kpl 7

Question 1

Missä on DNA tumallisissa soluissa

Answer 1

mitokondrioissa ja viherhiukkasissa kromosomien lisäksi

Question 2

Sienisolun soluelimiä

Answer 2

tuma, mitokondrio, ribosomi, vakuoli, golgin laite, solulimakalvosto, solun tukiranka

Question 3

Sienisolun soluseinä

Answer 3

kitiiniä

Question 4

kasvisolun soluseinä

Answer 4

selluloosaa

Question 5

Golgin laite

Answer 5

litteistä kalvopusseista ja pienistä kalvorakkuloista muodostunut soluelin. osan proteiinien lopullinen muokkaus. Solulimakalvostosta kuroutuneet kalvorakkulat kuljettavat proteiineja Golgin laitteeseen, jossa niihin kiinnitetään hiilihydraattiosia ja pakataan ne sen jälkeen eriterakkuloiksi. Golgin laitetta kutsutaan usein solun postituskeskukseksi.

Question 6

mitokondrio

Answer 6

Mitokondrio rakentuu sileästä ulkokalvosta ja poimuttuneesta sisäkalvosta. Siinä on omaa DNA:ta rengasmaisena kromosomina sekä ribosomeja. soluhengitys. melko itsenäinen soluelin, ja sen toimintaa ohjaavat osaltaan sen omat geenit. Mitokondriot lisääntyvät solussa itsenäisesti jakautumalla, ja niitä on sitä runsaammin, mitä enemmän solu tarvitsee energiaa

Question 7

Peroksisomi

Answer 7

Peroksisomeja on sekä eläin-, sieni- että kasvisoluissa. Ne pilkkovat monien entsyymiensä avulla solulle haitallisia yhdisteitä. Monet peroksisomeista sisältävät mm. katalaasientsyymiä, joka hajottaa esimerkiksi soluhengityksen sivutuotteena syntynyttä, soluille haitallista vetyperoksidia. Peroksisomit ovatkin ikään kuin solun ongelmajätelaitoksia.

Question 8

Ribosomi

Answer 8

pieniä soluelimiä. Ne koostuvat ribosomi-RNA:sta ja proteiineista. Ribosomit ovat keskeisessä asemassa proteiinisynteesissä, koska ne kokoavat aminohappoketjuja lähetti-RNA:n sisältämän informaation perusteella

Question 9

solukalvo

Answer 9

muodostunut kahdesta fosfolipidikerroksesta ja niihin uppoutuneista proteiineista. Solukalvon avulla solu kykenee kontrolloimaan, mitä aineita soluun otetaan ja mitä sieltä poistetaan. Se ylläpitää solunsisäiset olosuhteet sellaisina, että elämälle välttämättömät solun biokemialliset reaktiot voivat tapahtua. Solukalvossa on myös paljon erilaisia reseptorimolekyylejä, joiden avulla solut tunnistavat viestiaineita. Ne välittävät viestin eteenpäin solulimaan ja tumaan. Reseptorit, kuten muutkin kalvoproteiinit, ovat ankkuroituneet solukalvoon. Niihin on yleensä kiinnittynyt solun ulkopuolelle suuntautunut hiilihydraattiosa. Yhdessä ne muodostavat glykoproteiinin.

Question 10

solulima

Answer 10

tuman ja soluelinten ulkopuolelle jäävää nestemäistä osaa. Suurin osa siitä on vettä. Solulimassa on monia erilaisia ja erikokoisia molekyylejä. Monet solun aineenvaihduntareaktiot tapahtuvat solulimassa ja ovat entsyymien katalysoimia.

Question 11

solulimakalvosto

Answer 11

rakentuvat solukalvon tapaan kahdesta fosfolipidikerroksesta. Solulimakalvosto muodostaa sokkeloisen, rakkulaisen ja putkimaisen rakenteen, jolla on tärkeä tehtävä aineiden valmistamisessa ja kuljettamisessa. Kalvostossa on runsaasti entsyymejä, jotka ohjaavat aineiden rakentamista. Sileän solulimakalvoston toiminta liittyy puolestaan muiden aineiden, kuten lipidien, muokkaukseen.

Question 12

karkea solulimakalvosto

Answer 12

Osaan kalvoston seinämistä on kiinnittynyt ribosomeja, jolloin sitä kutsutaan karkeaksi solulimakalvostoksi. Siinä tuotetaan ja muokataan proteiineja.

Question 13

solun tukiranka

Answer 13

koostuu erikokoisista proteiinisäikeistä. Tukirangan säikeet määräävät solun muodon. Tämän lisäksi ne säätelevät mm. soluelinten paikkaa solussa, solujen liikkeitä, aineiden kuljetusta sekä reseptorien sijoittumista solukalvossa.

Question 14

soluseinä

Answer 14

Kasvisolun solukalvoa ympäröi jäykkä, monikerroksinen soluseinä. Se koostuu selluloosan lisäksi hemiselluloosasta, ligniinistä ja pektiinistä. Soluseinä tukee kasvisolua ja estää sitä vaurioitumasta, kun solu ottaa osmoosin avulla vettä sisäänsä.

Question 15

tuma

Answer 15

Tumaa ympäröi tumakotelo, joka on muodostunut kahdesta tumakalvosta. rakentuu kaksinkertaisesta fosfolipidikerroksesta. Tumakotelossa on tuhansia aukkoja, tumahuokosia, joiden kautta aineet kulkeutuvat tumaan ja ulos tumasta. Tuman sisällä on DNA:sta ja proteiineista muodostuneita kromosomeja, joissa geenit sijaitsevat. Solun toiminta perustuu geenien sisältämään informaatioon. Tumassa voi erottaa myös ribosomi-RNA:ta tuottavan alueen, tumajyväsen.

Question 16

vakuoli

Answer 16

Kasvisolulle tyypillisiä suuret, kalvon ympäröivät nesterakkulat, vakuolit. Vakuolin kalvo säätelee aineiden kulkeutumista sinne ja sieltä pois. Vakuolissa entsyymit pilkkovat makromolekyylejä, ja hajotetut aineet varastoidaan tai siirretään takaisin solulimaan. Vakuoli tukee myös mekaanisesti aiheuttamalla nestejännityksen solun sisällä. Se toimii lisäksi aineiden varastona ja kasvaa vanhassa kasvisolussa usein niin suureksi, että se täyttää suurimman osan solusta.

Question 17

viherhiukkaset

Answer 17

energian sitomiseen erikoistuneita soluelimiä vihreiden kasvien ja levien soluissa. ympäröi kaksinkertainen kalvo, ja niiden sisällä on yhteyttämiskalvostoa sekä nesteen täyttämä välitila.myös omaa DNA:ta rengasmaisena kromosomina sekä ribosomeja.väri johtuu sen sisältämästä valoenergiaa sitovasta klorofyllistä. Energian sitominen tapahtuu fotosynteesissä.

Question 18

soluväliaine

Answer 18

Monisoluisilla eläimillä solujen välissä on soluväliainetta, joka suojaa soluja ja yhdistää ne toisiinsa, ja jonka kautta viestit kulkevat solujen välillä. Soluväliaine koostuu yleensä kudosnesteestä ja verkkomaisia rakenteita muodostavista proteiinisäikeistä.

Question 19

keskusjyväset

Answer 19

Eläinsolussa on kaksi proteiinisäikeista muodostunutta keskusjyvästä eli sentriolia. Ne osallistuvat tumasukkulan muodostumiseen solunjakautumisen aikana. Tumasukkulan rihmat, jotka ohjaavat kromosomien liikkeitä solun jakautuessa, ovat myös proteiinisäikeitä.

Question 20

Lysosomi

Answer 20

vain eläin- ja sienisoluissa. Ne ovat pieniä kalvorakkuloita, jotka sisältävät entsyymejä. Lysosomit toimivat solussa kierrätyskeskuksina, joissa hajotetaan suuria molekyylejä ja viottuneita soluelimiä ja palautetaan niistä saadut käyttökelpoiset osat tai aineet, kuten aminohapot, takaisin solulimaan.

Question 21

Viestin vastaanotto ja vasteen syntyminen

Answer 21

Viestiaine kiinnittyy solukalvoreseptoriin.
Viesti etenee solun sisällä.
Solun toiminta muuttuu soluun tulleen viestin perusteella eli syntyy vaste.

Question 22

eksosomi

Answer 22

pieniä rakkuloita, joiden sisälle on pakattuna erilaisia molekyylejä, kuten viestiaineina toimivia kasvutekijöitä

Question 23

eksosomin toiminta

Answer 23

Monirakkulassa olevien eksosomien sisällä on kuljetettavia molekyylejä.
Monirakkula yhtyy solukalvoon ja eksosomit vapautuvat soluväliaineeseen.
Vastaanottajasolu tunnistaa eksosomin solukalvoreseptoreillaan.
Eksosomi pääsee vastaanottajasolun sisälle sen solukalvosta kuroutuvassa kuljetusrakkulassa.
Vaihtoehtoisesti eksosomi sulautuu vastaanottajasolun solukalvoon ja sen sisällä olevat biomolekyylit vapautuvat solulimaan.