kpl 9

Question 1

iturata

Answer 1

sukusoluihin johtavaa solulinjaa kutsutaan ituradaksi

Question 2

vastinkromosomi

Answer 2

Tumallisessa solussa on kaksi keskenään samanlaista kromosomia, joita kutsutaan toistensa vastinkromosomeiksi. Toinen vastinkromosomeista on peräisin urokselta ja toinen naaraalta

Question 3

autosomit

Answer 3

kromosomiparit 1–22

Question 4

sukupuolikromosomit

Answer 4

paari 23. Joko XX tai XY

Question 4

diploidinen kromosomisto

Answer 4

tumallisessa solussa kaksi keskenään samanlaista kromosomia -> diploidinen kromosomisto

Question 5

sukusolujen kromosomimäärä

Answer 5

23, eli peruskromosomisto, eli haploidinen kromosomisto

Question 6

vähennysjako

Answer 6

kromosomiluku puolittuu ja syntyy kaksi haploidista solua. Näissä soluissa kromosomit ovat kuitenkin vielä kahdentuneina

Question 7

meioosin vaiheet

Answer 7

vähennysjako Meijoosi 1: Esivaihe 1 (profaasi 1), Keskivaihe 1 (metafaasi 1), Jälkivaihe 1 (anafaasi 1), Loppuvaihe 1 (telofaasi 1) ja solun jakautuminen.
Meijoosi 2 tasausjako:Esivaihe 2 (profaasi 2), Keskivaihe 2 (metafaasi 2) Jälkivaihe 2 (anafaasi 2) Loppuvaihe (telofaasi 2) ja solujen jakautuminen

Question 8

tasausjako

Answer 8

kahdentuneiden kromosomien sisarkromatidit erkaantuvat toisistaan ja tuma jakautuu uudelleen kahtia.

Question 9

munasolun kantasolun jakautumisesta syntyy x solua meijoosissa

Answer 9

yhden munasolun, sillä kolme muuta meioosissa syntynyttä tytärsolua surkastuvat poistosoluiksi.

Question 10

Välivaihe (interfaasi) sukusolun kantasolussa

Answer 10

edeltää varsinaista meioosia, sukusolun kantasolussa (2n) tapahtuu DNA:n kahdentuminen, jokainen kromosomi koostuu kahdesta identtisestä sisarkromatidista kuten mitoosissakin

Question 11

Esivaihe 1 (profaasi 1)

Answer 11

Välivaiheen aikana kahdentuneet kromosomit pakkautuvat tiiviisti, Kromosomit alkavat näkyä, kun niitä tarkastellaan mikroskoopilla., Vastinkromosomit asettuvat rinnakkain eli konjugoituvat, Konjugoituneiden vastinkromosomien vierekkäiset osat voivat mennä ristikkäin ja kromosomien osat vaihtavaa paikkaa, Risteämiskohtaa kutsutaan kiasmaksi, Vastinkromosomien osien vaihtumista kutsutaan tekijäinvaihdunnaksi, ja se lisää perinnöllistä muuntelua.

Question 12

konjugoitumminen

Answer 12

meijoosin esivaihe 1 vastinkromosomit asettuvat rinnakkain. Konjugoituneiden vastinkromosomien vierekköiset osat voivat mennä ristikkäin ja vaihtaa paikkaa.

Question 13

kiasma

Answer 13

Konjugoituneiden vastinkromosomien vierekköiset osat voivat mennä ristikkäin ja vaihtaa paikkaa. Risteämiskohtaa kutsutaan kiasmaksi

Question 14

tekijäinvaihdunta

Answer 14

Vastinkromosomien osien vaihtumista kutsutaan tekijäinvaihdunnaksi, ja se lisää perinnöllistä muuntelua.

Question 15

Keskivaihe 1 (metafaasi 1)

Answer 15

Keskusjyväsistä ja sukkularihmoista on muodostunut tumasukkula.
Sukkularihmat vetävät vastinkromosomit solun keskitasoon, johon ne asettuvat pareittain.

Question 16

Jälkivaihe 1 (anafaasi 1)

Answer 16

sukkularihmat vetävät vastinkromosomit eri puolille solua

Question 17

Loppuvaihe 1 (telofaasi 1) ja solun jakautuminen

Answer 17

Tumakotelot muodostuvat kromosomiryhmien ympärille, ja kumpaankin muodostuvaan soluun tulee puolet alkuperäisestä diploidisesta kromosomimäärästä.
Syntyy kaksi haploidista (n) tytärsolua, mutta DNA on edelleen kahdentuneena.

Question 18

Esivaihe 2 (profaasi 2)

Answer 18

Vähennysjaossa syntyneet kaksi solua alkavat jakautua, Kuten muutkin tasausjaon vaiheet, esivaihe 2 on samanlainen kuin mitoosissa, mutta siinä on puolittunut kromosomimäärä.
Kahdentuneena säilyneet kromosomit pakkautuvat, Tumasukkula muodostuu.

Question 19

Keskivaihe 2 (metafaasi 2)

Answer 19

Kromosomit asettuvat yksitellen jakautumistasoon kuten mitoosissakin.
Sukkularihmojen toinen pää on kiinni sisarkromatidien sentromeereissä.

Question 20

Jälkivaihe 2 (anafaasi 2)

Answer 20

Sukkularihmat vetävät sisarkromatidit erilleen.
Sukkularihmat kuljettavat tytärkromosomit solun eri puolille.

Question 21

Loppuvaihe (telofaasi 2) ja solujen jakautuminen

Answer 21

Tumakotelo muodostuu tytärkromosomiryhmien ympärille.
Syntyy neljä haploidista sukusolua.
Jokaisen sukusolun kromosomimäärä on puolet alkuperäisen sukusolun kantasolun kromosomimäärästä.

Question 22

hedelmöittyminen

Answer 22

Sukusolujen tumien yhtyessä kromosomiluku muuttuu diploidiseksi (2n) ja yksilönkehitys alkaa. Hedelmöittynyt munasolu alkaa jakautua mitoottisesti, ja diploidinen kromosomiluku säilyy yksilön kaikissa muissa soluissa paitsi sukusoluissa.

Question 23

geneettinen rekombinaatio

Answer 23

uusien alleeliyhdistelmien syntyminen meioosissa. Geneettistä rekombinaatiota aiheuttavat vastinkromosomien sattumanvarainen järjestäytyminen ja tekijäinvaihdunta.

Question 24

Mendelistinen rekombinaatio

Answer 24

Se, kumpi vastinkromosomeista joutuu kuhunkin sukusoluun, riippuu täysin sattumasta

Question 25

kromosomimutaatio

Answer 25

mitoosissa tai meioosissa. kromosomi voi katketa, ja irronnut osa voi hävitä kokonaan, liittyä eri paikkaan kromosomissa, kääntyä toisin päin tai kaksi eri kromosomin palaa vaihtavat paikkaa. Näiden seurauksena geenien määrässä tai rakenteessa voi tapahtua muutos. Entsyymit pystyvät yleensä korjaamaan vaurioituneen DNA:n, mutta mikäli se ei onnistu, kromosomimutaatiossa kromosomin rakenne muuttuu pysyvästi.

Question 26

Kromosomimutaatiot

Answer 26

Häviämä, Liittymä, Siirtymä, Kääntymä, Kahdentuma

Question 27

Häviämä

Answer 27

kromosomista irtoaa pala, eikä sitä liitetä takaisin irtoamispaikkaan. Irronnut pala voi olla jopa miljoonien nukleotidien mittainen, ja sen mukana voi hävitä useita geenejä. Häviämät vahingoittavat lähes poikkeuksetta solun toimintaa.

Question 28

Liittymä

Answer 28

irronnut pala siirtyy saman kromosomin eri paikkaan tai kokonaan toiseen kromosomiin. Mikäli liittymässä siirtyy geeni tai geenejä, ne voivat jatkaa toimintaansa uudessa paikassa. Usein liittymä kuitenkin sekoittaa vahingollisesti perimää, esimerkiksi liittymällä keskelle geeniä, ja haittaa näin solun toimintaa.

Question 29

Siirtymä

Answer 29

Siirtymässä kahdesta eri kromosomista on samanaikaisesti irronnut pala ja nämä palat vaihtavat paikkoja keskenään. Siirtymä vaikuttaa solun toimintaan, jos se katkaisee geenin tai siirtää geenin väärän säätelyalueen alaisuuteen. Suurimmalla osalla näistä kromosomimutaatioista ei kuitenkaan ole vaikutusta soluihin

Question 30

Kääntymä

Answer 30

Kääntymässä kromosomista irtoaa pala, joka kääntyy korjauksen yhteydessä toisin päin. Yleensä kääntymällä ei ole merkitystä alueen geenien toimintaan.

Question 31

Kahdentuma

Answer 31

Kahdentumassa jokin kromosomin osa monistuu. Jos kahdentuman alue sisältää geenin, myös se monistuu samanaikaisesti. Suuri osa perimän kahdentumista ei kuitenkaan sisällä geenejä.

Question 32

kromosomistomutaatio

Answer 32

meioosin vähennysjaon aikana kromosomiluku ei puolitu normaalisti, tulee toiseen tytärsoluista liikaa ja toiseen liian vähän kromosomeja. joko yksittäisten kromosomien tai koko kromosomiston lukumäärä muuttuu.

Question 33

monosomia

Answer 33

toinen jonkin kromosomiparin vastinkromosomeista puuttuu. Ihmisellä monosomia on erittäin harvinaineN

Question 34

trisomia

Answer 34

vastinkromosomeja on kahden sijasta kolme. esiintyy ihmisellä kaikissa 23 kromosomiparissa, mutta ainoastaan kromosomien 13, 18 ja 21 sekä sukupuolikromosomien X ja Y ylimääräisyyttä on todettu elävänä syntyneissä lapsissa.