kpl 6

Question 1

suurin osa tumallisen eliön geeneistä

Answer 1

ohjaa suoraan solun aineenvaihduntaan tai rakenteeseen tarvittavien proteiinien rakentumista.

Question 2

säätelygeeni

Answer 2

ohjaa tuottamiensa proteiinien avulla muiden geenien toimintaa. Esimerkiksi kaikilla selkärankaisilla on säätelygeenejä, jotka ohjaavat raajojen rakentumiseen vaikuttavia geenejä.

Question 3

DNA:n sokeriosa

Answer 3

deoksiriboosi

Question 4

dna koostuu

Answer 4

sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta

Question 5

Dna:n emäsosa

Answer 5

adeniini (A), sytosiini (C), guaniini (G) tai tymiini (T)

Question 6

emästen välille syntyy

Answer 6

vetysidoksia

Question 7

emäsparisääntö

Answer 7

Kemiallisen rakenteensa vuoksi emäkset voivat muodostaa pareja vain tietyllä tavalla. A-T, C-G

Question 8

heliksi

Answer 8

Kaksijuosteinen DNA-molekyyli kiertyy vielä pituusakselinsa ympäri. kaksoiskierre

Question 9

DNA:n juosteita kutsutaan

Answer 9

mallijuosteeksi ja toista koodaavaksi juosteeksi

Question 10

RNA:n sokeriosa

Answer 10

riboosisokeri

Question 11

RNA:n emäkset

Answer 11

muuten samat kuin DNA:ssa, mutta tymiinin tilalla on urasiil

Question 12

Tuma

Answer 12

suurin soluelin. kromosomien lisäksi myös yksi tai useampi tumajyvänen, joka on muuta tumaa tiheämpi ja erottuu mikroskoopissa tummana, värjäytyneenä alueena

Question 13

Ribosomi-RNA

Answer 13

valmistetaan tumajyväsessä

Question 14

ihmisen yhden kromosomin DNA voi olla pituudeltaan

Answer 14

lähes 20cm

Question 15

tuma kiertyy __ proteiinin ympärille

Answer 15

histoniproteiinien. muodostavat puolet kromatiinirihman massasta.

Question 16

kromatiini

Answer 16

DNA, joka on kiertynyt histoniproteiinien ympärille

Question 17

Geenien ulkopuolisiin alueisiin kuuluvat

Answer 17

sammuneet geenit, erilaiset toistojaksot ja transposonit

Question 18

sammuneet geenit

Answer 18

geenejä, joiden toiminta on kyseisellä lajilla lakannut evoluution kuluessa. Esimerkiksi C-vitamiinin synteesiä elimistössä ohjaava geeni toimii monilla nisäkkäillä, mutta kädellisillä kyseinen geeni on sammunut.

Question 19

transposonit

Answer 19

DNA-jaksoja, jotka pystyvät siirtymään kromosomissa paikasta toiseen.

Question 20

geeni muodostuu

Answer 20

koodaavasta alueesta ja säätelyalueesta

Question 21

Koodaava alue

Answer 21

sisältää informaation proteiinin valmistamista varten

Question 22

Säätelyalue

Answer 22

koostuu tehostajajaksoista ja promoottorista. Tehostajajaksot auttavat geenin luennan aloittamisessa esimerkiksi purkamalla auki kromatiinirihmaa ja promoottoriin kiinnittyvä RNA-polymeraasientsyymi käynnistää geenin luennan.

Question 23

eksonit

Answer 23

sisältävät proteiinin rakentamiseen tarvittavaa informaatiota

Question 24

intronit

Answer 24

eivät sisällä proteiinin rakentamiseen tarvittavaa informaatiota. Eksonien välissä

Question 25

kodoni

Answer 25

Yksi DNA:n emäskolmikko. vastaa yhtä proteiiniin tulevaa aminohappoa.

Question 26

esiaste-RNA

Answer 26

Geenin säätelyaluetta tarvitaan rakentamaan. aloittaa RNA-synteesin. Entsyymit avaavat DNA-molekyylin kyseisen geenin kohdalta katkaisemalla emästen väliset vetysidokset. Seuraavaksi RNA-polymeraasientsyymi tarttuu säätelyalueella sijaitsevaan promoottoriin. Tämän jälkeen entsyymi rakentaa tumassa olevista RNA-nukleotideista emäspariperiaatteen mukaisesti esiaste-RNA-molekyylin.

Question 27

transkriptio

Answer 27

esiaste-RNA:n rakentaminen. Entsyymit avaavat DNA-molekyylin kyseisen geenin kohdalta katkaisemalla emästen väliset vetysidokset. Seuraavaksi RNA-polymeraasientsyymi tarttuu säätelyalueella sijaitsevaan promoottoriin. Tämän jälkeen entsyymi rakentaa tumassa olevista RNA-nukleotideista emäspariperiaatteen mukaisesti esiaste-RNA-molekyylin.

Question 28

esiaste-RNA:n muokkaus

Answer 28

esiaste-RNA:n molempiin päihin lisätään osat, jotka estävät esiaste-RNA:sta syntyvää lähetti-RNA:ta hajoamasta entsyymien vaikutuksesta. Intronit poistetaan silmukoinnin avulla

Question 29

esiaste-RNA:han lisättävien päiden vaikutus

Answer 29

estävät esiaste-RNA:sta syntyvää lähetti-RNA:ta hajoamasta entsyymien vaikutuksesta. Lisäksi ne ovat välttämättömiä lähetti-RNA:n kuljettamisessa tumahuokosen läpi ja ne auttavat lähetti-RNA:n kiinnittymisessä ribosomiin.

Question 30

silmukointi

Answer 30

Esiaste-RNA:sta poistetaan intronit. siihen osallistuu useita proteiineja ja pieniä RNA-molekyylejä

Question 31

lähetti-RNA

Answer 31

Koostuu vain eksoneista. kuljetetaan tumahuokosen kautta ulos tumasta ribosomille translaatiota varten.

Question 32

vaihtoehtoinen silmukointi

Answer 32

osa eksoneista voidaan poistaa silmukoinnissa, jolloin samasta geenistä saadaan tuotettua erilaisia lähetti-RNA-molekyylejä ja lopulta erilaisia proteiineja. solun ulkoiset tai sisäiset viestit, jotka ohjaavat solua tuottamaan juuri sille kyseisenä hetkenä tarvittavaa proteiinia.

Question 33

ribosomi ja ribosomi-RNA

Answer 33

koostuu ribosomi-RNA:sta ja proteiineista, ja siinä on kaksi alayksikköä kiinni toisissaan. Ribosomi-RNA toimii entsyymin tavoin katalysoiden peptidisidosten syntymistä aminohappojen välille. Lisäksi ribosomi tunnistaa lähetti-RNA:n aloitus- ja lopetuskohdat.ribosomissa on tilaa kolmelle siirtäjä-RNA-molekyylille. Ribosomille tuleva siirtäjä-RNA kiinnittyy ensin paikkaan 1, siirtyy siitä paikkaan 2 ribosomin liikkuessa pitkin lähetti-RNA:ta ja lopuksi siirtäjä-RNA siirtyy paikkaan 3, josta kyseinen siirtäjä-RNA irrotetaan.

Question 34

translaatio

Answer 34

proteiinisynteesi. Siirtäjä-RNA tuo aminohappoja ribosomiin ja niitä liitetään ketjuun. Aminohappoketjua rakennetaan niin kauan, kunnes lähetti-RNA:ssa tulee vastaan jokin lopetusemäskolmikosta, jolle ei ole aminohappoa. Kun ribosomi tunnistaa lopetusemäskolmikon, sen kolmiulotteinen rakenne muuttuu ja syntynyt aminohappoketju irtoaa ribosomista. Entsyymit pilkkovat lähetti-RNA:n yksittäisiksi RNA-nukleotideiksi, joita voidaan käyttää uusien RNA-molekyylien rakentamiseen

Question 35

siirtäjä-RNA

Answer 35

toisessa päässä on kohta, johon vain tietty aminohappo pystyy entsyymin avulla sitoutumaan. Toisessa päässä on vastinemäskolmikko, antikodoni, joka sitoutuu emäspariperiaatteen mukaisesti lähetti-RNA:n emäskolmikkoon eli kodoniin. Solulimassa on jokaiselle aminohapolle oma siirtäjä-RNA-molekyylinsä

Question 36

antikodoni

Answer 36

siirtäjä-RNA:n toisessa päässä oleva vastinemäskolmikko, joka sitoutuu lähetti-RNA:n kodoniin

Question 37

solu tarvitsee paljon jotakin tiettyä proteiinia

Answer 37

voidaan sama lähetti-RNA lukea useaan kertaan. Silloin yhteen lähetti-RNA:han voi olla samanaikaisesti kiinnittyneenä lukuisia ribosomeja. Samasta lähetti-RNA-molekyylistä on näin mahdollista tuottaa useita samanlaisia aminohappoketjuja yhdellä kertaa.

Question 38

Ribosomista irronneen aminohappoketjun kehittyminen

Answer 38

irrotessaan ei vielä valmis. aminohappojen välille muodostuu heikkoja vetysidoksia ja ketju kiertyy ja laskostuu sekundaarirakenteeksi. aminohappojen välille uusia kemiallisia sidoksia, proteiini saa tyypillisen kolmiulotteisen tertiaarirakenteensa. Monet proteiinit tarvitsevat vielä jatkokäsittelyä. Solukalvoproteiineihin voidaan esimerkiksi liittää hiilihydraattiosia tai entsyymiin kofaktorina toimiva vitamiini.

Question 39

proteiinien muokkaus karkeassa solulimakalvostossa

Answer 39

Jos proteiini on tarkoitettu ulos eritettäväksi, solun omaksi kalvoproteiiniksi tai solun kalvorakkuloiden, kuten lysosomien, entsyymiksi. vapaa ribosomi kiinnittyy siihen

Question 40

Golgin laite ja proteiinien muokkaus

Answer 40

Karkeassa solulimakalvostossa syntyneet proteiinit pakataan kalvorakkuloihin ja siirretään niissä Golgin laitteeseen. entsyymit liittävät proteiineihin muun muassa hiilihydraattiosia. proteiinit pakataan uudestaan kalvorakkuloihin. proteiini saa ikään kuin osoitelapun, joka ohjaa sen kulkua. Näin proteiini kulkeutuu oikeaan paikkaa

Question 41

Tumajyvänen: rooli

Answer 41

Ribosomien rakenneosien synty

Question 42

Ribosomi:rooli

Answer 42

Rakentaa aminohappoketjun

Question 43

Lähetti-RNA: rooli

Answer 43

Siirtää DNA:n viestin solulimaan

Question 44

Siirtäjä-RNA:t :rooli

Answer 44

Tuovat aminohappoja ribosomille

Question 45

Solulimakalvosto

Answer 45

Varastoi ja kuljettaa proteiineja

Question 46

Mitokondrio

Answer 46

Saadaan aminohappoketjun rakentamiseen tarvittava energia ATP-molekyyleistä

Question 47

geenin ilmentyminen

Answer 47

sen ohjaaman proteiinin tuotantoa

Question 48

geenin ilmentymisen säätely

Answer 48

Säätely voi kohdistua mihin tahansa proteiinin tuotannon vaiheista, kuten geenin aktivoimiseen tai translaation pysäyttämiseen mikro-RNA:n avulla.

Question 49

säätelyproteiini

Answer 49

Säätelyalueen tehostajajaksoihin kiinnittyvien säätelyproteiinien avulla säädellään sitä, milloin ja missä solutyypissä, kudoksessa tai solukossa geeniä luetaan. Säätelyproteiinien toimintaan vaikuttavat erilaiset viestiaineet, kuten hormonit tai kasvutekijät.

Question 50

mikro-RNA-molekyylit

Answer 50

lyhyitä, noin 20 nukleotidin mittaisia RNA-molekyylejä, jotka sitoutuvat lähetti-RNA:han ja pysäyttävät proteiinin valmistuksen. On osoitettu, että mikro-RNA-molekyylit ovat tarpeen esimerkiksi solunjakautumisen säätelyssä ja solujen erilaistumisessa.

Question 51

epigeneettinen säätely

Answer 51

elimistön viestiaineet tai muut ympäristötekijät muuttavat geenien ilmentymistä inaktivoimalla tai aktivoimalla niitä. DNA:n rakenne ei kuitenkaan muutu millään tavalla. Epigeneettisen säätelyn vuoksi saman geneettisen informaation sisältävät solut voivat toimia hyvin eri tavoin. Useimmissa tapauksissa muutos on pysyvä ja muuttunut informaatio periytyy tytärsoluille, kun solut jakautuvat uusiksi soluiksi.

Question 52

metylaatio

Answer 52

epigeneettisessä säätelyssä geenin inaktivoimista. metyyliryhmän kiinnittyminen sytosiiniin, mikä estää transkription.

Question 53

Epigeneettisessä säätelyssä geenin inaktivoituminen

Answer 53

metylaatio, epigeneettisten säätelytekijöiden kiinnittyminen histoneihin, minkä seurauksena kromatiinirihmaa ei pystytä suoristamaan transkriptiota varten.