elinkaarta, kriittisyysastetta, ”strategisia ominaisuuksia” jne.
Myös tavoitteet vaikuttavat varastohallintaan: Swatch vs. Citizen vs. Rolex
Ajatellaan kelloliikkeen kannalta eri kellomerkkejä ja niiden erilaista varastohallintaa.
Swatch
- Alhainen hinta (isot volyymit siis), Isoja alennuksia, ka. kate, ka. kierto
- VARASTOHALLINNAN PÄÄTAVOITE: Minimoi ylimääräiset!
- Satsaa markkinatutkimuksiin + Varastoi myös keskitetysti + Reagoi aikaiseen myyntidataan
Citizen
- ka. hinta, Ei alennuksia, Korkea kate, Korkea kierto
- VARASTOHALLINNAN PÄÄTAVOITE: Maksimoi volyymi!
- Varmista palvelutaso + Sijoita myyntivarastoihin + Paranna ennustamista
Rolex
- Korkea hinta (alhainen volyymi siis), Ei alennuksia, ka. kate, Huono kierto
- VARASTOHALLINNAN PÄÄTAVOITE: Minimoi varastokustannukset!
- Alhaisemmat palvelutasot + Keskitetyt varastot + Toimipisteiden väliset kuljetukset
->Eli sen lisäksi, että kiinnitämme ABCD-luokittelussa huomiota myyntimääriin, pitää kiinnittää huomiota myös tuotteiden katteisiin, elinkaariin, kilpailutilanteeseen ja asiakaskäyttäytymiseen.
Mitä ovat jatkuva ja diskreetti muuttuja?
Muuttuja on diskreetti, kun sen mahdolliset arvot voidaan luetella. Esimerkiksi mahdollisia äidinkieliä on rajallinen määrä, ja ne kaikki voidaan luetella. Jatkuva muuttuja saa sitä tarkempia arvoja, mitä tarkemmin ominaisuutta mitataan. Mahdollisia arvoja ei voi listata etukäteen. Esimerkiksi asunnon pinta-alaa voidaan periaatteessa mitata miten tarkkaan halutaan.
Varastohallinta on teoriassa yksinkertaista. MUTTA Käytännössä varastohallintamalleissa paljon muuttujia.
- Kysynnän luonne: tasainen vs. muuttuva / tunnettu vs. satunnainen / jatkuva vs. diskreetti
- Toimitusaika: välitön / vakio vs. satunnainen / deterministinen vs. stokastinen / sisäinen (viiveellinen/hidas)
- Valvonta-/hallintamalli: jatkuva vs. jaksottainen valvonta
- Suunnittelunaikahorisontti: yksi jakso, monta jaksoa, ääretön
- Kapasiteetti/resurssit: rajaton vs. rajallinen
- Alennusten luonne: ei, kpl-kohtainen, epäjatkuva, kertal.
- Ylisuurikysyntä: ei huomioida, menetettyä myyntiä, jälkitoimitukset, korvaavat nimikkeet
- Nimikkeidenlukumäärä: yksi vs. monta
- Nimikkeiden elinikä: ikuisia, tasaisesti vanhenevia, epälineaarisesti vanhenevia
- Nimikkeidenriippuvuus: itsenäisiä, korrelaation omaavia, toisistaan rakenteellisesti riippuvia
- Varastojenlukumäärä: yksi, rinnakkaisia, peräkkäisiä
Mitkä ovat varastohallinnan perusmallit?
Varastohallintamalleissa on paljon muuttujia, joista voidaan luoda lähes ääretön määrä erilaisia kombinaatioita eli malleja. Keskitytään kahteen perusmalliin ja vähän niiden muunnoksiin.
Kaksi ensimmäistä ovat perusmalleja, jotka ovat toistensa vastakohtia!
- Kiinteä tilausmäärä -mallit (K&R: Q-system)
- Kiinteä tilausperiodi -mallit (K&R: P-system)a
- Muita malleja: esim. erilaiset laatikkojärjestelmät
Kiinteä tilausmäärä -mallit (K&R: Q-system)
EOQ eli ”optimaalinen tilauserän koko” on Q-systeemin perusversio.
- volyymialennukset
- economic production lot size (ELS)
- Varastovalvonta: Jatkuva (yleistyneet viime aikoina tietoteknisten ratkaisuiden yleistyessä ja hintojen laskiessa (esim. viivakoodit, kassajärjestelmät, äänitunnisteet))
- Tilauserän koko: Vakio (esim. EOQ)
- Tilausten aikaväli: Vaihtelee (varaston pudotessa tilauspisteeseen)
- Organisoinnin kustannukset (esim. IT): Korkeammat
- Varaston koko: Pienempi
- Sopivat tuotteet: Kriittiset, paljon myyvät tuotteet (eli A-tuotteille sopii)
Kiinteä tilausperiodi -mallit (K&R: P-system)
Menetelmänä vielä tällä hetkellä yleisemmin käytetty
- Varastovalvonta: perustuu jaksottaiseen varastovalvontaan
- Tilauserän koko: vaihtelee (laketaan tilauksen ylätasosta)
- Tilausten aikaväli: vakio (varaston tarkasteluvälin välein)
- Organisoinnin kustannukset (esim. IT): matalammat
- Varaston koko: suurempi
- Sopivat tuotteet: vähemmän kriittiset tuotteet (eli sopii B-tuotteille, mutta myös C ja D)
Puhuttaessa EOQ:sta (tai optimaalisesta tilauskoosta), niin täytyy muistaa, että mihin se liittyy?
Se liittyy aina kiinteään tilausmäärään, eli Q-systeemiin.
Kiinteä tilausmäärä: continuous review, Q-system
Kiinteän tilausmäärän malleissa vakiokokoinen tilaus tehdään muuttuvilla tilausajankohdilla
- keskeisinä kysymyksinä tilauksen eräkoko ja ”oikea” tilausajankohta (tilaus-toimitusviive, palvelutaso ja varmuusvaraston koko…)
- vaatii paljon erityisesti varastotiedoilta koska tietojen oltava aivan oikein – paljon kiinni työntekijöiden ohjeistamisesta ja motivoinnista!
Kustannusten välillä selvä trade-off -> optimaalinen tilauskoko EOQ
Kun optimaalista eräkokoa (EOQ) mietitään, se pyritään määrittelemään niin, että varastonhallinnan kokonaiskustannukset minimoituisivat. Varastonhallinnan tavallisimmat kustannukset ovat siis säilytyskustannukset ja tilauskustannukset.
Kustannusten välinen trade-off tulee siitä, että mitä isommissa erissä tilataan, sitä pienemmät tilauskustannukset ja suuremmat säilytyskustannukset. Ja mitä pienemmissä erissä tilataan, sitä suuremmat tilauskustannukset ja pienemmät säilytyskustannukset.
Kun nämä kaksi kustannusta lasketaan yhteen, niin saadaan kuvaajaan kohta, jossa kokonaiskustannukset ovat alhaisimmat. Se on kohta, jossa nuo kaksi kustannusta leikkaavat, eli säilytys ja tilaaminen ovat yhtä kallista ja se kertoo Optimaalisen tilauskoon!
Riippuuko optimaalinen tilauskoko kustannuskomponenttien suuruudesta?
KYLLÄ! Optimaalinen tilauskoko riippuu kustannuskomponenttien suuruudesta. Tilauskoko ja tilausten tiheys riippuu tuotteesta ja tilanteesta. Ei voida sanoa mitään universaalia EOQ:ta, vaan se riippuu sen tilanteen kustannuskomponenttien suurudesta!
EOQ:n laskeminen
- Määritä säilytyskustannus per tuote = (eräkoko/2) *säilytyskustannus per tuote
- Määritä tilauskustannus per tilaus = (kysyntä/eräkoko) *tilauskustannus per tilaus
- Ratkaise kokonaiskustannusten derivaatan nollakohta (=millä erokoolla säilyttäminen ja tilaaminen on yhtä kallista) EOQ = neliöjuuri((2kysyntä vuodessatilauskustannus per tilaus) / säilytyskustannus per tuote per vuosi))
- Tilaa EOQ:n osoittama määrä varaston pudotessa tilauspisteeseen. Tilauspisteen määrittäminen EOQ-mallissa -> R = dL (tilaus-toimitus-viiveen aikainen kysyntä)
EOQ:n herkkyysanalyysi
Kokonaiskustannusfunktio EOQ:n lähellä melko tasaisen muotoinen
- erityisesti optimipisteestä oikealle kokonaiskustannukset nousevat melko vähän
- funktion tasainen muoto tarkoittaa myös, että pienehköt virheet kustannustekijöiden estimoinnissa (ja täten tilausmäärissä) ei kauheasti nosta kokonaiskustannuksia optimista
Eri muuttujien vaikutus eräkokoon nähdään suoraan kaavasta EOQ = neliöjuuri((2DS)/H)
- kysynnän (D) kasvu nostaa eräkokoa
- tilauskustannusten (S) kasvu nostaa eräkokoa
- säilytyskustannusten (H) kasvu pienentää eräkokoa
- kasvu omakustannushinnassa”tai”säilytyskustannusprosentissa” (pääoma/ tilat&henkilöstö/ säilytysriski/ vakuutukset&verot)
EOQ:n ympärillä erot kustannuksessa pienet
Eli varaston kokonaiskustannukset eivät ole kauheasti suuremmat tai pienemmät, jos tilataan vähän EOQ:ta isompi tai pienempi määrä. Riittää siis, että ollaan suunnilleen siellä päin sitä optimaalista tilauskokoa joko kappalemääräisesti tai säilytys/tilauskustannuksilta.
EOQ-mallissa on monia perusoletuksia. Mitkä ne ovat?
- Kysyntä on tasaista ja tiedossa: kysyntä täytetään varastosta; ei tavaran loppumista, jälkitoimituksia tai muutakaan epävarmuutta
- Toimitusaika on vakio ja tiedossa
- Tuotteen yksikköhinta on kiinteä: ei volyymialennuksia
- Toimitukset ovat kokonaisia eriä: vain yksi toimituskerta per tilaus, ei maksimitilauseräkokoa
- Rajatut kustannustekijät: säilytys- ja tilaus ainoat kustannukset (säilytyskustannus perustuu keskimääräiseen varastoon ja tilauskustannus oletettu vakioksi)
- Tuotteet toisistaan riippumattomia
Kuinka realistisia oletuksia? EOQ antaa vähän turhan ideaalimaailman, mutta se oletuksia voidaan modifioida hennosti. Siksi EOQ on ihan hyvä lähtökohta muihinkin varastohallintamalleihin.
EOQ-mallin laajennuksia -> miten tapahtuu kysynnän epävarmuuden huomioiminen?
Kysyntä on harvoin ihan tasaista ja puutekustannus voi olla suurin kustannuserä
- odotettua suurempaan kysyntään varaudutaan VARMUUSVARASTOLLA, jonka kokoon vaikuttaa optimoitu / ”johdon päättämä” palvelutaso ja tilaus-toimitusviiveen aikaisen kysynnän keskihajonta
- SS: safety stock = varmuusvarasto
- Tilauserän pienentäminen johtaa usein suurempaan varmuusvarastoon!
Tilauspisteen laskeminen, kun kysyntä on epätasaista:
R= dL+varmuusvarasto = dL+zσ(L) = zσ(t)neliöjuuri(L)
- palvelutason z-arvo määritetään normaalijakauman kertymäfunktiosta
- toimitusajan kysynnän hajonta lasketaan yhden jakson kysynnän hajonnan ja jaksojen lukumäärän neliöjuuren avulla
Palvelutason z-arvon määrittäminen
Normaalijakauman kertymäfunktion taulukosta luetaan se arvo. Z:n arvon ollessa 0,84, niin haetaan vasemmalta 0,8 ja ylhäältä se seuraava desimaali 0,04. Ja noiden risteyskohdassa on se luku tai prosentti.
Toimitusajan kysynnän hajonnan laskeminen
Toimitusajan kysynnän keskihajonta
= yhden ”jakson” kysynnän keskihajonta*neliöjuuri(toimitusaika)
sigma(L) = sigma(t) neliöjuuri(L)
EOQ-mallin laajennuksia -> Miten toimitusaikojen vaihtelevuus huomioidaan?
Toimitusajoissa usein valitettavaa vaihtelua
- odotettua hitaampaan toimitukseen varaudutaan myös VARMUUSVARASTOLLA!
- Toimitusaikojen vaihtelun pienentäminen voi olla kustannustehokkaampaa kuin lyhentäminen! -> Eli toimitusten luotettavuus on tärkeämpää, kuin toimitusten nopeus!
EOQ-mallin laajennuksia -> volyymialennusten huomioiminen
Eli ideana on, että jos tilataan kerralla enemmän, ne saadaan halvemmalla. Eli saadaan paljousalennusta sitä enemmän, mitä suurempi tilauskoko on. Alhaisin kustannus ei välttämättä ole hinta-alennus volyymin sisällä (eli liian vähän), joten tilauskokoa saattaa kannattaa nostaa juuri siihen hinta-alennus volyymiin. Kokonaiskustannuskäyrässä on silloin epäjatkuvuuskohtia, eli se katkeilee, eikä ole yksi käyrä vaan. Miten lasketaan?
- pitää laskea eri hintojen EOQ (alennukset vaikuttavat hintoihin)
- selvitetään, voiko niillä kappalemäärillä tilata paljousalennuksella
- jos ei voida, suurennetaan kappalemääriä sen verran, että saadaan
- verrataan erilaisia mahdollisia tilauseräkokoja ja katsotaan, missä kokonaiskustannuskäyrä alhaisin
Kokonaiskustannus TC
= säilyttämisen kustannukset + tilaamisen kustannukset + tuotteista maksettu hinta
= Q/2 *H + D/Q *S + PD
P = price, eli maksettu hinta per tuote D = demand
