8. LOCATION PÄÄTÖKSET Flashcards
(35 cards)
Mitä sijaintipäätöksissä mietitään?
Mihin kapasiteettiä sijainnillisesti lisätään (T&K yksikkö, pääkonttori, tehdas, varasto, kauppa).
Voidaan miettiä sijaintia esimerkiksi seuraaville
- tuotantolaitos
- pääkonttori
- kehitysyksikkö
- keskusvarasto
Minkälaiset syyt ajavat/vaikuttavat sijaintipäätöksiin?
- Markkinat (missä markkinat tänään ja missä tulevaisuudessa)
- Vuokrasopimus (loppuu esimerkiksi soppari, niin täytyy siirtyä)
- Yrityksen tahtotila (ei periaatteesta haluta esimerkiksi Venäjälle)
- Käytetty teknologia (verstas ja linjatuotanto vaatii usein tietyt työntekijät jne)
- Kansainvälistyminen (alkuvaiheessa vain vientitoimintaa, kun kasvetaan tarpeeksi, niin mietitään myyntiyksiköiden, varastojen ja lopulta tuotannon avaamista muualle)
- Yritysympäristö (poliittinen, taloudellinen jne.)
Miksi sijaintipäätökset ovat tärkeitä?
- Ovat aina merkittävä taloudellinen investointi (koska osa kapasiteettipäätöstä, joten kallis):
usein pitkän ajan päätös ja vaikea perua - Suora vaikutus strategiaan ja kilpailuun:
“location, location, location” -> kysyntä, asiakkaiden laatu, hintaprofiili jne.
+ vaikuttaa kustannusrakenteeseen, laatuun, toimitusten nopeu- teen, yrityksen joustavuuteen, innovaatioon, palvelutasoon jne.
+ vaikuttaa yritystoiminnan riskeihin (esim. keskitys vs. hajautus) - Suora vaikutus toimintatapaan:
organisaatiorakenne ja sisäinen kommunikaationtarve -> esim. kuinka itsenäisiä eri toimipaikat ovat
+ arkipäivän kompleksisuus, toiminnan organisointi ja johtaminen -> esim. mitä hotellin johtaminen vaatii Venäjällä
+ uuden teknologian käyttöönottomahdollisuudet
MIKSI Sijaintipäätökset ovat käytännössä hankalia?
Lyhyesti = on niin paljon vaihtoehtoja ja kriteereitä.
a. Varsin monitasoinen päätöksentekotilanne ja koko maapallo rajana: mietitään mikä maanosa, mikä maa, mikä kaupunki, ja ihan jopa mikä kortteli
b. Yleensä monitavoitteinen päätöksenteko-ongelma: strateginen, markkinoinnillinen, tuotannollinen ja logistinen aspekti -> käytännössä kompleksi ongelma, koska yrityksen eri osastot/henkilöt haluavat eri asioita, kuin toiset henkilöt/osastot.
c. Monimuotoisuutta lisää verkostonäkökulma: ei aina vain yksi toimipiste, huomioitava sijaintien vertikaalinen verkosto (raaka-ainelähde vaikuttaa tehtaan sijaintii ja tehtaan sijainti taas varastojen sijaintiin jne.) ja horisontaalinen verkosto (jos on jo kolme varastoa, niin se uusi neljäs laitetaan niin, että se uuden sijainti tukee sitä kokonaisuutta. Muiden Hesburgereiden sijainti vaikuttaa seuraavan uuden sijaintiin)
Sijaintiteorioissa on erilaisia painotuksia, MINKÄLAISIA mm.?
Painotukset vaihtelevat niin, että toinen ääripää on Konkreettiset muuttujat ja toinen on Aineeton painotus. Nykyään painotetaan aineettomia enemmän, kuin konkreettisia!
KONKREETTISIA MUUTTUJIA
- valmistuskustannukset
- pääomakustannukset
- verot
- logistiikkakustannukset
- tullimaksut
JOTAIN NÄIDEN VÄLILTÄ (puolikonkreettisia tekijöitä)
- parempi asiakaspalvelu
- valuuttariskin minimointi
- vaihtoehtoiset hankintapaikat
- kilpailutasapaino
AINEETTOMAT MUUTTUJAT
- markkinaoppiminen
- tuotekehitysoppiminen
- rekrytointi
Miten sijainti päätettäisiin kuljetuskustannusten mukaan?
Mietitään miten toiminnot kannattaa sijoittaa raaka-aineen ja loppuasiakkaan väliin. Miten tuleva ja menevä logistiikka sijoittuvat.
Jos paperitehdas on Suomessa, niin tuleva logistiikka, eli puiden roudaaminen metsästä sinne tulee aika halvaksi. Mutta sitten taas menevä logistiikka, eli valmiiden paperirullien vieminen Keski-Eurooppaan tulee kalliiksi täältä Suomesta.
Jos taas paperitehdas siirretään Saksaan, niin sitten tuleva logistiikka olisi kallista, kun roudataan Suomesta asti puita. Mutta taas menevä logistiikka olisi jo pelipaikoilla Keski-Euroopassa ja olisi halpaa.
Noiden väliltä tulisikin löytää sopiva sijaintipiste, jossa kokonaiskustannukset minimoituvat.
Miten sijainti päätettäisiin tuoteominaisuuksien mukaan? Mitä mietitään?
Kiinnitetään huomiota näihin tuoteominaisuuksiin:
- Kiinnitetään huomiota painon ja arvon suhteeseen: mikrosiruja voidaan tehdä Taiwanissa ja kuljettaa mihin vain halvalla, koska ne ovat niin kevyitä suhteessa korkeaan arvoonsa. Sohvaa ei kannata tehdä Kiinassa esimerkiksi.
- JOS PAINO SUHTEESSA ARVOON KASVAA -> sijainnin tulisi olla lähellä MARKKINOITA. JOS PAINO SUHTEESSA ARVOON LASKEE -> sijainnin tulisi olla lähellä RAAKA-AINEET - Raaka-aineiden/lopputuotteiden elinkaariin: milloin raaka-aineet vanhenevat. Esimerkiksi Espanjasta ei kannata tilata maitoa, koska se vanhenee helposti. Maidon tulisi tulla läheltä markkinoita.
- Tuotteen arvo: sijainti lähempänä markkinoita, kuin raaka-aineita.
- Asiakaslähtöinen tuote: Jos asiakas haluaa tehdä muutoksia tuotteeseen, niin silloin sijainnin tulisi olla lähellä kuluttajaa eli markkinoita.
Miten sijainti päätettäisiin kilpailustrategian mukaan?
Sijainti määräytyy yrityksen valitseman kilpailustrategian mukaan.
Sijainti halutaan lähempänä raaka-aineen lähdettä:
- Jos kilpaillaan halvalla työvoimalla, niin sijainnin tulisi olla Aasiassa tai Afrikassa.
- Jos taas kilpaillaan työntekijöiden osaamisella, niin mennään sinne, jossa sitä osaamista erityisesti on.
Sijainti halutaan lähempänä asiakasta (eli markkinoita):
- Jos halutaan nopeasti tuote asiakkaalle, niin kyseessä Aika-perusteinen kilpailu
- Voidaan myös haluta pienet kuljetuskustannukset
David Ricardon komparatiivinen etu
Ricardo keksi ns, komparatiivisen edun, joka todisti, että kahden maan kannatti käydä kauppaa. Teesin mukaan kahden maan kannattaa tehdä kauppaa, jos heillä on erilainen tuotantostruktuuri, mikä antaa näennäisen (komparatiivisen) edun. Lyhyesti = TEHDÄÄN SITÄ, MISSÄ OLLAAN SUHTEELLISESTI ENITEN PARHAIMPIA JA SIIHEN TULISI FOKUSOITUA!
Jokaisen maan/yrityksen kannattaa tehdä sitä, mitä se parhaiten osaa. Esimerkkinä pönde joka viljelee vehnää ja tienaa 10 000 kuussa. Jos tämä pönde osaa soittaa banjoa ja tienaa sillä 20 000 kuussa, niin hänen kannattaa tietysti soittaa banjoa. Silloin hänen kannattaa vuokrata peltonsa toiselle pöndelle, joka viljelee vehnää.
Porterin timanttimalli = Sijaintipäätökset ja toimintaympäristö
Michael Porterin (1990) malli, joka kuvaa alueiden kilpailuetuja. Timanttimallin mukaan yritysten tulisi sijoittaa toimintojansa sinne, missä on paine, kyvykkyys ja kannusteet innovoida sekä kehittää toimintaa. Eli mieluummin ollaan iso kala pienessä lammessa (ja kasvaa siellä), kuin pieni kala isossa lammessa (jossa muut kasvavat ohi). Siksi eri maissa on erilaisia keskittymiä. Esimerkiksi Silicon Valleyssä teknologia, Kiinassa tietyssä kaupungissa tiettyjä tehtaita jne.
Timanttimallissa korostetaan neljää asiaa: kysyntä, tukitoimialat, resurssit, sekä strategia+kilpailu. Mennään sinne, missä on noiden neljän alla olevia asioita.
Strategia, kilpailu
- kova paikallinen kilpailu -> mennään sinne, missä on kova kilpailu
- kehitystä tukeva ympäristö
- halukkuus kehittää
Resurssit
- Raaka-aine-, infra- struktuuri-, pääoma-, osaamisresurssit jne. (yleiset ja erikoistuneet)
Kysyntä
- isot markkinat -> mennään sinne, jossa on isot markkinat jne.
- vaativia asiakkaita
- useita segmenttejä
- yhtäläisyys muualle maailmaan
Tukitoimialat
- hyviä alihankkijoita (hinta, varmuus, yhteistyöhalukkuus)
- globaalit normit
- tukevia toimialoja
Miksi kaikki valtiot/kaupungit haluavat pystyttää klustereita?
Klusteri on rypäs tai joukko samanlaisia kohteita tai toimijoita. Klusteri imevät Porterin timanttimallin mukaisesti muita saman toimialan yrityksiä puoleensa ja tuo siten verotuloja alueelle.
Sijaintipäätökset ja arvoketjun sijoittelu: case muotivaateyritys
Eri toiminnoille kannattaa miettiä niille luonnolliset sijainnit. Esimerkiksi muotivaateyrityksellä olisi
- Pääkonttori + Varasto + Puhelinkeskus -> Yhdysvalloissa
- Tuotesuunnittelu -> Euroopassa (Italia)
- Tehdas -> Itä-Aasiassa (Kiina)
Onko sijaintipäätösprosessi looginen? Ja jos on, niin mitkä sen vaiheet ovat?
Sijaintipäätösprosessi on varsin looginen, mutta aika pitkäkestoinen yleensä, koska erilaisia muuttujia on niin paljon. Sijaintipäätösprosessi etenee alla olevassa järjestyksessä:
- Toteutettavuus- ja kustannus-hyötyanalyysi, tulevaisuuden tarpeiden määrittäminen
- Sijaintiryhmän nimittäminen
- Tavoitteista ja päätöksentekokriteereistä sopiminen
- Laaja, yleispätevä, alueanalyysi
- Syvällinen analyysi sopivimmista alueista
- Yksityiskohtainen analyysi mahdollisista rakennuspaikoista
- Päätöksenteko
Onko sijaintipäätöksenteossa paljon muuttujia?
KYLLÄ! Näitä ovat mm.
- markkinamuuttujat
- tuotantomuuttujat
- yritysympäristömuuttujat
- muut merkittävät muuttujat
Mitä ovat sijaintipäätöksiin vaikuttavat markkina- ja tuotantomuuttujat?
Markkinoiden sijainti
- keskeisimpien asiakkaiden sijainti nyt ja tulevaisuudessa: toimialan asettamat vaatimukset
- nykyisten asiakkaiden tyytyväisyyden varmistaminen: “follow the customer”-vaatimukset
Tuotannolliset tekijät
- ”raaka-aineiden” olemassaolo (läheisyys) ja hinta
- perustamis-, tuotanto- ja kuljetuskustannukset
- työntekijöiden tarjonta, palkkataso, tuottavuus ja osaaminen -> huomioitava myös mm. työetiikka, laatutaso, poissaolot
- kilpailijoiden, alihankkijoiden ja korjauspalvelu olemassaolo -> esim. pankkien ja kuljetuspalveluiden tarjonta
Miksi yritysten ryntäys Kiinaan on hiljentynyt?
Syinä ovat muun muassa
- kustannusten nousu (esimerkiksi palkat noussut siellä)
- välimatkojen tuomat ongelmat
Minkälaisia sijaintipäätöksiin vaikuttavia yritysympäristömuuttujia on?
- Poliittinen ympäristö
- ennustettavuus, byrokratia
- lait, yleinen säännöstely, tulojen kotiutus, korruptio
- yrittäjäystävällisyys
- suorat ja epäsuorat tullit - Sosiaalinen ympäristö
- alueen, kulttuurin ja kielen tuntemus (kansainvälist.)
- elämän laatu (sää, vapaa-aika, terveys, koulutus jne.)
- suhtautuminen ulkomaalaisiin - Taloudelliset tekijät
- kasvu, inflaatio, valuutta-asiat
- verotus, tukiaiset, apurahat
- rahoituksen saatavuus - Teknologiset tekijät
- perusinfrastruktuuri: sähkö/ vesi ym., telekommunikaatio, liikenne: kehitysaste ja kustannustaso
- koulutus ja osaaminen: yliopistot, teknologiapuistot…
Minkälaisia sijaintipäätöksiin vaikuttavia MUITA MERKITTÄVIÄ MUUTTUJIA on edellä mainittujen lisäksi?
- Toimialan alueellinen keskittyminen
- Oppimisaspekti (investointi tulevaisuuteen)
- Omien vanhojen toimintojen sijainti (läheisyys)
- Tuotannon siirtämiskustannukset (ei ilmaista)
- Tilojen vapaana olo ja toimintojen laajennusmahdollisuudet (esim. Helsingin keskusta)
- Läheiset palvelut
- Sijainnin imagolliset vaikutukset (Itä-Helsinki?)
- Henkilökohtaiset preferenssit
Sijaintipäätösprosessi: case Mercedes-Benz ja luksus-katumaasturi
Haluttiin jenkkeihin tuotantolaitos, jotta saadaan se lähelle isoa asiakaskeskittymää. Sijainti USAssa toivottavaa, koska
- kustannusten minimointi (työ, osat, kuljetus)
- toimitusten nopeus (läheisyys)
- valuuttariskin pienentäminen
Analyysissä 100 eri paikkaa 35 osavaltiosta
- keskeisenä arviointikriteerinä kuljetuskustannukset: maantie, raide, vesi
- alueiden työntekijöiden taidot puntarissa (tarve 1500 henk.)
Alabama ja Carolinat kolme parasta aluetta
- tarkempi kokonaiskustannus, koulutustarve, ilmapiiri jne. analyysi
Alabama valittiin koska mm. ”halusi eniten”
- antoi $250 miljoonaa verohelpotuksina ja muina tukina
- ”sai” 700’’ investoinnit, 10.000 työpaikkaa, 300’’ vuosipalkat, imagoa
- Alabaman puiden vihreys muistutti Saksasta :D
Sijaintipäätösprosessi: case Amazon ja Headquarter 2
Amazon halusi perustaa toisen pääkonttorin, joka olisi perkeleen iso. Sillä oli tiettyjä vaatimuksia Pohjois-Amerikan sisällä. Näitä oli muun muassa yli miljoonan asukkaan metropoli, 45 minuuttia max lentokentälle, lähellä rautateitä jne.
Sitten kaikki sopivat kaupungit alkoivat tarjota etuja. Esimerkiksi Seattle 7 miljardin edestä, koska se työllistäisi niin paljon. Lopulta meni Washingtoniin.
Vaikuttaako toiminnan luonne painotuksiin?
KYLLÄ! Toiminnan luonne vaikuttaa painotuksiin.
Teollisuus
- Kustannuspainotteinen päätöksenteko: ”vaikutukset myyntiin pienet”
- Sijainti merkittävä kustannusajuri: vaikuttaa mm. tuotanto- ja kuljetuskustannuksiin
Palvelut
- Liikevaihtopainotteinen päätöksenteko: ”kustannuserot vähäiset”
- Sijainnilla merkittävä myyntivaikutus: vaikuttaa asiakasmääriin ja toiminnan laajuuteen
Yksikön luonne vaikuttaa painotuksiin. Mitä painotetaan erilaisissa yksiköissä?
a. Bulkkiteollisuus: raaka-ainelähteet + kuljetuskustannukset
b. Raskasteollisuus: palkkataso, liitot + osaaminen, tuottavuus, moraali + politiikka
c. High-tech: työntekijät + yliopistot + lentokenttä + elämän laatu
d. Teollisuus: markkinat + laajennusmahdollisuudet + utilities ja kustan. + verot ja hallinto
e. Varastot: markkinat + kuljetuspalvelut + palkkataso
f. Headquarter ja R&D: työntekijät + elämän laatu + rekrytointi ja koulutus kust.
g. Hankalat tapaukset (vankilat, ydinvoima, jätelaitokset, vieroitusyksiköt…): turvallisuus, pienimmät “välirahat”
Minkälaiset muuttujat sijaintipäätösprosessista pitäisi saada ulos?
”Perusmuuttujat”
- Yksikköjen määrä
- Yksikköjen sijainti
- Yksikköjen koko
- Yksikköjen rakennus-/ sulkemisaikataulu
”Erityismuuttujat”
- Yksikön tuotantotyypit: verstas vs. erä- vs. linjatuotanto + vanha vs. uusi teknologia
- Yksikön tuotevalikoima: laaja vs. suppea valikoima + alueellisia vs. globaaleja tuotteita
- Yksikön toimitusalue: maa vs. maanosa vs. maailma
- Yksikön rooli ja hallinta verkostossa: esim. autonomian aste
- Tuotannon allokointi: sisäiset siirrot + joustavuus (tuotteiden vaihdot)
Yrityksen eri yksiköiden rooleissa voi olla paljonkin eroja
Esimerkiksi osa yksiköistä keskittyy arkiseen tuotantoon. Ja toiset taas keskittyvät tuotekehitykseen. Yrityksen yksiköitä ei kannata kaikkia tunkea samaan paikkaan, koska eri yksiköillä on niin erilaiset roolit.
Mutta toisaalta, eri yksiköt voivat kehittyä. Ne voivat pikkuhiljaa muuttua esimerkiksi Lorealin Suomen myyntikonttorista vaikka Pohjois-Euroopan pääkonttoriksi tai R&D paikaksi.
