18. LIINI-TOIMINTATAPA Flashcards
(48 cards)
Mitä Lean-toimintatapa tarkoittaa?
Lean on liiketoiminnan kehittämisen työkalu, joka perustuu toiminnan järkevöittämiseen. Leanin ytimessä on turhan tekemisen poistaminen, vakioidut toimintamallit ja jatkuva parantaminen. Tavoitteena on tarjota asiakkaalle se, mitä hän haluaa, mahdollisimman edullisin kustannuksin.
Lean pyrkii siihen, että oikea määrä oikeanlaatuisia oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan ja oikean laatuisena. Samaan aikaan vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan joustavia sekä avoimia muutoksille. Leanissa on keskeistä tunnistaa ja eliminoida hukka nopeasti ja tehokkaasti, pienentää kustannuksia sekä parantaa laatua.
Lean keskittyy seitsemän erilaisen turhuuden (tuottamattoman toiminnon) poistamiseen.
Lean keskittyy seitsemän erilaisen turhuuden (tuottamattoman toiminnon) poistamiseen. Mitä nämä Toyotan seitsemän yleistä hukan muotoa ovat?
Arvoa tuottamattomiksi toiminnoiksi tai turhiksi asioiksi lasketaan:
- turhat kuljetukset/liikuttelu
- turha varastointi
- turha liike
- odottelu
- ylituotanto (yleisin hukan muoto)
- turha yliprosessointi (esim. kalliilla koneilla tehdään turhan hyvää laatua)
- viallinen tuote
Leanin alkujuuret 70 vuoden takaa
- Toyotalla, ja koko Japanilla, ongelmia sodan jälkeen: pääoma ja resurssipula, pienet kotimarkkinat, vahva työlainsäädäntö
- Toyoda ja Ohno tutustuvat Fordin tuotantoon v.1950
- Fordin toimintamalli hyvin pääomavaltainen ja joustamaton: korkea kysyntä USA:ssa kuitenkin mahdollisti investoinnit. Vallalla ”move the metal” -ajatusmalli (-> paljon hukkaa ja korjauksia)
- Toteavat toimintamallin mahdottomaksi Toyotalle: ainoa tapa kilpailla olisi käyttää joustavampia koneita, jolloin pienemmät tuotantoerät olisivat taloudellisesti mahdollisia
- joustavuus asettaa suorat vaatimukset asetusaikojen ja -kustannusten pienentämiselle sekä toiminnan jatkuvalle kehittämiselle
- Asettavat hukan täydellisen poistamisen tuotannon ykköstavoitteeksi: hukan näkyvimpänä oireena nähdään varastot, jotka lisäksi peittävät alleen monia muita ongelmia/tehottomuuksia (”merkittävin TPS:n oppi”)
Tehottomuutta on arjessa monissa paikoissa. Liittyen koneisiin, materiaaleihin ja ihmisten ajankäyttöön.
Koneiden käytössä erilaista tehottomuutta
- ylituotanto (yleisin hukan muoto!!!), tarpeeton yliprosessointi (kalleilla erikoiskoneilla liian hyvän tuotoksen tekeminen), asetusajat, tehoton tuotanto, koneiden rikkoutumiset, huono huolto, viallisten tuotteiden valmistaminen jne.
Materiaalin käytössä turhia vaiheita
- siirtely/liikuttelu/kuljetukset, tarkistus, laskeminen, uudelleen tekeminen, ylimääräinen varastointi jne.
Ihmisten ajankäytössä tehottomuutta
- ylituotanto, materiaalin ja koneiden odottelu, työkalujen etsiminen, turhat työvaiheet, turhat liikeradat ja liikkuminen, viallisten tuotteiden valmistaminen, koneiden korjaus, tietämyksen ja luovuuden käyttämättä jättäminen jne.
Mitä hukalla meinataan?
Hukalla tarkoitetaan kaikkea niitä resursseja, mitä käytetään yli minimitarpeen. Eli liittyen koneisiin, materiaaleihin, osiin, tiloihin ja työntekijöiden aikaan. Jos tekeminen/resurssi ei tuo lisäarvoa loppukuluttajan näkökulmasta, se on HUKKAA!
Yksi Toyoda sanoi: Hukasta pitäisi päästä täysiin eroon!
Palvelutoiminnoistakin löytyy hukkaa -> case terveydenhoito ja oma koti
a. Ylituotanto: Varmuuden vuoksi otetut labrakokeet + Liiallisen ruoan valmistaminen
b. Tarpeeton yliprosessointi: Virheiden välttämiseksi tehdyt turhat tarkastukset + Pyyhkeiden turhan tiheä vaihtaminen
c. Odottelu: Lähetteen tai lääkärin odottelu + Kumppanin kotiin saapumisen odottelu
d. Siirtely / liikuttelu / kuljetukset: Potilaiden siirtely, lääkkeiden jakaminen + Pyykkikasojen siirtäminen huoneesta toiseen
e. Turhat liikeradat: Tarvikkeiden etsiminen + Vääriin paikkoihin jätettyjen tavaroiden etsiminen
f. Ylimääräinen varastointi: Tarpeettomat tarvikevarastot, potilaat (WIP) + Ruokavarastot
g. Viallisten tuotteiden valmistaminen: Väärien lääkkeiden antaminen + Ruoan polttaminen pohjaan
universaalit liiketoimintalait: Minimoi hukkaa!
Kaikissa organisaatioissa tulisi pyrkiä minimoimaan hukkaa, kustannustehokkuuden varmistamiseksi.
Leanin alkujuuret 70 vuoden takaa
- Toyota & O perehtyivät lisäksi supermarkettien tehokkuuteen: ”get want you want, when you want it and in quantity you want”. Kanban-kortit yksinkertaisena prosessin ohjausmekanismina
- Asettavat tuotannolle kaksi peruspilaria: tuota vain mitä tarvitaan, milloin tarvitaan ja mikä määrä tarvitaan (JIT) -> hukan minimointi, nollavarastot, lyhyet asetusajat, kanban-kortit… Automaatio älykkäästi ja inhimillisesti (Jidoka ja Autonomation) -> prosessin uudelleensuunnittelu, lupa pysäyttää linja, ”ihmiset ennen koneita”…
- Tarjosivat työläisille porkkanaa osallistumisesta: pysyvä työpaikka, senioriteettikompensaatio (työntekijöiden tuki keskeistä)
- Työskentelivät yhteistyössä toimittajien kanssa lisätäkseen tuotteiden standardisointia, laatua ja toimitusten luotettavuutta (olivat aikaansa edellä): lukumäärän vähentäminen, sitouttaminen, tiedon jakaminen, kehitystyö..
Mikä on Toyota Production System ”House”, eli laatutalo?
Ajatuksena on, että laatutalossa on 2 peruspilaria:
- Just-in-Time (materiaali)
- Jidoka (prosessi)
- Laatutalon kattona eli tavoitteina on: Highest quality, Lowest cost, Shortes lead time
- Perustuksena on Heijunka. Standardoitua työtä ja Kaizen
Koko laatutalo vaatii pohjaksi TASAISUUTTA: kysynnän vaihtelu pientä, valikoimassa ei paljoa vaihtelua, tavarantoimittajat luotettavia jne…
Toyota Production System (TPS) brandättiin Lean-toimintatavaksi minä vuonna?
1990
Halutaan vaan muistaa tän kautta, että tuo TPS on lean-toimintapa.
Miksi ”Lean” termistä tullut hieman ongelmallinen?
Jotkut yritykset ymmärtävät sen vääriin niin, että se tarkoittaisi muka kaikenlaista niukkuutta ja pihistelyä. Tämä ei ole oikein, vaan se lähtee siitä, että hukan minimointi lähtee kysyntä, kuluttaja ja asiakas -lähtöisestä näkökulmasta. Virtatuotanto voisi olla parempi termi joidenkin mielestä.
Miksi Lean on melkoinen sateenvarjokonsepti?
Lean -toiminnan sateenvarjon alla on mm.
- Just in time
- Total quality management
- Time based management
- Benchmarking
- jne.
Lean-toimintaan on siis yhdistetty vaikka ja mitä asioita. Osa liittyy kustannuksiin, osa laatuun, nopeuteen, joustavuuteen, lisäarvoon jne.
Rakkaalla lapsella (eli Leanillä) on nykyään monta nimeä, sillä yritykset nimittävät niitä omien tarpeidensa ja lähtökohtien mukaan. (ei tarvii kun lukee läpi kerran tai kaksi)
- Toyota production system
- Short cycle time manufacturing
- Lean Manufacturing
- Stockless production
- Enforced problem solving
- One piece flow manufacturing
- High value-added manufacturing
- Virtatuotanto Fast-throughput manufacturing
- Management by sight
- Synkronoitu tuotanto
- Continuous flow manufacturing
- Zero- / Low-inventory production
Lean-toiminnassa on kovat tavoitteet. Mitkä ne ovat?
Leanissä joukko keskeisiä ajatuksia
- tuotannon mukauduttava täsmällisesti ja joustavasti kysyntään
- kysynnän määrittämisen jälkeen tarvittavat tuotteet tuotetaan vaaditussa määrässä ja ajassa: tuotantovaiheiden välillä ei varmuusvarastoja (välitön käyttö)
- jokaisessa vaiheessa tuotetaan vain prosessin seuraavan vaiheen tarve
- hukka tunnistettava ja eliminoitava, jatkuva laadunvalvonta
- jatkuva kehittäminen ja parantaminen (kaikki osallistuvat)
Tavoitteena siis klassiset tehokkuuden maksimointi ja hukan minimointi (eli jatkuvaa täydellisyyden tavoittelua)
- toimintatapojen arviointi, turhan karsiminen, ongelmien selvittäminen, joustavuuden lisääminen, prosessien yksinkertaistaminen, asiakas- tyytyväisyyden ja laadun parantaminen, kilpailukyvyn nostaminen jne.
- korkea tuotantovolyymi minimivarastoilla
Pyrkimyksenä saavuttaa ns. ”ideaalituotantoprosessi”!
Mikä on Ideaalituotantoprosessin ajatus?
Ajatuksena on, että tuotanto ja asiakaspalveluprosessi virtaavat kuin vesi japanilaisessa purossa. Eli Lean-toteutuksessa ei saisi syntyä varastoja, vaan materiaalin pitäisi edetä rivakasti. Kaiken pitäisi olla kysyntävetoista. Tuotetaan aina vain sen verran mitä tarvitaan ja milloin tarvitaan, jotta varastoja, eli hukkaan voitaisi minimoida.
A. Perinteinen tuotannon malli: alihankkijat -> useita varastoja -> asiakkaat
B. Lean-toteutus: alihankkijat -> asiakkaat
Lean-toteutuksen ”ideaalituotantoprosessin” tavoite rakentuu peruspalikoiden päälle (TENTTIIN!)
Ajattele tämä kolmiona, jonka huipulla on perimmäinen tavoite.
Perimmäinen tavoite (ylin):
Tasainen ja nopea tuotantovirta! (“Asiakkaita ja sidosryhmiä hyödyttävää jatkuvaa suorituskyvyn parantamista käyttämällä vain tarvittavia resursseja ja kaikkien panosta”)
Ydinosat (keskellä):
a. Vakaat, standardoidut prosessit (työn standardointi, jidoka)
b. Lisäarvollisten toimintojen osuuden maksimointi (hukan eliminointi, pienet eräkoot)
c. Työntekijöiden kehittäminen (osaaminen, joustavuus)
d. Oppiva organisaatio ja jatkuva kehittäminen (läpinäkyvyys, ongelmien juurisyyt)
Ja Leanin perusrakennuspalikat (pohjana)
a. Tuotesuunnittelu
b. Tuontatoprosessin suunnittelu
c. Tuotannonsuunnittelu, ohjaus ja valvonta
d. Organisaatio ja ihmiset
Tuotesuunnittelu Lean-toteutuksen peruspalikkana (TENTTIIN!)
- standardiosien käyttö
- tuotteiden modulaarisuus
- tarkoituksenmukainen, saavutettavissa oleva laatu: yleisluontoisilla koneilla riittävän hyvää laatua (ei yliprosessointia)
- solutuotannon käyttömahdollisuus
- rinnakkaissuunnittelun hyödyntäminen
- tuotteiden rakenteissa mahdollisimman vähän tasoja
Tuotantoprosessin suunnittelu Lean-toteutuksen peruspalikkana (TENTTIIN!)
- asetusaikojen lyhentäminen: …ja mahdollinen eliminointi
- eräkokojen pienentäminen
- varastojen minimointi: varastot kaikissa muodoissaan
- solutuotannon kehittäminen: ryhmäteknologia apuvälineenä
- silminnähtävä prosessi: layout tukee hahmottamista
- laadun parantaminen ja joustavuuden lisääminen: mm. idioottivarma (poka-yoke)
Tuotannonsuunnittelu, ohjaus ja valvonta Lean-toteutuksen peruspalikkana (TENNTTIIN!)
- imuohjaus ja pienet siirtoerät
- lyhyet läpimenoajat
- vähäpaperinen ja visuaalispainottinen järjestelmä: minimoitu raportointijärjestelmä, esim. vakiokokoiset tilauslaatikot, graafit, pienet viallisten pöydät…
- älykäs automaatio
- tasainen tuotantojärjestys …ja tasapainotettu tuotantolinja
- kunnossapidon kehittäminen: ennaltaehkäisevä huolto
Organisaatiorakenne ja inhimilliset tekijät Lean-toteutuksen peruspalikkana (TENTTIIN!)
- työtehtävien kierto (horisontaalinen)
- työn rikastuttaminen (vertikaalinen)
- joustava työvoima
- jatkuva kehittäminen
- työntekijät mahdollisimman tehokkaasti mukaan tuotanto- prosessiin
- johtamismenetelmien muuttaminen
- johtajuus -ohjelmat ym.
- tiiviit suhteet toimittajiin
Miten asetusaikojen lyhentäminen auttaa? (TENTTIIN!)
Asetusten nopeuttaminen mahdollistaa pienemmät eräkoot! Pienet sarjat eivät ole mahdollisia pitkillä asetusajoilla (aika korreloi vahvasti asetuskustannusten kanssa). Asetuskustannukset ovat todella tärkeässä roolissa, kun mietitään tuotannon joustavuutta.
Mitä ovat ulkoiset ja sisäiset asetukset? (TENTTIIN!)
Ulkoinen ja sisäinen asetusaika ovat eri asioita. Asetustoiminnot jaetaan kahteen kategoriaan:
A. ulkoiset asetukset = toiminnot, jotka suoritetaan koneen ollessa käynnissä
- Pyritään tekemään ulkoisia asetuksia mahdollisimman paljon. Eli tehdään etukäteen paljon, jotta konetta ei tarvitse pysäyttää. Printterin viereen kannattaa jo tuoda paperia ennen, kuin se loppuu.
B. sisäiset asetukset = toiminnot, jotka suoritetaan koneen ollessa pysähtyneenä
- Pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti tai jopa eliminoimaan sisäiset asetukset niin, että ei tarvitsisi koskaan pysäyttää sitä ja nostettua kapasiteettia.
Mitkä ovat muutoksen vaiheet, kun halutaan maksimoida ulkoiset asetukset ja minimoida sisäiset asetukset? (TENTTIIN!)
- erota ulkoiset asetusajat sisäisistä asetusajoista
- muunna asetusaikaa ulkoiseksi niin paljon kuin mahdollista
- kehitä / harjoittele sisäisiä asetuksia nopeammaksi
- pyri eliminoimaan sisäisten asetusten tarve (esim. yhtenäinen tuotesuunnittelu, yhdistetty tuotanto, rinnakkaiset koneet)
SMED -projektit muutokset työkaluna
- Single Minute Exchange of Dies (siis alle 10 minuutissa)
- Mitä kaikkea pitää tehdä, jotta koneen pysäyttäminen/asettaminen voidaan suorittaa yhden numeron ajassa, eli alle 10 minuutissa.
Työympäristön kehittäminen 5S:n pohjalta
Pyritään kehittämään työympäristöä seuraavan viiden tekijän kautta. Liittyy Lean-toimintaan.
- Sort (sortataan välineet/materiaalit niin, että mitä tarvitaan KOKO AJAN, JOSKUS ja EI KOSKAAN -> Lajitellaan ja eliminoidaan ne, joita ei koskaan tarvita.)
- Stabilize/Set in order/Straighten (kamat hyvään järjestykseen!)
- Shine (pidetään yleisestä siisteydestä huolta)
- Standardize (standardoidaan toimintamallit: koska tehdään ja mitä tehdään)
- Sustain (Rakennetaan sitoutumista niin, että toimintamallit säilyisivät yrityksessä vuosia ja vuosikymmeniä. -> Kaikista vaikein!)