Kpl 1

Question 1

Robert Hooke

Answer 1

1600-luvulla rakensi mikroskoopin ja löysi solurakenteen 1665

Question 2

solurakenteen löytyminen

Answer 2

Robert hooke 1665 tutkiessaan viinipullon korkkia

Question 3

Tuman löytäminen

Answer 3

1800-luvulla huomattiin tuman olevan helposti värjäytyvä ja erottuva

Question 4

kromosomien löytäminen

Answer 4

värjäytyi helposti. nimettiin ”värjäytyviksi kappaleiksi”

Question 5

solubiologian kehittyminen

Answer 5

1900-luvulla tehtiin uusia, mullistavia löytöjä, kun tuman sisältämän DNA:n osuus geenien rakenteessa ja toiminnassa alkoi selvitä.

Question 6

Solubiologian tutkimuskohteita

Answer 6

solujen rakenne, solujen fysikaaliset ominaisuudet, soluelinten rakenne ja toiminta, solujen vuorovaikutus ympäristönsä kanssa, solujen jakautuminen ja jakautumisen säätely, solujen elämänkierto eli solusykli, solukuolema eli apoptoosi

Question 7

pienen solun etuja

Answer 7

Silloin solujen pinta-alan ja tilavuuden suhde on suuri ja aineiden kuljetus solujen sisälle ja sieltä ulos on tehokasta. Näin solu pystyy reagoimaan nopeasti ympäristössä tapahtuviin muutoksii

Question 8

tumattomien bakteerien ja arkeonien koko

Answer 8

1–10 μm

Question 9

tumallisten solujen koko

Answer 9

10–100 μm

Question 10

valomikroskoopilla tutkittavia asioita

Answer 10

sammakon munasolu, ihmisen munasolu, useimmat eläin-ja kasvisolut, tuma, useimmat bakteerit, mitokondrio

Question 11

superresoluutiomikroskoopilla tutkittavia asioita

Answer 11

pienimmät bakteerit, virukset, ribosomit

Question 12

elektronimikroskoopilla tutkittavia asioita

Answer 12

ihmisen munasolu, useimmat eläin-ja kasvisolut, tuma, useimmat bakteerit, mitokondrio, proteiinit

Question 13

valomikroskooppi

Answer 13

ei voi suurentaa valon aallonpituutta pienempiä kohteita, voi tutkia eläviä soluja

Question 14

elektronimikroskooppi

Answer 14

perustuu elektronisuihkuun, ja sillä saavutettava suurennuskyky on valtava. ei sovellu elävien solujen tutkimiseen. kuvat ovat yleensä mustavalkoisia, mutta kuvia käsitellään esimerkiksi muuttamalla värejä, jotta eri kohteet erottuvat kuvista paremmin.

Question 15

kryoelektronimikroskopia

Answer 15

näytettä tarkastellaan äärimmäisen kylmissä olosuhteissa. Niitä käytetään esimerkiksi, kun tutkitaan viruksia, suuria proteiinimolekyylejä ja ribosomeja. Menetelmä mahdollistaa muun muassa parempien rokotteiden suunnittelun. tavoitteena on tuottaa tutkittavasta kohteesta tarkka kolmiulotteinen malli.

Question 16

fluorenssimikroskopia

Answer 16

käytetään fluoresoivia väriaineita, joihin kohdistetaan lasersäteet, jolloin mikroskoopin erotuskyky saadaan paremmaksi eikä valon aallonpituus ole enää tarkkuutta rajoittava tekijä. Tällä valomikroskooppitekniikalla voidaan nähdä soluelinten rakenteet ja jopa yksittäisiä molekyylejä ja niiden toimintoja kudoksessa.

Question 17

veden ominaisuudet jotka tekevät siitä tärkeän

Answer 17

hyvä liuotin, johon esimerkiksi happi, hiilidioksidi ja suolat liukenevat. Se on myös monien solun reaktioiden lähtöaine tai reaktiotuote. Vesimolekyylit tarttuvat lujasti toisiinsa vetysidoksilla. Veden nestejännitys eli solun sisäinen veden aiheuttama paine antaa soluille muotoa ja lujuutta. Lisäksi vesi on tärkeä lämmön kuljettaja ja tasaaja.

Question 18

solujen orgaanisia yhdisteitä

Answer 18

hiilihydraatit, lipidit eli rasva-aineet, proteiinit ja nukleiinihapot.

Question 19

hiilihydraattien rakenne

Answer 19

yksinkertaisia orgaanisia yhdisteitä, jotka rakentuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiilihydraatit jaetaan mono-, di- ja polysakkareihin sen mukaan, kuinka monesta sokeriyksiköstä molekyyli muodostuu.

Question 20

hiilihydraatteja

Answer 20

Eliöiden tärkein monosakkaridi on glukoosi, ja polysakkarideja ovat selluloosa, tärkkelys ja glykogeeni.

Question 21

hiilihydraattien tehtävä elimistössä

Answer 21

Ne toimivat soluissa energianlähteinä, energiavarastoina ja tukirakenteina

Question 22

Lipidien rakenne

Answer 22

koostuvat yleensä hiilestä, vedystä ja hapesta

Question 23

lipidien tehtävä elimistössä

Answer 23

Rasvat ovat tärkeitä erityisesti energiavarastoina ja -lähteinä. Fosfolipidit ovat soluissa olevien kalvojen, kuten solukalvon, keskeisiä rakenneosia. Monet hormonit ovat steroideja ja karotenoidit ovat kasvien väriaineita, jotka ovat paitsi kauniin värisiä myös tärkeitä antioksidantteja.

Question 24

Eliöissä esiintyviä lipidejä

Answer 24

triglyseridit eli arkikielessä rasvat, fosfolipidit, steroidit ja karotenoidi

Question 25

proteiinien rakenne

Answer 25

suurimolekyylisiä orgaanisia yhdisteitä. Ne rakentuvat yhdestä tai useammasta aminohappoketjusta

Question 26

proteiinien tehtävä

Answer 26

rakenneosina, hormoneina ja entsyymeinä. Useat proteiinit ovat lajityypillisiä, eli samaakin tehtävää hoitavat proteiinit ovat lajeilla usein hieman erilaisia.

Question 27

in vivo

Answer 27

eliön toimivana osana. esimerkiksi tutkimukset, joissa seurataan lääkeaineiden vaikutuksia potilaan paranemisessa. Muun muassa rokotteiden vaikutuksia tutkittaessa ihmisille tehtävät in vivo -tutkimukset ovat erittäin tärkeitä ennen kuin rokotteita voidaan ottaa käyttöön.

Question 28

in vitro

Answer 28

eliöstä irrallaan vaikkapa koeputkessa tai maljalla. esim Syöpäsoluja tuhoavien valkosolujen tutkiminen ja kasvattamine

Question 29

3D soluviljelmä

Answer 29

Niiden avulla voidaan tutkia esimerkiksi solujen välistä viestintää. Soluja kasvatetaan muovialustojen sijaan kolmiulotteisessa geelimäisessä viljelmässä, jossa solut pystyvät muodostamaan samankaltaisia rakenteita kuin kudoksissakin.

Question 30

in silico

Answer 30

Virtuaalimaailmassa tapahtuvaa tutkimusta

Question 31

Bioinformatiikka

Answer 31

uusi ja nopeasti kehittyvä tieteenala. Siinä yhdistetään biologista tietoa, matematiikkaa, tilastotietoa ja tietotekniikkaan perustuvia mallinnuksia

Question 32

systeemibiologia

Answer 32

Kun halutaan mallintaa matemaattisesti solujen ja kokonaisten organismien, ja tulevaisuudessa jopa ekosysteemien toimintaa

Question 33

Synteettinen biologia

Answer 33

soveltavaa biologiaa, jolla tarkoitetaan ihmisen suunnittelemia ja rakentamia biologisia systeemejä: soluja, solun osia tai eliöitä, joita ei löydy luonnosta. Synteettisessä biologiassa yhdistyvät biologia, insinööritieteet, robotiikka sekä tietotekniikan ja tekoälyn hyödyntäminen