12. KARKEA PRODUCTION PLANNING Flashcards
(35 cards)
Miksi tuotannonsuunnittelua ja koordinointia tarvitaan?
Mikään ei tapahdu itsestään, vaan ammattilaisetkin tarvitsevat koordinointia! Operaatiot tarvitsevat suunnittelua, järjestystä ja koordinointia. Niin kuin ammattimuusikotkin tarvitsevat kapellimestaria.
Mistä yrityksen kilpailuetu tulee?
OM-manager ja päivittäinen koordinointi
- Yrityksen kilpailuetu ei tule koneista & tiloista, vaan järjestelmistä, joilla kaikkia resursseja ohjataan, koordinoidaan ja valvotaan -> KOSKA ei voida täysin automatisoida, vaan vaatii inhimillistä ajattelua”
- Vahva yhtäläisyys kapellimestarin työhön: vain ohjauksella ja yhteistyöllä päästään hyviin tuloksiin -> OM-manager kapellimestariin verrattuna paljon näkymättömämpi!
- Informaation kulku on koordinoinnin edellytys: strategia vaikuttaa siihen mikä on tärkeätä tietoa ja mikä ei -> käytännössä informaation hallinta varsin hankalaa (kyky, halu jne.)
Mitkä ovat OM-managerin suorittaman koordinoinnin kolme eri tasoa?
OM_managerin koordinoinnissa on kolme eri tasoa:
- tuotantolattian koordinointi
- yrityksen sisäinen koordinointi: esim. miten tuotanto huomioi markkinoiden muutokset
- yritysten välinen koordinaatio: tietojärjestelmäratkaisut, partneship-suhteet, ERP
Mitkä ovat tuotanto- ja varastosuunnittelun neljä tasoa?
Tuotanto- ja varastosuunnittelua tehdään neljällä eri aikajänteellä:
- resurssisuunnittelu
- karkea tuotannonsuunnittelu
- tuotannonsuunnittelu
- töidenjärjestely
- Aika vähenee + rajoitukset kasvaa, siirryttäessä 1 -> 4
- Kaikki nämä suunnittelun aikajänteet tulisi hoitaa mallikkaasti! Ei riitä, että hoitaa hyvin vaikka 3 ekaa, mutta pistää töidenjärjestelyn paskaksi.
- Kaikki yritykset tekevät näitä kaikkia suunnittelun aikajänteitä!
Minkälaista suunnittelua on resurssisuunnittelu?
Resurssisuunnittelu tehdään päätöksiä liittyen
- tuotantotyypit, prosessit
- kapasiteetit, sijainnit
- investoinnit
- (mietitään monia vuosia eteenpäin, tehdään 1-2 kertaa vuodessa vain!)
Minkälaista suunnittelua on karkea tuotannonsuunnittelu?
Karkeassa tuotannonsuunnittelussa tehdään päätöksiä liittyen:
- tuotantomäärät
- työntekijöiden tarve
- varastoinnin rooli
- (2-18kk aikajänteellä tehtävää päätöksentekoa, jonka avulla pyritään tasapainottamaan kysyntä ja tarjonta mahdollisimman kustannustehokkaasti. tehdään 1-6 kertaan vuodessa suunnilleen. Suunnittelun aikajänne on kuukausitasoista ja mietitään kokonaistuotantomääriä)
Minkälaista suunnittelua on tuotannonsuunnittelu?
Tuotannonsuunnittelus tehdään päätöksiä liittyen:
- tuotekohtaiset kysyntäennusteet ja tuotantomäärät
- (Suunnittelua tehdään viikottain. Suunnittelun aikajänne 1-2 kuukautta. Kokonaistuotantomäärät pilkotaan nimikekohtaiseksi valmistusmääriksi: esim. tehdään siitä kokonaismäärästä 10k palloa 5k valkosia ja 5k punasia. Puhutaan siis yksittäisten tuotteiden tuotantomääristä!)
Minkälaista suunnittelua on töidenjärjestely?
Töidenjärjestelyssä tehdään päätöksiä liittyen:
- tuotteiden/tilausten/asiakkaiden skedulointi
- työntekijöiden skedulointi
- (Suunnittelua tehdään päivittäin ja mietitään muutama tunti tai yksi viikko eteenpäin)
Suunnittelussa monia tasoja samanaikaisesti: case kouluruokala
a. Resurssisuunnittelu: kysynnän muutos + tilojen laajennus/karsinta + konekannan hallinta
b. Töidenjärjestely: valmistusaikataulu (ja resurssirajoitteet) + työvuorot ja -tehtävät
c. Karkea tuotannonsuunnittelu: kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen + toimittajien tarkastaminen ja sopimukset
d. Tuotannonsuunnittelu: ruokalistojen teko + raaka-aineiden tilaaminen
Epävarmuuteen pitää varautua -> Miten esim. kouluruokala varautuu satunnaisuuteen?
- Ennustaminen ja tiedon keruu: ruokalistan vaikutus kysyntään, työntekijöiden tyytyväisyys
- Satunnaisuuden eliminointi: esim. pakkoruokailu, korkeammat palkat, uudet koneet
- Satunnaisuudesta selviytyminen: esim. puolivalmiit varastot, korjauksien opettelu
- Satunnaisuuteen varautuminen: esim. ylituotanto, ylimääräiset resurssit, varamiesjärjestelmä
- > Epävarmuussuunnittelussa mahdollisia tapahtumia:
- kaikki opiskelijat eivät syö ruokalassa
- opiskelijat saapuvat satunnaisesti
- raaka-ainetoimittajilla toimitusongelmia
- työntekijät sairastelevat ja vaihtuvuus suurta
- koneet ikääntyvät ja saattavat hajota
Toimintaa pitää kehittää jatkuvasti: case kouluruokala ja JATKUVAN KEHITTÄMISEN TARVE. Miten kouluruokala voi kehittää toimintaa?
- Työympäristön kehittäminen: esim. osallistuminen, koulutus
- Tuotantosuunnitelman päivittäminen: pitää seurata muita muutoksia
- Ruokamaun muuttuminen: esim. kasvisruoat ja ruokien lyhyemmät elinkaaret
- Tuotantoprosessin parantaminen: esim. kalapuikot kuivia
- Tuotantoprosessin nopeuttaminen: esim. asetusaikojen lyhentäminen
- Tuotantoteknologian kehittyminen
- Prosessin vaihtelun ja epävarmuuden vähentäminen
Yritysten välinen koordinointi
Koska yritykset ovat entistä enemmän verkostoituneita ja toimintaansa ulkoistaneita. Olisi hyvä pitää silmällä ja koordinoida myös yhteistyökumppaneita.
- Osaoptimointi toimitusketjussa “hyödytöntä”: kokonaisvaltaisen koordinoinnintarve lisääntynyt toimintojen ulkoistamisten yleistymisen seurauksena
- Tiedonjaolla yritysten välillä uskotaan olevan vahva positiivinen vaikutus menestykseen: aikaisemmin ainoa liikkunut tieto oli tilaukset ja toimituspäivät + nykyään käydään keskusteluita tuotekehityksestä, kysyntäennusteista, tulevista tilauksista, kampanjoista, toteutuneista kysynnöistä jne. (Tiedonjako on avain kokonaisoptimin löytämiseen!)
- Partnership-ajattelu ja IT:n kehitys edesauttaneet tiedonvaihtokykyä
- Käytännössä yritysten välinen koordinointi on kuitenkin ongelmallista: järjestelmät, prosessit, kannusteet/luottamus, kulttuuri ym. erot
Yrityksen suunnittelussa on mitä eri tasoja?
- Strategiset päätökset
- Karkea tuotannonsuunnittelu (aggregate planning)
- Tuotannonsuunnittelu (master production scheduling) -> Karkea kapasiteettisuunnittelu
- Materiaalitarvesuunnittelu (material requirements planning) -> Kapasiteettitarvesuunnittelu
- Töidenjärjestely (scheduling)
Aika vähenee siirryttäessä 1. -> 5.
Mistä karkeassa tuotannonsuunnittelussa on kyse? (TENTTIIN TULEE!)
Karkeassa tuotannonsuunnittelussa tehdään päätöksentekoa 2-18 kk aikajänteellä tuotannosta, työvoiman tarpeesta ja varastotasoista, joilla hallitaan kysynnän vaihtelut kannattavasti. Eli mietitään kuinka suuri kokonaiskysyntä tulisi olemaan esim. 6 kk päästä ja mikä olisi meidän kannaltamme kustannustehokkain tapa laittaa kysyntä ja tarjonta mahdollisimman tasapainoon edellä esitetyn kolmen tekijän optimaalisen kombinaation avulla.
a. tuotantomääristä: paljonko tehdään itse ja paljonko ostetaan ulkopuoliselta, eli alihankitaan
b. työntekijöistä: paljonko on työntekijöitä, mitkä on osa-aikaisia ja mitkä pysyviä, mikä on käyttöaste, eli tehdäänkö 5 päivää viikossa ja 8 tuntia päivässä vai ylitöitä esim.
c. varastotasoista: eli kuinka paljon meillä on tuotteita varastossa eri aikoina (varastot toimivat aikapuskureina)
Kummanlaisia päätöksiä tehdään useammin: työntekijöihin vai tuotantoon liittyviä?
Työntekijöihin liittyviä päätöksiä tehdään useammin. Mutta jos tuotantoa vähennetään, niin silloin se vaikuttaa myös työntekijöiden määrään.
Millaisten kysymysten kanssa painitaan karkeassa tuotannonsuunnittelussa?
- Miten nopeasti ja millä tavoilla omia tuotantomääriä muutetaan?
- Mikä on alihankinnan rooli kysynnän ja tarjonnan epätasapainotilanteissa?
- Pitäisikö työntekijöiden määrän mukautua yrityksen kohtaamaan kysyntään?
- Tulisiko käyttää osa-aikaisia vai painottaa enemmän ylitöitä ja tilapäistä joutenoloa?
- Pitäisikö kysynnän vaihtelut tasapainottaa varastojen avulla?
- Voidaanko hinnoittelulla vaikuttaa tuotannonsuunnittelun ongelmien ratkaisemiseen?
Miksi puhutaan karkeasta suunnittelusta? -> tuotannon aggregointi
Tehtäessä suunnitelmia 2-18 kk päähän, kysynnän yleinen määrä (karkea kokonaistuotantoarvio) on riittävä! Ei tarvitse olla tarkempaa.
- kysynnän kokonaistason ennustaminen myös teknisesti helpompaa: jääkaappi vs. “keltainen 250 litran jenkkikaappi” (tarkkuus) + tarvitaan myös vähemmän ennusteita (työmäärä)
Kysyntää aggregoidessa oikean ”tuotetason” määrittäminen perustoimialaosaamista
- esim. 3- ja 5-oviset autot ovat tuotannon kannalta melko samanlaisia, joten karkeassa suunnittelussa niitä voidaan käsitellä yhtenä ryhmänä
- esim. rekkojen tuotanto eroaa tuotantoresurssitarpeiden osalta autoista niin paljon, ettei niitä kannata summata keskenään yhteen
Kaikkien käytössä olevien resurssien arviointi on myös ”kokonaismäärävetoista” (eli karkeaa)
- niin tuotanto-, työvoima- kuin varastoresurssit
Mitä asioita karkeassa tuotantosuunnittelussa huomioidaan?
Tulee miettiä niin yrityksen ulkoisia, kuin myös sisäisiä puolia, ennen kuin tehdään päätöksiä tuotantomääristä, varastotasoista ja työntekijämääristä 2-18kk aikajänteellä.
Ulkoinen puoli:
- Jalostusprosessin panokset & resurssit: raaka-aineiden ja osien hinta/saatavuus, ulkoinen kapasiteetti, työntekijämarkkinat, varasto-/kuljetuskapasiteetti
- Tuotteiden kysyntä: yleinen talouskehitys, toimialamarkkinat ja kysynnän hintajousto, kilpailijoiden tilanne ja käyttäytyminen
Sisäinen puoli:
- Tuotantomuuttujat
- Nykyinen työvoima
- Varastotasot
- Taloudellinen tilanne
Miksi karkea suunnittelu on yrityksen KAIKKEIN tärkein suunnitelma?
Karkea tuotantosuunnittelu on tärkeää siksi, että karkea suunnitelma toimii yrityksen KAIKKIEN muiden suunnitelmien pohjana! Karkea tuotannonsuunnittelu vaikuttaa esim. markkinointiin, laskentaan, henkilöstöhallintoon ja logistiikkaan.
- Markkinointi: tuotevalikoima, toimitusajat, kampanjat (karkea tuotantosuunnitelma on perustana markkinointisuunnitelmassa)
- Laskenta: budjetit, kassavirta/rahoitus, maksut (laskennan budjetit perustuvat karkeaan tuotantosuunnitelmaan)
- Henkilöstöhallinto: määrätarve, koulutustarve (karkea suunnitelma vaikuttaa siihen, kuinka paljon työntekijöitä tarvitaan)
- Logistiikka: varastot, kuljetus, informaatiotarpeet, SCM (jne.)
Mitä tavoitteita karkeassa tuotantosuunnittelussa on?
Päätöksenteko käytännössä problemaattista -> monitavoitteisen päätöksenteon ainainen ongelma
- Maksimoi työntekijöiden tyytyväisyys
- Minimoi varastokustannukset
- Minimoi tuotantomuutokset
- Maksimoi tuotot
- Minimoi henkilöstömuutokset
- Maksimoi asiakaspalvelu
- Maksimoi koneiden käyttöaste
- Minimoi kustannukset
Karkean tuotannonsuunnittelun strategia tasaisessa kysynnässä vs. vaihtelevassa.
Jos kysyntä olisi täysin tasainen, vaikka 1000 kpl kuukaudessa. Tällaisessa tasaisen kysynnän tilanteessa karkea tuotannonsuunnittelu olisi hieman triviaalia, koska ei olisi oikein mitään suunniteltavaa, kun aina sama määrä.
Miten sitten vaihtelevaan kysyntään vastataan? Silloin suunnittelu haasteellisempaa!
Karkean tuotannonsuunnittelun strategiat, kun kysyntä vaihtelee?
Ratkaistava ongelma: kysyntä ≠= tarjonta. Eli kysyntä ja tarjonta erisuuria. Miten kysyntä ja tarjonta saadaan tasapainoon?
Kaksi ”puhdasta” lähestymisstrategiaa (jatkumon ääripäät):
A. tasainen tuotanto (level production)
B. joustava tuotanto (chase production)
Yleensä yritykset käyttävät sekastrategioita noista edellä mainituista.
- suurempi määrä päätösmuuttujia mahdollistaa paremman tuloksen: tasaisen tuotannon elementtejä pidetään ”hyväksyttävämpänä”
Valittu strategia riippuu mm. kustannuksista, tuotannosta, kulttuurista, yritysstrategiasta…
- peruskysymys silti paljolti miten paljon työvoima joustaa!
Karkean tuotannonsuunnittelun strategiat -> tasainen tuotanto
Kysynnän vaihtelut hallitaan varastoinnilla ja kysynnän tasoittamismenetelmillä (sekä ylös- että alaspäin). Pidetään tuotantomäärät ja työntekijämäärät TASAISINA kuukaudesta toiseen. Ja kysynnän ja tarjonnan eroavaisuuksia hallitaan varastojen aktiivisen hallinnan avulla.
- Kun korkea kysyntä, niin myydään varastossa olevia (ylityöt) ja yritetään laskea kysyntää
- Kun alhainen kysyntä, niin täydennellään varastoa (alityöt) ja yritetään nostaa kysyntää
Mitä on Proaktiivinen tasapainottaminen?
Yritykset, jotka ovat valinneet tasaisen tuotannon, käyttävät proaktiivista tasapainottamista. Siinä yritys pyrkii vaikuttamaan kokonaiskysyntäänsä, eli asiakasrajapinnan kysyntään vaikuttamista. (EI TARKOITA KYSYNTÄÄN ETUKÄTEEN VAIKUTTAMISTA, KUTEN MONI TENTISSÄ VÄITTÄÄ!)
Alla on syitä, miksi proaktiivinen tasapainottaminen on hyvästä:
A. Tasainen tuotanto tulee yritykselle halvemmaksi
B. Tasainen työvoima tulee yritykselle halvemmaksi
C. Varastot maksavat selvää rahaa
