17. TILASTOLLINEN QUALITYVALVONTA Flashcards
(43 cards)
Miten valvonta liittyy laatujohtamiseen?
Laadunvalvonta on osa laatujohtamista, sillä laatujohtaminen koostuu laadun suunnittelusta ja laadunvalvonnasta.
Laadun suunnittelu:
- Tuotesuunnittelu
- Prosessisuunnittelu
- Hankintatoiminta
Laadunvalvonta:
- Toimitukset
- Tuotanto
- Tarkastus/Pakkaus
- Jakelu
- Kenttäorganisaatio
Mitä on laadunvalvonnan tavoite ja mitä asioita siinä mietitään?
Laadunvalvonta on käytännössä ihan välttämätöntä. Valvonnan tavoitteena varmistaa, että prosessit toimivat suunnitelmien mukaan
- päätettävä millä (kaikilla) tavoilla/menetelmillä valvotaan?
- päätettävä missä (kaikissa) kohdin prosessia valvotaan? Esim. ennen kallista/peruuttamatonta vaihetta
- päätettävä kuinka usein valvontaa tehdään?
Milloin laadunvalvontaa voidaan tehdä?
Laadunvalvontaa voidaan tehdä:
a. Valvonta ennen ja jälkeen tuotannon: Acceptance sampling (”perinteisein”) -> otetaan tulleista mansikoista otos ja katsotaa montako homeista mansikkaa on. Hyvä käyttää panosten arviointiin.
b. Valvonta prosessin aikana: Prosessin kontrolli -> On hyvä tarkkailla prosessin aikaista laatua, jotta lopputuotteesta tulee hyvä.
c. Prosessiin sisään rakennettu laatu: Jatkuva kehittäminen (”modernein”)
Laadunvalvonnassa on monia työkaluja. Näitä on esimerkiksi mitkä?
- Korrelaatiodiagrammit
- Tarkastuslistat
- Prosessikaavio
- Histogrammit
- Syy-seuraus-diagrammi
- Benchmarkkaus
- Pareto-analyysi
- Kontrollikartat
- Acceptance sampling
Millainen on laadunvalvonnan Työkalujen yleinen ”käyttöprosessi”?
- Ongelman identifiointi: asiakasvalitukset (asiakaspalaute siis), kontrollikartat ym. lähtösykäyksenä. Aloitetaan laadunvalvonta siis aina ongelman identifioinnilla.
- Datan kerääminen: tarkistuslistat, graafit, histogrammit jne. apuvälineinä
- Tietomassan analysointi ja jaottelu: pareto-analyysi hyvä lähtökohta
- Ongelmien syiden selvittäminen: esim. syy-seuraus analyysi prosessin pohjana
- Ratkaisun kehittäminen ja toteutus
- Toiminnan jatkuva valvonta ja kehittäminen (prosessinaikaisella valvonnalla päästään nopeasti ongelmiin kiinni ja siksi ei välttämättä kannata odottaa asiakasvalituksiin asti).
“Control process rather than product/service”
Mikä on asiakaspalautteiden ongelma?
Asiakaspalautteiden käsittely vie pirusti aikaa… Ja sitä kautta rahaa.
Laadunvalvonnan menetelmät -> prosessin kontrollikartat
- Prosessinaikaista laatua valvotaan tilastollisesti prosessista satunnaisesti otettujen otosten perusteella = statistical process control (SPC)
- Prosessi on kontrollissa, kun siinä on ainoastaan satunnaista vaihtelua (vaihtelua on aina!): ei-satunnaiselle vaihtelulla löytyy yleensä joku syy mikä tulee eliminoida (SPC ei paljasta vaihtelun syytä; se on johdon ja työntekijöiden tehtävä!)
- Satunnainen vaihtelu ilmenee otoksien arvojen osumisena kontrollikarttojen rajojen sisäpuolelle: kontrollirajat asetetaan yleensä ±3 keskihajonnan päähän keskiarvosta (saadaan johtopäätöksille sopiva luottamustaso) -> jos arvoja rajojen ulkopuolella, niin prosessi todennäköisesti ei ole kontrollissa
- Johdon vaikeimpia päätöksiä on päättää tarvitseeko prosessi muutosta vai ei (sekä ei-satunnainen että satunnainen vaihtelu): satunnaista vaihtelua voidaan vähentää ainoastaan suunnittelemalla prosessi/tuote/palvelu uudelleen
Mistä laadunvalvonnan kontrollissa on kyse?
Kontrollissa on kyse vaihtelun ”laadusta”.
a. Keskeinen kysymys = Onko prosessi kontrollissa (eli onko siinä pelkästään satunnaista vaihtelua)? Vai löytyykö ei-satunnaista vaihtelua. (Esim. kankaan lanka on aivan liian paksua.)
b. Analysoitava asia = Ei-satunnaisen vaihtelun (eli ongelmien) olemassaolo
c. Analyysityökalu = Kontrollikartat
d. Analyysin kohde = Prosessista otettavat otokset
e. Analyysin vertailukohta = Prosessi itse (verrataan hotellin huoneiden siisteyttä muihin saman hotellin huoneisiin. Ei kannata verrata johonkin kusisimpaan motelliin muualla, koska siivouksen standardit on ihan erit -> ei siis ole mitään universaaleja kontrollirajoja, johon siisteyttä tai munkkien painon vaihtelua esim. Eri prosesseissa on omat kontrollirajansa)
Kontrollikarttojen ajatus yksinkertainen. Mikä se on?
Vaihtelusta osa satunnaista ja osa ei-satunnaista. Esimerkiksi Tero Pitkämäen heittoja ei kannata verrata johonkin amatööriheittäjään, vaan Teron omaan prosessiin, eli hänen historiallisiin heittoihinsa. Tero ei heitä aina samaa tulosta vaan se vaihtelee.
Mikä jakauma toimii laadunvalvonnan pohjana?
Normaalijakauma toimii laadunvalvonnan pohjana. Suurin osa arvoista on siis keskiarvon ympärillä. Laadussa normaalijakaumaa käsitellään kaksilaitaisena. Munkki voi olla poikkeuksellisen painava tai kevyt. Normaalijakaumassa 99,74% arvoista ovat +-3 keskihajonnan sisällä.
Satunnainen ja ei-satunnainen vaihtelu. Mitkä ovat ei-satunnaisen vaihtelun kolme perustyyppiä?
Kaikissa prosesseissa on tietty määrä satunnaista vaihtelua. Ei-satunnaisen vaihtelun kolme perustyyppiä ovat:
- Keskiarvo siirtynyt (jos siirtynyt suuremmaksi: munkit on tavallista painavampia nyt)
- Hajonta kasvanut (prosessista tulee paljon tosi kevyitä JA tosi painavia)
- Jakauma vinoutunut (ei seuraa normaalijakaumaa enää. Jatkokurssien juttu)
Prosessin kontrollikarttojen käyttö
- Lasketaan kontrollikarttojen rajoja
- Otetaan otos munkeista
- Merkataan ne kontrollikarttaan, jossa on muitakin historiallisia otoksia.
- Kontrollikartassa 99,74% alue, jonka sisäpuolella olevat arvot on satunnaisuudella selitettävissä.
- Kontrollikartassa on alue, jonka ulkopuolella oleva yksilö on: Merkki siitä, että prosessissa saattaa olla jotain ongelmia. Eli silloin se menee keskihajonnan verran yli tai ali siitä keskiarvosta.
- On epätodennäköistä, että otoksen arvo ylittäisi yläkontrollirajan jos prosessi olisi täysin kunnossa
- > Selvitä syy!
Prosessin kontrollikarttojen mukaan, milloin prosessi on ei-kontrollissa?
Prosessia pidetään ei-kontrollisissa olevaksi kun…
- yksi piste menee kontrollirajojen ulkopuolelle
- kaksi peräkkäistä pistettä on lähellä samaa kontrollirajaa
- 5 peräkkäistä pistettä on keskiarvon samalla puolella
- 5 peräkkäistä pistettä muodostaa trendin ylös- tai alaspäin
- raju muutos pisteiden tasossa
- muu ei-satunnainen käyttäytyminen (esim. sykli)
Miksi käytetään +-3 keskihajonnan kontrollikartan rajoja?
Kolmen standardipoikkeaman käyttö on suositeltavaa, mutta harkintaa voi käyttää
- jos kontrollirajat asetetaan liian tiukalle (esim. ka.± 2σ), normaali vaihtelu tulkitaan liian usein ei-kontrollissa tilanteeksi (virhetyyppi I)
- jos kontrollirajat asetetaan liian löysiksi (esim. ka.± 4σ), ei-kontrollissa tilanne tulkitaan liian usein normaaliksi vaihteluksi (virhetyyppi II)
- kolmen standardipoikkeaman kontrollirajojen käyttö tasapainottaa virhetyypit I ja II
Erilaisia muuttujia mitataan erilaisilla kartoilla laadunvalvonnassa.
Siksi esitellään useita erilaisia karttoja seuraavaksi. Muuttujat jaetaan kahteen osaan:
a. Jatkuvat muuttujat: X-kartta ja R-kartta
b. Ominaisuudet: p-kartta ja c-kartta
Jatkuvien muuttujien mittaaminen tapahtuu kahdella erilaisessa kartalla. Mitkä ne ovat?
X-kartta (otosten keskiarvon kehitys)
- käytetään analysoimaan jatkuvien muuttujien (= mitta- asteikollinen) otosten keskiarvon kehitystä
- koska harvoin tiedetään prosessin todellista keskiarvoa, X-kartan keskiarvo lasketaan otoksien keskiarvoista
- koska harvoin tiedetään prosessin todellista hajontaa, X-kartan kontrollirajat lasketaan otoksien vaihteluvälien (otoksen suurimman ja pienimmän arvon erotus) keskiarvon (eli R) avulla: otoskoko huomioidaan rajojen laskemiseen tarvittavan A2-vakion valinnassa. Pienet otoskoot suositeltuja aikaviivevaikutuksen minimoimiseksi.
R-kartta (otosten vaihteluvälin kehitys)
- käytetään analysoimaan jatkuvien muuttujien (=mitta-asteikollinen) otosten ”sisäisen hajonnan” kehitystä
- koska harvoin tiedetään prosessin todellista hajontaa, R-kartan kontrollirajat lasketaan otoksien vaihteluvälien keskiarvon avulla -> antaa melko yhtäläiset tulokset ”todelliseen” hajontaan verrattaessa
Miksi tarvitaan sekä X- että R-kartta?
Jatkuvien muuttujien mittaamiseen tarvitaan kaksi eri karttaa siksi, että jatkuvassa mittayksiköllisessä maailmassa voi olla kaksi erityyppistä ei-satunnaisen vaihtelun ilmentymää. Eli voi olla keskiarvon siirtymistä ja prosessin hajonnan muuttumista!
Kun prosessin keskiarvo siirtyy… -> X-kartta paljastaa siirtymisen, mutta R-kartta ei.
Kun prosessin hajonta kasvaa… -> R-kartta paljastaa hajonnan muutoksen, mutta X-kartta ei.
HUOM! Otoksen ”arvo”, ei luonnollisesti tule aina jakauman keskeltä!
Miten lasketaan X- ja R-kartta?
- Laske otoskeskiarvo, -vaihteluväli, keskiarvojen keskiarvo ja vaihteluvälien keskiarvo
- Laske kontrollirajat X- ja R-kartoille
- Kun joudutaan käyttämään hajonnan sijaan otoksien vaihteluvälien keskiarvoa R, on kummallakin kontrollirajalla oma kaavansa (jotka vain pitää osata)
- Kun joudutaan käyttämään hajonnan sijaan otoksien vaihteluvälien keskiarvoa R, käytetään kontrollirajojen laskemisessa apuna ”esilaskettuja” vakioita
- Taulukoi yksittäiset otosarvot, kaikkien otosten keskiarvot ja kontrollirajat
- Tulkitse tulokset ja tee johtopäätökset/suositukset. Esimerkiksi: Keskiarvo ei ole kontrollissa; yksi rajan ylitys, nouseva trendi jne. ”Hajonta” hyvin kontrollissa
Kontrollikarttojen (mutu) analysointia
Kun kontrollikartan kuvio/kuvaus on tietty, niin mikä on mahdollinen syy sille?
a. Kun kuvio on Normaali, mahdolliset syyt ovat = Satunnainen vaihtelu -> Kuvio sahaa keskiarvon ylä- ja alapuolella melko normaalin näköisesti.
b. Epätasaisuus = Kohdennettavat syyt (esim. työkalut, materiaalit, ihmiset, ylireagointi, kahvitauot) -> Kuvio heittelee tosi paljon keskiarvosta ja menee kontrollirajan yli ja välillä ali.
c. Trendi = Esim. koneen kuluminen, työntekijän väsyminen, paremmat työmetodit -> kuvio nousee ja nousee (tai laskee ja laskee ali) yli keskiarvon enemmän ja enemmän.
d. Sykli = Eri työvuorot, sähkön vaihtelu, kausivaihtelu jne. -> kuvio laskee ja nousee melko tasaisin väliajoin niin, että siinä on selvä sykli (huom. eri asia kun trendi)
Ominaisuuksien mittaaminen: p-kartta ja c-kartta
Ominaisuuksien mittaaminen tapahtuu kahden eri kartan avulla:
p-kartta (virheellisten osuus per otos)
- aina kaikkia muuttujia ei voida/haluta mitata tasaisesti. P-karttaa käytetään kun havainnot voidaan jakaa kahteen kategoriaan: toimii vs. ei toimi, hyvä vs. huono, läpi vs. ei läpi jne.
- ilmoitetaan usein prosenteissa
- (taustalla binomijakauma)
c-kartta (virheiden määrä per yksikkö)
- käytetään kun ainoastaan havainnot per mitattava yksikkö voidaan laskea (eli kun ”ei-havaintoja” ei pystytä laskemaan): puhelinsoittoja, valituksia, hajoamisia per aikayksikkö, naarmuja, lommoja, virheitä per kappale
- ei voida ilmoittaa prosenteissa
- (taustalla Poisson-jakauma)
Miten tehdään P-kartan laskeminen?
- Laske otoskohtainen todennäköisyys p (esim. rikokset/otoskoko)
- Laske kaikkien otosten virheellisten keskiarvo = Virheellisten määrä / Havaintojen määrä
- Laske otosten keskihajonta
- Laske kontrollirajat tasosta” (luonnollisesti rajat ei voi olla alle 0% tai yli 100%) -> z:n arvo riippuu halutusta ”luottamustasosta”, jonka perusoletus on z = 3 (99,74%)
- Taulukoi otososuudet, kaikkien otosten keskiarvo ja kontrollirajat
- Tulkitse tulokset ja tee johtopäätökset/suositukset (esim. investointeja tulisi lisätä alueilla A ja B, koska ne menee yli keskihajonnan ja vähentää alueilla C ja D, koska ne menee alle keskihajonnan.)
Laadunvalvonnan menetelmät -> tarkastuslistat
Laadunvalvonnan datan kerääminen voi tapahtua myös tarkastuslistojen avulla. Siinä
tukkimiehen kirjanpidolla seurataan eri virhekohtien ja -lajien tapahtumatiheyttä
- huonon laadun syiden selvittämisen lähtökohta: tiedon keruulla oltava syy, muuten turhaa
- tarkastuslistojen avulla pyritään hahmottamaan tarkemmin, että koska erilaisia ongelmia ilmenee ja niiden perusteella pyritään tekemään johtopäätöksiä
- tarkastuslistoja käytetään myös varmistamaan, että ihmiset keräävät tietoa oikein
Laadunvalvonnan menetelmät -> histogrammit ja graafit
Tiedon visualisoinnilla suora vaikutus tiedon hallitsemiseen ja ymmärtämiseen
- histogrammit ovat pylväskaavioita, jotka auttavat laatuongelmien laajuuden ja tyypin selvittämisessä
- graafeilla pystytään seuraamaan mm. prosessin laatumuuttujien kehittymistä
Laadunvalvonnan menetelmät -> pareto-analyysi
Käytetään identifioimaan tavallisimmat ongelmien syyt tiedon analysoinnissa. Pieni määrä syitä aiheuttaa yleensä suurimman osan ongelmista -> Juran:”vital few and trivial many” = 80/20-sääntö. Voidaan tehdä myös painottaen.
- Siinä ongelmien syyt ovat x-akselilla pylväinä, laskevan ilmentymismäärän suhteen. Ongelmia, joita on vähiten, on oikealla ja eniten vasemmalla. Sitten siihen on piirretty kumulatiivista prosenttimäärää kuvaava viiva, joka on siellä ihan oikealla sitten 100%.
- Excelissä kahden y-akselin kuvamuoto löytyy special kuvista.
