15. WORKSUUNNITTELU AND MITTAUS

Question 1

Miksi henkilöstöasiat eivät kiinnosta/nauti arvostusta joidenkin silmissä?

Answer 1

Henkilöstö ja työsuunnitteluasioiden konseptien ongelma on se, että niihin ei ole selkeitä malleja, menetelmiä tai kaavoja, joten kaikki vastaukset ovat ”oikein”, koska ei ole yhtä oikeaa vastausta.

Question 2

Onko henkilöstöpuoli merkityksetöntä?

Answer 2

Henkilöstöpuoli ei todellakaan ole merkityksetöntä, koska nimenomaan yleensä työntekijät ratkaisevat päivittäisen menestyksen ja asiakkaille tehtyjen lupausten lunastamisen. Ihmisiin liittyvä erinomaisuus (human excellence) tuke yrityksen kilpailua.

Question 3

Mikä on resurssoinnin idea?

Answer 3

Resurssoinnin idea on, että yrityksellä olisi sen tyyppistä työntekijää, jotka sopivat sen toimintamalliin ja strategiaan.

Question 4

Mitä on strateginen henkilöstöhallinto?

Answer 4

On päätöksiä liittyen: resurssointi, työsuunnittelu, motivointi, arviointi, kompensaatio ja kehittäminen. Henkilöstöasiat ovat itse asiassa varsin strategisia! On paljon niin ulkoisia, kuin sisäisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että minkälaisia työntekijöitä meidän kannattaisi palkata, miten niitä tulisi johtaa ja motivoida ja miten niitä pitäisi palkita ja kehittää. Ulkoiset voimat vaikuttavat niin sisäisiin voimiin, kuin myös strategiseen henkilöstöhallintoon. Ja sisäiset voimat vaikuttavat strategiseen henkilöstöhallintoon.

Ulkoiset voimat: Politiikka, Talous, Sosiaalinen, Teknologia
Sisäiset voimat: Strategia, Rakenne, Kulttuuri, Politiikka

Question 5

Universaalit liiketoimintalait: Työntekijän ja työtehtävän sovittava yhteen!

Answer 5

Työntekijän ja työtehtävän sovittava yhteen!

Question 6

Resurssointi ja yrityksen toimintatapa

Answer 6

• Resurssointi yksi keskeisimmistä yrityksen pitkän tähtäimen menestyksen kulmakivistä: työntekijän ja tehtävän sovittava yhteen
• Yrityksen tavoitteena rekrytoida yrityksen liikeidean mukaista työvoimaa: esim. itseohjautuvuus, asiakaspalvelukyky, persoona -> todellisia tavoitteita harvoin mainitaan julkisesti rekrytoitavalle!
• Henkilöstöhallinto (HRM) pitäisi fokusoida uudelleen -> human resourcing management
• Työntekijäpula ajaa yritykset usein tekemään kompromisseja tavoitteistaan: virheet kalliita, hankala korjata ja useita systeemivaikutuksia

Question 7

Minkä tulisi olla palkkausperusteena: Taidot vs. Asenne?

Answer 7

Varsinkin Suomessa korostetaan taitoa ja titteleitä työelämässä. Mutta tutkimusten mukaan:

ON HUOMATTAVASTI HELPOMPI OPETTAA TAITOJA, KUIN MUUTTAA IHMISTEN KÄYTTÄYTYMISTÄ JA ASENNETTA! Taidot eivät ole niin tärkeitä, kuin halu, motivaatio ja palo tehdä asioita.

Question 8

Työnsuunnittelun painopisteet vaihdelleet vuosikymmenien aikana… mutta tavoite ei ole kuitenkaan muuttunut!

Answer 8

Perimmäinen tavoite on ollut viime vuosisadan alussa ihan sama, kuin nytkin = TUOTTAVUUS!

Question 9

Mitä asioita työnsuunnittelupäätöksien yhteydessä mietitään?

Answer 9

1. Miksi = työtä tehdään
2. Kuka = olisi sopiva
3. Milloin = tehdään
4. Mitä = tehtäviä annetaan eri ihmisille
5. Miten = työtä tehdään, eli työjärjestys, apuvälineet jne.
6. Missä = tehdäänkö Euroopassa vai Aasiassa

Eli tietyllä tavalla työnsuunnittelu pitää sisällään kaiken, mikä liittyy jalostusprosessiimme ja operaatioihin. Tavoitteena vastata sekä yrityksen että yksilön tarpeisiin!

Question 10

Erikoistumisella on vahva historia. Mitkä ovat sen edut ja haitat?

Answer 10

Erikoistumisen edut:

• keskittynyt osaaminen johtaa tehokkuuden nousemiseen, eli tuottavuuteen (henkilö oppii vuosien aikana oman juttunsa erityispiirteet)
• vaadittavat taidot ovat rajalliset ja palkkakustannukset alhaiset
• työntekijöiden kouluttaminen ja valvonta on helpompaa

Erikoistumisen haitat:

• työ on tylsää rutiinia
• työntekijöillä ei ole kontrollia ja autonomiaa työtään kohtaan
• skedulointi on hankalaa, työntekijöitä ei voi siirrellä helposti paikasta toiseen

Question 11

Painopiste siirtynyt laajempaan ajatteluun Taylorismista (kävi tämän tosi nopeasti läpi, eli ei varmaan tärkeä)

Answer 11

ENNEN: 1900s-1960s

• erikoistuminen, toisto
• rajoittuneet taidot
• ei lisäkoulutusta
• massatuotanto
• palkkaus suoritetun työn perusteella
• aika = tehokkuus
• ei vastuuta
• tiukka valvonta

NYKYÄÄN: 1970s-2000s

• työn rikastuttaminen, laajentaminen, kierto
• laaja-alaiset taidot
• jatkuva koulutus
• joustava tuotanto
• aika- ja kompensaatiopalkkaus
• keskittyminen laatuun
• valtaa ja vastuuta
• työn oma ohjaus

Question 12

Millä eri tavoin työtä voidaan kehittää poispäin erikoistumisesta?

Answer 12

Työtä voidaan kehittää erikoistumisesta kahdella tavalla:

1. horisontaalinen työn kehittäminen = työnkuvan laajentaminen, työkierto (enemmän erilaisia tehtäviä -> enemmän vaihtelua työhön, kiinnostus kasvaa)
2. vertikaalinen työn kehittäminen = rikastuttaminen (enemmän vastuuta, valtaa ja päätöksentekomahdollisuuksia työntekijälle -> vaatii kouluttamista)

• Molemmat pyrkivät siihen, että työtä katsottaisiin eri silmin, motivaatio nousisi, tuottavuus nousisi jne.
• Solutuotanto on malliesimerkki työnsuunnittelusta, jossa on niin vertikaalista, kuin horisontaalistakin suuntaa: tehdään monia asioita, mutta ollaan vastuussa toimitusaikataulusta, kustannuksista, huolloista jne.

Question 13

Miksi työnsuunnittelu on hankalaa? (TENTISSÄ TULEE!!!)

Answer 13

Työnsuunnittelu on siksi vaikeaa, että ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asia aina, vaan se vaatii tilannekohtaisuutta. Eli paras työskentelytapa ei ole vakio! Vastaukset kysymyksiin Miksi, Kuka, Milloin, Miten, Missä ja Mitä vaihtelevat, riippuen siitä, millainen tehtävä/työntekijä/toimintaympäristö on kyseessä!

Paras työskentelytapa riippuu siis alla olevista asioista tehtävässä, työntekijässä ja ympäristössä:

• Tehtävä: Tehtävän luonne, Vaiheiden järjestys, Vaiheiden tarkoitus, Vaiheiden toistuvuus, Vaiheiden kesto, Tehtävän kriittisyys, Suhde muihin tehtäviin, Suorituskykyvaatimukset, Konetarpeet, Informaatiotarpeet, Valvontatarpeet, Virhemahdollisuudet
• Työntekijä: Yleinen osaamistaso, Koulutus, Tarvittava kyvyt, Suorituskykyvaatimukset, Oma-aloitteellisuus, Fyysiset vaatimukset, Henkinen paine, Tylsistyminen, Motivaatio, Arviointi Työntekijöiden määrä, Vastuun määrä, Valvonnan tarve, Laatuvastuu
• Ympäristö: Työpaikan sijainti, Työpisteen sijainti, Tilatarpeet, Lämpötila ja kosteus, Valaistus, Ilmastointi, Turvallisuus, Melu ja tärinä, Logistiikka

Question 14

Mitkä ovat viimeisimpiä ”henkilöstötrendejä”

Answer 14

a. Tiimiorganisaatiot ja työntekijöiden rooli työn kehittämisessä, johdon roolin muuttuminen
b. Työntekijöiden “cross-training” ja työnantajan sitoutuminen työn kehittämiseen
c. Työntekijöiden vastuun lisääminen: esim. laadunvalvonta
d. Organisaation sisäinen tiedon levittäminen
e. uusien tietotekniikkaratkaisuiden avulla
f. Etuisuudet, kompensaatiot, tunnustukset…
g. Tilapäisen työvoiman käyttö
h. Raskaiden töiden automatisointi
i. Muutoksen jatkuvuus ja siihen liittyvä pelko
j. Työturvallisuus luonnollisesti aina tärkeää
k. Yritykset pyrkii nykyään kustannustehokkuuteen ja on karsinut keskijohtoa: työntekijät jätetty keskenään päättämään kuka tekee ja miksi tekee.

Question 15

Mitkä ovat työsuunnittelussa olevia OM-painotteisempia työsuunnittelutapoja, jotka pyrkivät kehittämään työtä? (TENTISSÄ TULEE!!!)

Answer 15

1. Ihmisen vartalon liikkeiden huomiointi (esim. rajoitteet): rytmi, symmetrisyys, vipuvarret, silmien liike, jaksaminen jne.
2. Työn aktiivi- ja passiivivaiheiden yhteensovittaminen: aamukahvi tippumaan, pikaruokalan siivous joutoaikana (ei asiakkaita)
3. Tyhjien paluu-/menokuormien poistaminen: ”ei tyhjin käsin takaisin”, kotona roskat ulos kaupassakäynnin ohessa
4. “Idioottivarma” -filosofia: suunnitellaan niin ettei kukaan vahingossa tee väärin (esim. värikasetit)
5. Työergonomia, apukoneiden käyttö: esim. autotehtaissa ei enää mennä auton alle kun kone kääntää sen 90°
6. Työntekijöiden tietotaidon hyväksikäyttö: ”parhaat kehitysideat tulevat henkilöiltä jotka asioita oikeasti tekevät”
7. Koulutus ja “jatkuvan kehittämisen” -filosofia: ”kaikki turhaa jos ihmiset eivät osaa”

Osa näistä edellä mainituista asioista voivat olla pieniä, mutta isossa kuvassa Pikkuasioilla voidaan tehdä paljonkin kustannussäästöjä, jos kaikki tuhannet työntekijät nipistävät sekunteja pois!

Question 16

Millainen merkitys työympäristöllä on?

Answer 16

Työympäristöllä myös suuri merkitys:

• Fyysisellä työympäristöllä on todettu olevan suora vaikutus työn tuottavuuteen, laatuun ja työntekijöiden terveyteen: puhtaus, valoisuus (sopiva taso vaihtelee työn mukaan), lämpötila ja kosteus (vaikuttaa merkittävästi keskittymiseen), melu ja äänet, turvallisuus (esim. avokonttorit, kuulosuojaimet)
• Sosiaalinen työympäristö merkityksellinen: kehityskeskustelut, tavoitteiden täyttyminen, koulutus, säännöt…
• Solutuotanto on lisännyt työtyytyväisyyttä: lisääntynyt valta, vastuu ja omat ideat (prosessien kehittäminen, tuotteiden laatu, tehokkuus, kustannusten lasku ja joustavuus)
• Joustavuus ajan ja paikan suhteen: liukuva työaika, etätyö, telekommunikaation mahdollisuudet

Question 17

Mihin asioihin työnsuunnittelu vaikuttaa?

Answer 17

Sillä on vaikutusta

1. työn tuottavuuteen (taloudellinen merkitys)
2. työn laatuun
3. työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin

Question 18

Onko työnsuunnittelulla taloudellista merkitystä?

Answer 18

Työnsuunnittelulla on todellakin taloudellista merkitystä! Se vaikuttaa niin liikevaihtoon, kustannuksiin, kuin työntekijöiden jaksamiseen! Esimerkiksi japanilaiset autotehtaat paljon tuottavampia versus jenkit ja se on työnsuunnittelun ansiota. Tämä on tieteellisesti todistettu.

Työnsuunnittelu vaikuttaa työn sisäiseen laatuun:

• > tähän vaikuttaa työympäristö, resurssointi, palkitseminen, kehittäminen, arviointi
• > ja nämä vaikuttavat työntekijän tyytyväisyyteen
• > joka vaikuttaa työntekijöiden tuottavuuteen ja halukkuuteen vaihtaa työnantajaa

Ja myös ulkoiseen työnlaatuun:

• > kun työntekijä on motivoitunut ja sitoutunut, hän tarjoaa parempaa palvelua asiakkaille
• > silloin asiakastyytyväisyys paranee
• > jolloin asiakaslojaalius paranee
• > joka vaikuttaa kasvuun ja kannattavuuteen

Question 19

Onko työnsuunnittelulla henkistä merkitystä?

Answer 19

KYLLÄ! Työnsuunnittelulla on myös henkistä merkitystä työntekijöille.

Question 20

Työnsuunnittelun ohella tarvitaan motivointia

Answer 20

Yksi tavoite, viisi eri tapaa = Yritykseen sitoutuminen ja motivoituminen on THE tavoite. Hankalaa on se, että ihmiset motivoituvat eri asioista, joten ne pitää räätälöidä tilanne ja työntekijäkohtaisesti. Noin 5% ei motivoidu mitenkään.

Motivointiin on viisi eri tapaa:

1. Missio, arvot, ylpeys
2. Tulosten mittaaminen
3. Yrittäjäilmapiiri
4. Yksilöllinen saavutus
5. Palkitseminen ja juhliminen

Question 21

Kompensaation/kannustinjärjestelmien merkitystä ei tule unohtaa!

Answer 21

A. Kompensaatiojärjestelmien tavoitteena vahvistaa/muuttaa ihmisten käyttäytymistä: työn tuottavuus, laatutaso, sitoutuminen, ideoiden kehittely… -> fokus yrityksen kilpailulliseen ympäristöön mukaan. Mutta toisaalta, tarvitaanko oikeiden asioiden tekemiseen kannusteita?

B. Hyvällä systeemillä monta ulottuvuutta: tarkoin määrätty, mielekäs, saavutettava, toimiva ja oikea-aikainen

C. Voidaan rakentaa monella eri tavalla: henkilökohtainen: tuotantomäärä, standardiaika, laatutaso, myynti… ryhmäkohtainen: gain sharing, profit sharing, equity… ei-rahalliset: ylennykset, tunnustukset…

D. Kompensaatio Ei ratkaise kaikkia ongelmia: osaamistaso, henkilökohtaiset hyötykäyrät jne. Tai rahan motivoiva vaikutus / ”shopping and fucking” -kulttuuri

E. Käytössä myös b-to-b toiminnassa -> Toyota; auta kilpailijaa ja saat suuremman osan tilauksista (annetaan esim. alihankkijalle ja näin myös kilpailijalle innovaatio jakoon)

Question 22

Mitkä ovat työn analysoinnin ja mittaamisen tavoitteet?

Answer 22

Työn analysoinnin tavoitteena selvittää miten työ tehdään ja miten sen voisi tehdä paremmin

• menetelminä mm. prosessikaaviot, työntekijä-kone / työntekijä- asiakas taulukot, liiketutkimus…
• nykyään tietoteknistynyt paljon
• analysointi ei ole negatiivista, vaikka työntekijät voi kokea ahdistavana valvomisena

Question 23

Mitkä ovat työn mittaamisen tavoitteet?

Answer 23

Työn mittaamisen tavoitteena selvittää kauanko työvaiheen tekeminen vie (eli aikastandardit) ja miten työtekijöiden ajankäyttö jakaantuu

• käyttökohteina mm. kustannusten arviointi ja hinnoittelu, kapasiteetti- ja prosessisuunnittelu, yleinen resurssiohjaus, tuotannon ja työntekijöiden skedulointi, työn arviointi ja palkitsemisjärjestelmien suunnittelu…
• menetelminä mm. aikatutkimus (=kellottaminen), historiallisten mittaustulosten hyväksikäyttö, liikkeiden yleiset standardiajat, work sampling…
• Myös mittaaminen on tietoteknistynyt huimasti

Question 24

Mitkä 3 erilaista työn analysointimenetelmää on?

Answer 24

1. Prosessikaavio
2. Työntekijä-kone-taulukko
3. Liiketutkimus

Question 25

Työn analysointimenetelmät -> prosessikaavio

Answer 25

Prosessikaaviot vaihtelevat hieman, riippuen siitä, mihin tarkoitukseen se piirretään. Prosessikaavion käyttö työn analysoinnissa voi mennä esim.: 1. Ensin kellotetaan, että kauanko kukin työvaihe on vienyt aikaa 2. Merkataan siirtymät 3. Sitten työnsuunnittelun prosessikaaviossa pilkotaan työskentely työvaiheisiin ja merkataan, että paljonko aikaa menee operaatioihin, ja mitä esim. varastointii. Eli luokitellaan, että onko se: a. operaatio b. kuljetus/siirtely c. tarkastus d. tauko e. varastointi 4. Sitten mietitään prosessivaiheen perusteella, että mitä vaiheita voidaan karsia, mitä voidaan tehdä nopeammin ja voiko työjärjestystä muuttaa

Question 26

Työn analysointimenetelmät -> työntekijä-kone taulukko

Answer 26

Työntekijä-kone taulukossa pyritään kuvaamaan resurssien työntekijä ja kone interkatiota ja miten se ajoittuu ajan suhteen. Siinä hahmotetaan työn aktiivi ja passiivi-vaihetta, eli katsotaan koska työntekijä tekee töitä ja koska kone on käytössä. Eli kuinka paljon kummallekin tulee idle-aikaa eli tyhjänpanttina oloa, kun se odottaa toisen työskentelyä. Esimerkiksi työntekijällä voi olla vain 60% aktiivi-vaihetta ja 40% passiivi-vaihetta. Tällaisen taulukon avulla voidaan analysoida, että minkä verran passiivi-vaihetta on, milloin sitä on ja miten se voitaisi ottaa paremmin käyttöön! Voi olla myös esimerkiksi asiakas-työntekijä-kone taulukko esim. kahvilassa, kun työntekijä tekee kahvia asiakkaalle.

Question 27

Työn analysointimenetelmät -> liiketutkimus

Answer 27

- Tutkitaan yksittäisen työntekijän yksittäisiä liikkeitä: työn analysoinnin perusteellisin muoto, joka antaa kvantitatiivista infoa - Tavoitteena minimoida turhat liikeradat ja löytää tehokkain töidenjärjestys: yhdistää eri työntekijöiden tavat optimaaliseksi toimintatavaksi -> parempi kuin opettaa vain tehokkaimman työntekijän tavat muille - F.Taylor ja Gilbrethit alan uranuurtajia: käyttivät mm. työntekijöiden filmaamista analyyseissään - Vaikka työn kuva muuttunut niin edelleen käyttökelpoinen toistuvissa tehtävissä: toistuvia tehtäviä yllättävän monessa työssä!

Question 28

Liiketutkimuksessa voidaan mennä pitkälle... case: UPS:n tavarankuljettaja

Answer 28

Kuljetusyritys UPS:llä yli 3000 insinööriä mittaa ja kouluttaa (1% henkilöstöstä): esim. auton avaimia säilytetään oikean käden pikkurillissä ja autoa käynnistettäessä turvavyö vedetään vasemmalla kädellä - Säästetyt sekunnit lisäävät tuottavuutta: säästetty minuutti per kuljettaja per päivä tarkoittaa vuodessa 5 miljoonan lisävoittoa - ”Rules are religion”

Question 29

Mitkä 4 työn mittaamismenetelmää on?

Answer 29

1. work sampling 2. aikatutkimus 3. liikkeiden yleiset standardiajat 4. oppimisen huomioiminen aikastandardeja laskettaessa WALO

Question 30

Työn mittaamismenetelmät -> aikatutkimus

Answer 30

Aikatutkimus on kaikista TÄRKEIN työn mittaamismenetelmä! Suunnitelmien ja palkitsemisen pohjaksi tarvitaan tietoa työn tekemiseen kuluvasta ajasta, joten: - mitataan tehtävään keskimäärin käytettyä aikaa (toistuvat työt) -> tiedot kellottamalla tai historiallisesta datasta (=yrityksen omat tietokannat) - työ/tehtävä jaetaan useimmiten analysoitaessa pienempiin elementteihin Normaaliaika = sykliaika * tehokkuusindeksi - normaaliajalla tarkoitetaan keskimääräiseltä työntekijältä työn / vaiheen tekemiseen kuluvaa keskimääräistä aikaa (kuka on keskimääräinen työntekijä?) - tehokkuusindeksin määrittäminen melko epätieteellistä: indeksissä 100 tarkoittaa keskimääräistä työntekijää, yli 100 keskimääräistä tehokkaampaa ja alle 100 keskimääräistä hitaampaa (tehokkuusindeksillä vähän korjataan arvoa) Standardiaika = normaaliaika * (1+”vara-aika”) - suunnitelmissa käytettävä työn / vaiheen tekemiseen kuluva aika - vara-aika joutoaikaa, myöhästymisiä, väsymistä jne. varten: vara-ajan suuruus yleensä johdon kokemuksen perusteella päättämä määrä

Question 31

Kellottamisella saa harvoin ystäviä...

Answer 31

Työntekijöitä ahdistaa, kun joku kellottaa. Näin työntekijät voivat yrittää tehdä asioita liian nopeasti tai hitaasti, jos tietää, että häntä kellotetaan. Eli ei saada realistista kuvaa ja se saattaa vääristää lukuja, joka voi vaikuttaa esimerkiksi hinnoitteluun.

Question 32

Työn mittaamismenetelmät -> oppimisen huomioiminen aikastandardeja laskettaessa -> OPPIMISKÄYRÄ! (tentissä tulee)

Answer 32

- Toistolla ja oppimisella suora vaikutus tuottavuuteen: oppiminen sekä yksilöllistä että organisatorista. Oppiminen nopeuttaa työn tekoa ja vähentää kustannuksia. - Oppimiskäyrä ilmoittaa kuinka yhden yksikön tuottamiseen käytetty aika / kustannukset alenevat kumulatiivisen volyymin kasvun myötä: jokaisella kerralla työn tekeminen kestää vähemmän aikaa. Ajan vähenemisen vauhti on laskeva, eli aluksi opitaan tosi nopeasti, mutta lopuksi se alkaa hidastua ja putoaa vain vähän lopulta -> ELI MUOTO ON LOGARITMINEN (ei vittu ole lineaarinen!) Ajan väheneminen seuraa ennustettavaa kaavaa. - Oppimiskäyrän voimakkuuteen voi vaikuttaa: sopivien työntekijöiden valinta ja erikoistuminen, työntekijöiden koulutus, motivaatio, ”kehitysvastuu”, nopean ja helppo avun takaaminen, työn toistaminen - Oppimiskäyrän käyttö ei aivan ongelmatonta: estimointi, oppimisnopeuksissa eroja, tuloksia hankala yleistää, tuotemuunnelmilla negatiivinen vaikutus, linjatuotannossa heikko...

Question 33

Oppimiskäyrä matemaattisesti (TENTISSÄ: osattava ulkoa tenttiin!)

Answer 33

:en yksikön tuottamiseen käytetty aika = ensimmäisen yksikön tuottamiseen käytetty aika yksikön * kumulatiivinen järjestysnumero ^(log oppimiskerroin/log 2) Jos ensimmäisen valmistaminen vie 200 tuntia, paljonko kestää sadannen valmistaminen, jos oppiminen on 75%? = 200*100^(log 0,75/log 2) = 29,6 tuntia - Mitä pienempi oppimiskerroin, sitä parempi!

Question 34

Onko oppimisella strategisia vaikutuksia?

Answer 34

KYLLÄ! Oppimisella on myös strategisia vaikutuksia: A. Nopeampi oppiminen tarkoittaa alhaisempia kustannuksia ja kilpailuetua B. Nopeampi oppiminen voi auttaa ylitsepääsemään alun kustannushaitasta C. Nopeampi oppiminen voi auttaa ylitsepääsemään myöhäisestä aloituksesta (eli markkinoille ensimmäisenä tulon haitat)

Question 35

Työn mittaamismenetelmät -> liikkeiden yleiset standardiajat

Answer 35

- Liikkeiden yleisiä standardiaikoja voidaan käyttää esimerkiksi töissä, joita ei voida kellottaa. Esimerkiksi jos työtä ei ole vielä tehty, koska sellaista ei voida kellottaa! - Työn tekemiseen kuluva aika arvioidaan työssä käytettyjen liikkeiden perusteella: määrityksen pohjana siis tarkka liiketutkimus - Pilkotaan työntekijän liikkee mikroliikkeiksi. Mikroliikkeille (ojenna, tartu, liiku, aseta, irrota, käänny) määritelty standardiajat: laajat yli toimialojen tehdyt tieteelliset kokeet ja laskelmat (methods time measurement (MTM), basic motion time study (BMT)) - Käyttökelpoinen menetelmä varsinkin uuden työn suunnittelussa - Ei mitenkään ongelmaton menetelmä: perusyksikkö 0.036s, MOST-lähestyminen helpottanut laskemista. Mutta ei huomioi edellistä liikettä, yrityskohtaisia eroja jne. Sopii oikeastaan vain hyvin strukturoituihin ja toistuviin työtehtäviin

Question 36

Työn mittaamismenetelmät -> work sampling

Answer 36

Satunnaisotoksilla selvitetään mihin tehtäviin työntekijän ajankäyttö jakaantuu - oletuksena esiintymiskertojen ja todellisen ajankäytön suora suhde - paljon hyödyllisempi työn mittaamismenetelmä, kuin standardiajat - sopii erityisesti asiantuntijatyöhön, jota ei voida kellottaa, kuten asiantuntijatyöhön - otetaan satunnaisotoksia: mitä työntekijä tekee juuri nyt. Lähetetään esimerkiksi viesti, että mitä se tekee nyt ja sitten kerätään kuukausien ajan mitä on tehty. Sopii ei-toistuvien tehtävien analysointiin - tilanteet missä sekä tehtävät että niihin käytetty aika vaihtelevat - esim. kuinka usein help-deskit vastaavat tuotekohtaisiin kysymyksiin - esim. kuinka paljon poliisit viettävät ajastaan oikeudessa - käytetään myös vara-ajan/joutenolon määrän analysointiin Monia hyötyjä aika- ja liikemenetelmiin - helppo tehdä; ei kelloja, ei analyysiosaamista, varsin joustava aikataulu - yksi analysoija voi tehdä useata tutkimusta yhtäaikaa - pitkäsyklinen prosessi voidaan analysoida ajallisesti tehokkaasti - prosessin pitkä analyysisykli poistaa töiden satunnaisuuden - kohteen hankala MIKÄ vaikuttaa itse tutkimuksen tuloksiin

Question 37

Työnsuunnittelu ja mittaaminen: ALL YOU NEED IS LOVE!

Answer 37

Pitkälti työnsuunnittelun asiat ovat maalaisjärkeä ja pitkälle pääsee periaatteella: all you need is love :D