6. CAPACITY AND SEN HALLINTA Flashcards
(32 cards)
Mitä kapasiteetilla tarkoitetaan?
Tuotantoresurssin tai -resurssien, kuten koneen, työntekijän tai laajemman kokonaisuuden, kuten tehtaan, suurin mahdollinen tuotannon määrä aikayksikköä kohden.
Yritykset kohtaavat jonkinlaista kysyntää ja sitten ne pyrkivät vastaamaan tähän jollain tavalla niin pitkällä, puolipitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Kysyntä saattaa vaihtua todella tiuhaankin ja kapasiteetin muuttaminen ei ole kovin yksinkertaista. Siten on vaikea saada kapasiteettia yhtä suureksi kuin kysyntä. Syntyy ylitarjonta: hukkainvestointi tai alitarjonta: menetetyt tuotot.
Miksi kapasiteettipäätökset ovat tärkeitä?
Merkittävä taloudellinen investointi
a. lisäkapasiteetin rakentaminen myös kestää ja on vaikea perua
Määrittelee mahdollisuuksia/toimintakykyä: keskipitkällä ja lyhyellä tähtäimellä
a. suora vaikutus yrityksen strategiaan, toimintaan ja palvelutasoon
b. suora vaikutus läpimenoaikoihin, WIP, vaihtelun määrään jne.
c. suora vaikutus muiden funktioiden arkeen (esim. markkinointi, HR)
Vaikuttaa suoraan kannattavuuteen
a. sitoo usein kustannusrakenteen ja teknologian kiinteiksi
Ovat pohja kaikille tuotannonsuunnittelupäätöksille (karkeasta töidenjärjestelyyn)
MIKSI kapasiteetin mittaaminen ei ole yksiselitteistä?
Koska se voidaan ilmaista kappaleissa tai panoksina. Ja toisaalta, vaikea määritellä mikä on tuotos. Lisäksi siksi, että kapasiteettiin vaikuttaa niin monia asia ja se, että kaikki määrittelevät sen eri tavalla. Esimerkiksi yrityksen eri funktiot laskee sen eri tavalla.
ilmaistaan usein kappaleissa (tuotos/output lähestyminen)
- tarjottuja aterioita ravintolassa, autoja tuotantolinjalta, ”seat-miles”…
- oletuksena normaalitoiminnan taso (voi siis mennä yli 100%)
ilmaistaan joskus panoksina kun yrityksellä paljon erilaisia tuotteita tai muuten hankala laskea (panos/input lähestyminen)
- konetunteja päivässä, työtunteja vuodessa, neliömetrejä kaupassa…
Kuulostaa helpolta mutta…
- mikä on oikeastaan tuotos? esim. sairaalassa sänkypaikat vs. poliklinikkapotilaat
- moni muuttuja vaikuttaa yrityksen kapasiteettiin. esim. tuotevalikoima, työaikalainsäädäntö, yleinen työtahti
- usein vain ”sovittuja” asioita (esim. yliopisto)
Mitkä asiat vaikuttavat kapasiteettiin?
- Käytetty prosessi ja teknologia - miten tehokkaat koneet?
- Tuotesuunnittelu - miten helposti valmistettavaksi suunniteltu
- Tuotevalikoima laajuus ja ominaisuudet - eroja tuotteiden prosessivaatimuksissa sekä asetus- ja valmistusajoissa
- Tuotannonohjaus - pullonkaulojen ohjauksella, tuotantolinjan tasapainoisuudella ja käytetyillä eräkoilla suora vaikutus
- Materiaalinhallinta - onko aina tarjolla hyvää työstettävää materiaalia
- Tuotettu laatu - tehdäänkö kerralla oikein, tarkastamiseen käytetty aika, yleinen hukan määrä (saanto/yield)
- Työntekijöiden osaaminen, motivaatio ja määrä - koulutus, ahkeruus, työtunnit ja ylityöt, sairastelun määrä jne.
- Huoltotoimenpiteet - koneiden huoltaminen vie tuotantoaikaa mutta parantaa tuotteiden laatua ja minimoi yllättävät seisokit
- Innovaatio, yleinen toiminnan kehittäminen jne.
PaLLIT TOMMiT HoMo
P T L T M L TOMMi H I
Määrittelyissäkin ”pientä” sekavuutta: case kaikki määrittelevät eri tavalla!
Todellinen tuotanto:
- Oikeasti saavutettu tuotannon määrä
- pitkällä tähtäimellä aina alle tehokkaan (effective) kapasiteetin joustavuuden ja asiakastyytyväisyyden takaamiseksi
Effective capacity:
- Maksimaalinen jatkuva tuotantokyky normaaleissa olosuhteissa
- huomioi tuotevalikoiman, töidenjärjestelyn ongelmat, huollot, “vapaa-ajan”, jne.
Design:
- Maksimaalinen jatkuva tuotantokyky ideaalisessa tilanteessa
Peak:
- Tilapäinen huippukapasiteetti: ylityöt, ”koneiden rutistus”, alihankinta jne.
Voiko korkea käyttöaste tulla kalliiksi?
Korkea käyttöaste tulee aina kalliiksi! Koska kaiken toiminnan käyttöasteella on aina optimaalinen tasonsa, joten ei kannata toimia 100% käyttöasteella. Optimaalisen toiminnan tason (best operating level) alla oleva tuotannon määrä on alikäyttöä ja toisaalta sen yläpuolella ylikäyttöä
Prosessin kapasiteetti: process flow
- Prosessin kapasiteettia aletaan tutkia laskemalla ensin yksittäisten toimintojen kapasiteetit. Vaiheiden maksimikapasiteetit arvioidaan standardiaikojen perusteella.
- Systeemin pullonkaula riippuu eri vaiheiden “kysynnästä”: siirtyy helposti paikasta toiseen tuotevalikoiman, ajoituksen ym. suhteen + simulointi auttaa löytämään yleisimmät ongelma-alueet
- Pullonkaulan tunnistaminen kriittistä kapasiteetin, töidenjärjestelyn ym. kannalta
- Vaiheiden ei kannata tuottaa enempää kuin pullonkaula pystyy maksimissaan käsittelemään. Eli KAIKKIEN vaiheiden ei kannata yrittää maksimoida käyttöastettaan!
- Kapasiteettia nostetaan ainoastaan parantamalla pullonkaulan toimintaa: eri vaiheiden saannot (yield) luonnollisesti myös huomioitava
Mikä on pullonkaula, kapasiteetti ja slackit, jos Vaihe 1: 100 kpl/t, Vaihe 2: 50 kpl/t, Vaihe 3: 200 kpl/t?
Pullonkaula: Vaihe 2
Prosessin kapasiteetti: 50 kpl/t
Silloin slack (eli löysää):
Vaihe 1: 50 kpl/t
Vaihe 2: 0 kpl/t (koska se on juuri sen kapasiteetin verran)
Vaihe 3: 150 kpl/t
Universaalit liiketoimintalait:
Älä tuhlaa! (Cash is King)
Ylimääräinen tuotanto (joka menee pullonkaulan takia hukkaan) vaatii turhaan varastoa, materiaalia, työntekijöitä ja muita resursseja. Eli kannattaa tuottaa vain sen verran, mitä pullonkaula pystyy tuotannossa käsittelemään.
Ovatko kysyntä ja tarjonta harvoin täysin tasapainossa?
Kyllä. Kysyntä ja tarjonta ovat harvoin täysin tasapainossa, koska kysyntä ei jakaudu tasaisesti. Esimerkiksi baarissa on hiljaista, kunnes joskus 11-12 aikaan illalla pamahtaa kaikki paikalle ja sitten onkin hirveät jonot.
Millä kahdella päätavalla kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa voidaan yrittää tasoittaa? (TENTISSÄ CASE-KYSYMYKSISSÄ USEIN!)
- Kysynnän hallinta ja
2. Kapasiteetin hallinta
Kysynnän hallinta (TENTISSÄ CASEISSA)
- markkinointipanostukset: mainonta, promootiot jne.
- hintamuutokset: kysyntää tasaava tai rajoittava (happy hours, lahjat, yield mgmt…)
- tuotepäätökset: “limited editions” (eli rajoitettu tarjonta) + korvaavien tuotteiden tarjonta + vastasykliset tuotteet
- toimitusajan pidentäminen: jälkitoimitukset (back orders), jonottaminen
- vaihtelun minimointi: esim. varaussysteemin käyttö
HiTTo MV-lehti
M H T T V
Miten kapasiteetin hallintaa voi tehdä? (TENTISSÄ CASEISSA)
- palkkaus/erotus, yli-/alityöt, osa-aikaisuus, vuorotyö
- alihankinta, vuokraus
- töidenjärjestely ja
- tuotevalikoimapäätökset
- varastointi (eli tehdään etukäteen)
- töiden siirtäminen asiakkaille
- huollon siirtäminen
- koneiden nopeampi ajo
- prosessisuunnittelu: vähemmän asetuksia + keskitytään oleelliseen
- toiminnan laajentaminen, karsinta, lopetus, ulkoistus…
Ovatko lyhytaikaiset suuret epätasapainot kysynnässä hankalia?
Kyllä! Kaikista hankalimmat tilanteet ovat sellaisia, joissa kysyntä kasvaa hetkellisesti moninkertaiseksi. Kuten esimerkiksi tietotekniikkapuolella tai festarilippumyynnissä.
Koska kapasiteettia joudutaan joskus lisäämään, niin silloin mietitään näitä neljää kysymystä?
Milloin lisätään?
Minkä tyyppistä? (verstas/linja/erätuotantoa?)
Mihin lisätään? (mihin esim. tehtaaseen kannattaa lisätä?)
Miten paljon?
Kapasiteetin kasvattaminen
Monta tapaa lisätä yrityksen kapasiteettia:
- uusien tehtaiden/rakennusten/varastojen rakentaminen
- nykyisten toimintojen laajentaminen (esim. uuden tuotantolinjan käyttöönotto), odottavien tilojen käyttöönotto
- valmiin kapasiteetin ostaminen, alihankinnan käyttö
Neljä erilaista ajoituksellista lähestymistä kapasiteettiin
- kysyntää ennakoiva, seuraava, mukana sekä tasainen kasvu
Mitkä ovat valittuun kapasiteetin kasvatusstrategiaan vaikuttavat seikat?
- yritysstrategia ja kilpailijoiden tekemiset
- ennustettu kysynnän kasvukäyrä ja ennusteen luotettavuus
- teknologisen kehityksen suunta ja nopeus
- investoinnin kustannus ja toiminnan kustannusrakenne
- kapasiteetin lisäämisen ”helppous”: miten pienissä erissä ja kuinka usein mahdollista lisätä
Kysyntää ennakoiva - kapasiteetin kasvattamisen ajoitusstrategia
Lisätään ylimääräistä kapasiteettia selvästi etupainotteisesti, kysynnän ennakoitujen lukujen perusteella. Kysynnän ennakoiminen ja etupainotteinen kapasiteetin lisääminen on palveluissa usein tärkeätä: koska asiakas ei jaksa odottaa vaan hakee palvelun kilpailijalta! Esimerkiksi hotelleissa tai kampaamoissa yleistä.
HYVÄT JA HUONOT PUOLET:
+ kysynnän vaihteluihin kyetään vastaamaan hyvin
+ asiakkaille pystytään tarjoamaan nopeita toimituksia
+ kapasiteettirajoitteisten kilpailijoiden markkinaosuuksia pystytään ehkä varastamaan
+ kilpailijat saattavat perua omia laajennussuunnitelmiaan (toimialan tasapainologiikka)
+ ylityökustannukset melko pienet
- Riskinä on, että ennakoitu kysyntä ei toteudukaan.
- voi olla hyvin kallis strategia!!!!
Kysyntää seuraava - kapasiteetin kasvattamisen ajoitusstrategia
Päinvastainen kapasiteetin kasvattamisen ajoitusstrategia suhteessa kysyntää ennustavaan. Koneita ja ihmisiä lisätään vasta siinä vaiheessa, kun sille on varmasti käyttöä (eikä ennakkoon) Maksimaalinen käyttöaste tavoitteena.
HYVÄT JA HUONOT PUOLET: \+ kustannustietoinenstrategia \+ investoinnille hyvä tuotto - kysyntään vastaaminen ongelmallista - mahdollisesti hitaat toimitukset - markkinaosuus saattaa pudota - ylityökustannukset - kapasiteetin lisäys joudutaan usein tekemään juuri kun investointikustannukset korkeimmillaan!
HAASTEET:
Vaatii kykyä nostaa kapasiteettia lyhytaikaisesti (esim. ylityö/ulkoistukset). Vaatii asiakkaiden kärsivällisyyttä.
Kysynnän mukana - kapasiteetin kasvattamisen ajoitusstrategia
Vähän niin kuin kompromissi kysyntää ennustavasta ja seuraavasta ajoitusstrategiasta. Kapasiteettia lisätään pikkuhiljaa. Pyritään tasapainottamaan erilaiset kustannustekijät, pitämään käyttöasteet melko korkeina ja toimitusajat melko nopeina. Kapasiteetissa on siis kokonaiskustannusfokus.
HYVÄT JA HUONOT PUOLET:
+ tasapainottaa kapasiteetin ja yrityksen muut kustannusmuuttujat (menetetty myynti, varastointi, ylityö jne.)
+ luotettava toimitusaika ja mahdollisuus vastata yllättävään kysyntään
- kapasiteetin vajaus tilanteisiin pitää osata varautua ja reagoida nopeasti
- kysynnän kasvun pitää olla melko tasaista tai helposti ennustettavissa
HAASTE:
Vaatii mahdollisuuden lisätä kapasiteettia pieninä erinä ja tuotantopuolella tämä on usein mahdoton lähestymismalli.
Tasainen kasvu - kapasiteetin kasvattamisen ajoitusstrategiat
Kapasiteetin kasvattaminen tasaisesti pitkän tähtäimen kysynnän perusteella. Eli lisätään kapasiteettia vaikka 10 vuoden välein aina tietyn verran kapasiteettia, välittämättä lyhyen aikavälin kysynnän vaihteluista.
HYVÄT JA HUONOT PUOLET:
+ minimoi korkean kysynnän aikana tehtyjen lisäinvestointien hinta- ja toimitusaikariskit (eli välillä ostot hyvinä aikoina, välillä huonoina)
+ pääoman tarve melko tasaista ja hyvin ennustettavissa
+ teknologia pysyy koko ajan ajanmukaisena
+ ei tarvitse arvailla kilpailijoiden tekemisiä
- voi joutua pitämään ylimääräistä kapasiteettia, jos pitkän tähtäimen kysynnän kasvuennusteet väärin
Kuinka paljon kapasiteettia tulisi lisätä? -> Perusmenetelmiä ovat nämä 5
- Kapasiteettitarvelaskelma: pohjalla mm. ennusteet, eräkoot, asetus- ja käsittelyajat…
- Break-even-/kassavirta-/ nettonykyarvolaskelmat: investoinnin taloudellinen kannattavuus
- Päätöspuut: pystytään paremmin huomioimaan mm. sattuma
- Jonoteoria ja simulointi: varsinkin palveluissa käytetty
- Optimointi (esim. TOC)
Kuinka paljon kapasiteettia tulisi lisätä? -> Aikajänteen vaikutus
- Lyhyt tähtäin: lyhyellä tähtäimellä monet asiat kiinteitä (esim. työ- panoksen oletetaan pysyvän vakiona suunniteltaessa uutta huolto-ohjelmaa)
- Pitkä tähtäin: pitkällä tähtäimellä kaikki kustannukset ovat muuttuvia (esim. työvuorojen ja työn- tekijöiden määrää voidaan muuttaa pohdittaessa uuden kapasiteetin hankinnan ajankohta)
Mitkä tekijät aiheuttavat sen, että käytännössä investointilaskelmat ovat haastavia?
Kaikki luvut ja arviot, jotka alla ovat, ovat vähän vaikeita laskea ja ovat herran haltuun veikkauksia. Jokainen luku on kyseenalaistettavissa.
Tuotot
- vaikutus kustannuksiin ja työntekijöihin
- vaikutus tuotteiden laatuun
- vaikutus nopeuteen ja joustavuuteen
- vaikutus markkinaosuuteen
Kustannukset
- suorat investointikustannukset
- implementointivaatimukset: esim. aika, koulutus…
- nykyisten toimintatapojen ja tuotteiden vaatimat muutokset
- vaikutus nykyisiin operaatioihin
Teknologian käyttöikä ja riskit
- uusi teknologia sisältää aina epävarmuutta
Vertailukohta
- käytetäänkö nykyistä teknologiaa niin hyvin kuin on mahdollista?!?!?!?!?!
